20170813

Heinäkuun laatiskuulumiset


YLA1, ERJ-I, KRJ-III



© Tomasz Siergiej

Kolmospalkinto KRJ:n laatiksesta ja taas on yksi tamma KERJ:n palkintoa vaille valmis.

***


YLA1, ERJ-III, KRJ-III



© Tomasz Siergiej

Tämä on vähän niin kuin edellisen kaksoissisko: tuotu samaan aikaan, kisattu samassa tahdissa ja nyt palkittu samassa KRJ:n laatiksessa samalla palkinnolla. Myös YLA:n ykkönen tuli tässä kuussa, mikä on etenkin evm-sukuiselle mielestäni aina upea saavutus. (YLA:n muista palkinnoista tuonnempana.)


***


ERJ-II, KRJ-III

´

© Suomen Hippos

ERJ:n laatis meni Yorcan hevosilla paremmin kuin KRJ:n. Terokin sai kakkospalkinnon tässä kuussa.


***

ERJ-II, KRJ-III


© Alla K.

ERJ:n kakkospalkintojen sarja jatkuu. Olen jo kauan odottanut, että tulisi tämän hevosen vuoro mennä kaikkiin laatiksiin, ja nyt se alkaa olla käsillä. Too Many Ghostsilla on minusta ihana nimi, jonka annoin sille sellaisen kappaleen mukaan, jota tapasin teininä kuunnella sängylläni maaten ja haaveillen.


***


KERJ-III



 foto-vik.ru

Tämä on samaa sarjaa kahden ensimmäisen tamman kanssa: Yorcan ensimmäisiä tammoja. Tämän piti olla alun perin pelkkä kenttäratsu, mutta taas nousi pissaa Oresaman päähän ja kytevä suuruudenhulluus leimahti. Tämäkin tamma on siis menossa kaikkiin laatiksiin.


***


KERJ-II



© Suomen Hippos / Pirje Paananen

Pitäähän siitä kakkospalkinnosta olla ylpeä. Meillä ei KERJ:n laatiksista paljoa muuta ole, kuin kolmosia. Nyt on jo pari kakkostakin. Ehkä joskus vielä ykkönen?


***

YLA1, XLA-I, ERJ-I, KRJ-II, KERJ-II


Final Turn Gallery

Olli-poikani kävi viimeisessä laatiksessaan, KERJ:n omassa tietenkin. Yleensä kun virtuaalihevonen valmistuu, tuntuu samalta kuin silloin, kun päättelee viimeisen langan kutomistaan sukista: tulipa hieno, nyt on valmista, onnistuinpa hyvin, mitä neuloisin seuraavaksi? Ollin kanssa olo on ennemminkin samanlainen kuin silloin, kun luki viimeisen Harry Potterin loppuun ensimmäisen kerran silloin satoja vuosia sitten: OH NO KAIKKI ON OHI MITÄ NYT VOIN TEHDÄ MIKSEN HIDASTELLUT? Olli on vaan jotenkin niin ihana tuhkimotarinoineen. Ostin sen epäonnisena laukkurina, ja nyt se on menestyvä maailmanmies, jonka jälkeläiset ovat lukuisia kuin taivaan tähdet ja niin poispäin, ainakin melkein. Lisäksi hevonen Ollin kuvissa näyttää ihan siltä, että sen nimi voisi oikeastikin olla Olli. :D


***


YLA2, SLA-II, ERJ-II



© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

SLA tarjosi meille kaksi kakkospalkintoa tällä kertaa. Toinen on Kollin.


***

SLA-II, KRJ-I


© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

Veikko on edelleen yksi suosikkioreistani Erkinheimoissa Muskettianubiksen ja uudemman Rölli-Peikon Residenssin ohella. Harmi, että se oli vain kakkosen arvoinen SLA:ssa.


***

YLA2, ERJ-II



© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

Gotta Be Charlie, eli Yorcan Charlie Numero Kaks sai YLA2-palkinnon. Charliessa parasta on sen kuva ja se, että se on Charlieitten jaloa sukua. Sen tekstit eivät ole häävit, eikä se hevospersoonana ole minusta mukavin. Joskus aiemmin olin hyvin innoissani myös Charlien luonteesta, enkä enää ymmärrä miksi.


***


YLA2, ERJ-III, KRJ-III



© Benny de Ruiter Stables

Anna on Yorcan esiäitejä kahden ekan hevosen tapaan, ja nyt silläkin on YLA:n palkinto. Tammasta itsestään minulla ei ole mitään jännää kerrottavaa, mutta annetaan sen silti jäädä joidenkin mieliin kertomalla hevosesta seuraavaa. Ensimmäinen oikea työpaikkani oli verrattaen kurja: aamuisin oli järkyttävä kiire ja piti tehdä hommia niin, että melkein oksensi. Illalla taas ei ollut mitään tekemistä (siis kirjaimellisesti: ei voinut tehtä YHTÄÄN mitään), ja silti piti esittää koko ajan, että on kiire. Aamut pärjäsin kyllä, mutta illalla oli hirveää. Eräänä iltana keksin tuonnin nimeltään All About Our Anna. Tein sille suvun ja luonteen, piirsin kuvankin. Alkuperäinen tuonti katosi ja työpaikkaakin vaihdoin tosi äkkiä, mutta Annan nimi jäi.

20170808

Dystopia: vapaasti kopioitavia tekstejä virtuaalihevosille

Eikö niin, että suurin osa virtuaalihevosharrastajista ei enää kirjoita tekstejä omaksi ilokseen, vaan vain laatiksia ajatellen? Niin minäkin periaatteessa teen. Nautin kirjoittamisesta, mutta jos laatiksilla ei olisi väliä, tekisin vain lyhyet luonteet, en sukuselvityksiä ja valmennuksia ollenkaan, ja rutosti tarinamaisia päiväkirjamerkintöjä. Joillekin kuitenkin ihan kaikki heppakirjoittaminen on tuskaa.

Luin vasta tänä aamuna Ionicin, Gin Ahaltekin ja Pinkin blogista aika vanhan tekstin Pärjäisikö rahalla laatuarvosteluissa? ja aloin ajatella kummia. Entä jos rahalla voisi tosiaan ostaa tekstejä? Nyt voi ostaa kuviakin, niin kuin tekstissä sanotaan. Toisaalta jotkut harrastajat ovat perustaneet vapaasti kopioitavien kuvien sivustoja, jottei välttämättä tarvitsisi maksaa kuvista. MITÄ JOS joku perustaisi vapaasti kopioitavien tekstien sivuston?

Olisihan se ihan outo ajatus, että hevosella ei enää olisikaan mitään omaa persoonaa, mihin yksilöllisellä luonnekuvauksella siis pyritään. Mutta pitääkö olla? Hevoset ovat nytkin jo toistensa kopioita. Sitä paitsi, suurin osa harrastajista kopioi surutta sukuselvityksetkin, Toisaalta suku ei ole sen ja sen hevosen ikioma, vaan myös sen sukulaisten oma. Ehkä sukuselvityskin pitäisi silti olla yksilöllinen, koska saahan siitä pisteitä laatuarvosteluissa. Vai onko reilua, että yhdestä tekstistä voi saada pisteet moneen kertaan, kun sen ämppää kaikkien sukulaisten sivuille? Jos sukuselvityksestä voi saada pisteet moneen kertaan, miksei yhdestä luonteestakin voi saada? Kuka määrää, että virtuaalihevosen tulee olla yksilöllinen?

Entäpä vapaasti kopioitavat päiväkirjamerkinnät sitten? Niiden puolesta voisi puhua samoin kuin vapaasti kopioitavien luonteiden. Sitä paitsi tämän tyylistä toimintaa näkyy jo ainakin YLA:ssa, eivätkä säännöt kiellä sitä. Eräässä tilaisuudessa olisin halunnut antaa hevoselle nolla pistettä päiväkirjamerkinnästä, johon oli kirjoitettu kaikkien tallin hevosten kuulumiset tosi nopeasti. Vaikka merkintä oli satoja sanoja pitkä, se oli jokaisen tallin hevosen sivulla ja arvosteltavasta hevosesta kerrottiin vain muutama sana. Jouduin kysymään neuvoa tuomarointiin tällaisen tekstin kanssa, ja toiminta oli aivan sallittua. Se on sitten eri asia, onko hevonen ansainnut nuo ilmaiset pisteensä. Miksei, jos vanhempien sivuilta kopioidulla sukuselvitykselläkin saa parhaassa tapauksessa täydet pisteet?

***

Mutta ollaanpa lopulta vielä hetki tosissaan. Entä jos tekstit olisivat oikeasti vapaasti kopioitavissa? Ainakaan minä en pitäisi kovin hyvänä sellaista hevosta, jolla olisi vaikka luonne ko. sivustolta, oli sillä laatuarvostelupalkintoa tai ei. Tekstit jokainen voisi tehdä itse, tai sitten maksaa niistä tarpeeksi. Miksikö? Siksi, että joka ainoalla on mahdollisuus kirjoittaa, vaikka kaikki eivät omistakaan esim. kameraa kuvia ottaakseen. Kaikki eivät ole hyviä kirjoittajia, mutta uskokaa pois, kirjoittamalla joka ikisestä tulee hyvä. (Miksi sitten maksaminen on OK? Siksi, ettei harrastuksessa kaikkea halua tehdä itse. Yleensä joku muu kehrää ne langat, joista käsityöharrastaja tekee sukat.)

Myöskään yhteisö ei taitaisi arvostaa hevosta, jolla on vapaasti kopioitavat tekstit sivuillaan. Ne kiellettäisiin laatuarvosteluissa aika vikkelästi (vaikka ensimmäiset ehtisivätkin niistä hyötyä) ja ehkä evm-sukuinen vapasti kopioidulla sukuselvityksellä ei olisi kenenkään mieleen jalostuksessa. Hoitohevosena (joita ei paljoa enää ole) ketään ei kiinnostaisi hevosrukka vaikka omaa hevoskohtaista persoonaa.

Jos joku perustaa vapaasti kopioitavien tekstien sivuston, seuraan sitä ärsytyksensekaisen mielenkiinnon vallassa. Aikoinaan se olisi tehnyt hyvää minun ja muutaman muun aiheuttamalle luonteiden hinnan nousulle, mutta nyt luonteita saa aika halvalla. Ehkä sellainen sivusto itse asiassa nostaisi luonteiden hintoja? Olisi A-luokan harrastajat, jotka tekevät itse, B-luokka kirjoituttaisi muilla ja kurjat kastittomat reppanat kopioisivat luonteensa... :DD

20170729

Vanhojen suokkikasvattien myynti

Nyt jos koskaan kannattaa adoptoida oma Erkinheimo! Myynnissä on monta sellaista heppaa, joilla on noin 20 sijoitusta (suurimmalla osalla enemmänkin) KRJ:n, ERJ:n ja KERJ:n alaisista, ja joiden kaikki olemassa olevat sukulaiset on palkittu tai palkitaan pian yllämainittujen lajien laatiksissa.


Myyntiehdot ovat yksinkertaiset:
1. Tee hepalle sivu noin parissa viikossa
2. Älä anna sivun kadota

Mitään muuta ei vaadita. Ihan oikeasti. Hevoset lähtevät ensimmäiselle, joka niitä kysyy ja pystyy esittelemään niille majapaikaksi jonkinkaisen suht valmiihkon tallin. Ei väliä, mihin käyttöön päätyvät, vai menevätkö koristeiksi.

HEPOILLE SAA KOPIOIDA MUKAAN
- mahdollisen luonteen
- mahdolliset päiväkirjamerkinnät jne
- sukuselvityksen omalta tai vanhempien/sisarusten sivuilta

HUOM! Klikkaa itsesi vanhempien sivuille. En ole muistanut aina päivittää vanhempien palkintoja jälkeläisten sivuille.

Erkinheimon Droidi
1p ori

Erkinheimon Varamies
1p ori

Erkinheimon Lisäjäbä
1p ori

Erkinheimon Kapteeni VARATTU
1p ori

Erkinheimon Katariina VARATTU
1p tamma

Erkinheimon Keisarinna
4,5p tamma

20170706

Kesäkuun laatiksissa meni hienosti!

YLA2, KRJ-III


© Klosterhof Medingen

Aloitetaan vaatimattomasta: Ruki sai KRJ:n laatiksesta kolmosen. Edelleen haaveilen tekeväni sillä vielä varsan myyntiin, vaikka laatisnäkokulmasta se onkin turhaa. Pidän Rukia hienona heppana, ja soisin sen suvun säilyvän mahdollisimman pitkään. Olen joskus omistanut kaikki kolme sen varsoista, mutta kaksi ensimmäistä on aikoinaan myyty ja sitten unohdettu. Nyt minulla on vain Daily Spider, joka on ainoa yhä olemassa oleva, sukuaan jatkamaan tuleva varsa.

***


YLA2 ERJ-I, KRJ-II



© Benny de Ruiter Stables

Kakkospalkinnolle KRJ:n laatiksessa pääsi Empre, jolta puuttuu vielä KERJ:n laatispalkinto. Sitä se ei kuitenkaan pääse ainakaan ensi kuussa vielä hakemaan, sillä olen ilmoittanut seuraavaan tilaisuuteen sen emän ikäluokan hevosia.


***


YLA1, ERJ-I



© Tomasz Siergiej

Southern Show kävi nappaamasta YLA:sta yllätyksekseni ihan ykköspalkinnon komein tekstipistein 19+18. Sanomattakin on selvää, että olen erityisen ylpeä, koska tammani on evm-sukuinen, ja sellaiselle on mielestäni erittäin hankalaa saada YLA:ssa tarpeeksi sukupisteitä. Sonja sai sukuselvityksestään 19, mikä on minusta ihan törkeän hienoa!


***




YLA2, ERJ-II

© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä


Kolli sai kakkoset YLA:sta ja ERJ:sta. Olen ylpeä hepastani, koska se sai YLA:ssa teksteistä 18+20 (!!!) pistettä! Siis täydet päiväkirjasta, mitä tämä on! Huikeaa!



***




YLA2, SLA-II, ERJ-II


© AK

Kollin morsian, Sipe, se vasta hienot temput tekikin. Se kävi kolmessa laatiksessa ja nyhti mukaansa hienon kakkosrivin. YLA:n tekstipisteet olivat 13+17, eli tuomari ei tykännyt Sipen luonteesta niin paljoa kuin itse tykkään. Mutta ei se mitään, 17 pistettä päiväkirjasta on minusta Sipen tapauksessa ainakin hieno suoritus, vaikka 13 luonteesta onkin minun hepoillani verrattaen huonosti.


***


YLA2 SLA-I, ERJ-III


© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

Ihana Anttini haki SLA:sta ykkösen, mitä siltä odotinkin. En ole vielä päättänyt, onko Antilla tulevaisuudensuunnitelmia enää, muuta kuin siis KRJ:n ja KERJ:n laatikset.


***


YLA2, SLA-II, ERJ-II, KRJ-III, KERJ-III


© AK

KERJ:n kolmosen myötä valmistui yksi tamma taas kokonaan. Se muuttaa hevosten taivaaseen, kunhan maltan päästää sen.


***


ERJ-II, KRJ-II, SLA-I, YLA2, KERJ-III


© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

Ja toki tuli valmis toisestakin hepasta, kun KERJ:n tilaisuuteen asti päästiin. Tätä odottaa sama kohtalo, kuin Aavetyttöäkin.

20170628

Tekevälle sattuu...

Keskustassa joskus puhuttiin, että VRL:n valvontaa saisi höllentää. Osa epäili, että vilppi voisi sitten lisääntyä. Minä epäilen, että vain rehelliset kämmit lisääntyisivät. Se, että jollakulla on esim 200 etuuspistettä lajin x kisoissa ei tarkoita, että kaikki aina sujuisi hyvin. ...seuraa siis anekdootti...

Anoin ERJ:n alaiset kisat, joihin jokainen osallistuja saa tuoda 5 heppaa joka luokkaan, ja luokkaan mahtuu 50 osallistujaa. Eli ihan oikein meni. Sitten aikaa kului... Ja kului... Päivitin osallistujat ja olin ihan innoissani: jes, kerrankin kaikki luokat täynnä, eli joka luokassa 30 osallistujaa! Niin pieniä kisoja yleensä järjestin, enkä muka millään huomannut, että osallistujamäärän pitäisi olla 50.

Ei siinä mitään. Jos en olisi arponut tuloksia jo ennen viimeistä ilmoittautumispäivää. Ja jättänyt viimeiseksi osallistuneelta kahta hevosta pois, kun "ei mahdu mukaan". Onneksi en ole poistanut vielä osallistumisviestejä mailistani. En ikinä poista ennen kuin tulokset on hyväksytty. Ja onneksi VRL:n tarkkaavainen kalenterityöntekijä edes huomasi, miten tällä kertaa tuli ryssittyä kaikista etuuspisteistä huolimatta.

Nyt on sitten selviteltävä, onko epäoikeudenmukaisempaa pitää tulokset noin kuin ne nyt ovat, vai ottaa pari lisähevosta mukaan ja arpoa kaikki uusiksi. Onneksi kenenkään harrastus ei varmana muutamaan kisaan kaadu, vaikka varmasti jollekulle tuleekin paha mieli, ihan sama miten tämä ratkaistaan. Olisi kivaa, jos en ikinä mokaisi, mutta tulipa nyt TÄLLAINENKIN kämmäröinti tehtyä.

20170616

Simoran & Zurückin tarinakisojen tarinoita

Simorassa oli mooonta tarinakisaa, ja siitä inspiroituneina järjestin itsekin kaksi. Nyt on siis mistä repiä tarinoita. Harmi, ettei osallistujia ollut kauheasti... Nykyään tunnutaan suosivan sellaisia tehtävänantoja, joista tulee lauseen-kahden tarina. Onhan niitä nopea kirjoittaa, mutta varmaan myös aika rasittava tuomaroida. Itse kisaisin mieluiten sellaisissa kisoissa, joihin saisi kirjoittaa vähän pidemmän tekstin. (Mutta minähän olenkin maratonkirjoittaja...)

***

Simoran KERJ:n alaiset tarinakisat 4.6.2017
http://vrtsimora.proboards.com/thread/455/kerjn-alaiset-tarinakilpailut-04-2017

Luokka 2: CIC1 (3 osallistujaa)

Tarinan ohje:
Kuvaile lyhyesti koulu-, este- tai maastoesteosuuden suoritusta ja sisällytä kertomukseesi sanat liekki, toivo, kala. Sanoja saa taivutella vapaasti.

1. Oresama (VRL-02753) - Rölli-Peikon Residenssi
Ja voi, miten jalosti me hyppäsimmekään, me Erkinheimon nuoret toivot, me, ylväs kenttäratsukko! Rölli viihtyi radalla kuin kala vede...ttömässä hiekkamontussa. Leijui yli ensimmäisen esteen kevyesti kuin höy...ryveturi. Viimeiset esteet menivät ihan muk..kelismakkelis. Kummallinen toivon liekki kuitenkin lepatti sisälläni, kun tuloksia odoteltiin, vaikka emme me tietenkään saaneet kotiin viemisiksi ruusuketta. Välillä Röllin kanssa ratsastaminen on helppoa kuin heinänteko... talvella.


Luokka 3: CIC2 (1 osallistuja...)

Tarinan ohje:
Este- tai maastoesteosuudelta sattuu löytymään sen laatuinen este, ettei hevonen tule vapaaehtoisesti ylittämään sitä edes ylösalaisin. Keksit ennen radan suoritusta pikaisen ratkaisun, jolla huijata vähän hevosta. Kuinka siitä sitten selvittiin vai selvittiinkö?

1. Oresama (VRL-02753) - Hey-Ho Hollywood RR
Voi veljet. Voi vitsit. Voi veikkoset. Tottakai sinne on koottu joku pörröinen, läpinäkymätön, eksoottinen risueste. Voi räkäiset pyssyt ja puukuulat. Mietin pääni puhki, millä Hollyn saisi hyppäämään sellaisen esteen: se inhoaa rönsyileviä, piikikkään näköisiä, läpinäkymättömiä esteitä. Koska en muuta keksinyt, kiskoin Hollyn päähän sen tiheimmän kärpäshupun, jota se käytti kirkkaina päivinä suojana aurinkoa vastaan. Ehkä se ei näkisi kunnolla sen kanssa ja kuvittelisi esteen olevan tukki?
Kun este sitten piti oikeasti ratsastaa, totesin, ettei tiheinkään kärpäshuppu ole mikään näköeste. Holly lähestyi estettä ensin luottavaisesti, mutta ponnistukseen kyyristyessään se näki pöheikön kunnolla ja jämähti kummallisesti paikalleen kesken hypyn. En voinut muuta kuin pukata sitä kantapäillä niin reippaasti ja niin päättäväisesti, että sen ei auttanut kuin hypätä. Onneksi sen hermo petti täysin vasta, kun maastoesteet oli suoritettu. Silloin se hyppi pystyyn, hirnui möreästi ja raivosi.


Luokka 4: CIC3 (1 osallistuja)
Tarinan ohje sama kuin luokassa 2

1. Oresama (VRL-02753) - Rain And Angels RR VH15-031-0983
Elsa, päättäväinen sotaratsuni, sai tällä kertaa esteosuudella jotenkin huonon startin. Ihan kuin se ei olisi ollut hereillä ensimmäisellä esteellä. Pari napakkaa puolipidätettä kuitenkin herättivät ratsun, ja sen sisälle tuntui syttyvän se itsepäinen, toiveikas liekki, joka on ennenkin tuonut meille monta voittoa. Vielä oli siis toivoa, jos se ei palaisi loppuun ennen aikojaan. Ratsastin siis loppuun asti parhaani mukaan, alun vaikeuksista huolimatta. Ja Elsakin uiskenteli radalla notkeana ja hopeakylkisenä kuin kala. Esteosuuden jälkeen ei voinut kuin olla tyytyväinen. Taputin Elsaani kaulalle ja ratsastin pois.


***

***


Simoran KRJ:n alaiset koulukisat 2.6.2017
http://vrtsimora.proboards.com/thread/453/krjn-alaiset-tarinakilpailut-02-2017

Luokka 2: HeA (6 osallistujaa)
Tarinan ohje:
Some on osa myös nykyaikaista kisakulttuuriamme. Päivistys johonkin kanavaan on radan suorituksen päätteeksi aivan pakollinen. Mitä sisältää sinun päivityksesi?

2. Oresama (VRL-02753) - Rölli-Peikon Residenssi
Tietääkö joku täällä Puskaradiossa halpoja satulaseppiä akselilla Vaasa-Seinäjoki? Jonkun, joka osaisi pelastaa satulan, josta heppa päätti purra palan kilpareissussa?


Luokka 3: VaB (9 osallistujaa)

Tarinan ohje:
Jokaisella hevosella on se vallitseva luonteenpiirre, josta omistaja sen parhaiten muistaa. Mikä onkaan sinun ratsusi? Kuvaile yhdellä virkkeellä tätä hevosesi piirrettä ja sitä kuinka se vaikuttaa kisapäiväänne.

1. Oresama (VRL-02753) - Rölli-Peikon Residenssi
Koska Röllin lempiasiat ovat aamupala, päivällinen, iltapala, välipalat, herkut, ruoka, säilöruoka, tuoreruoka, pakasteruoka, kuivaruoka ja muu ruoka, ja koska Rölli täten pysähtyi syömään somisteita kentän reunalta, emme saaneet taaskaan hyväksyttyä suoritusta.

5. Oresama (VRL-02753) - Skitsahdus
Skitsahdus järkyttyi ensin tuulisesta säästä, sitten omasta satulastaan, ja vielä viimeiseksi katsomosta kuuluvasta vaimeasta juttelusta, joten ei meidän suorituksemme liian hyvin päässyt menemään.

8. Oresama (VRL-02753) - Kapteeni Kiukku
Vaikka Kiukku päätti purra minulta palan sormesta ja potkaista mustelman pyllyyn, suoritimme kouluratsastusratamme kunnialla ennen ensiapuun lähtemistä.


Luokka 4: VaA (3 osallistujaa)
Tarinan ohje: sama kuin luokassa 2

1. Oresama (VRL-02753) - Super Sumo Slap RR VH17-031-0269
"Se tunne ku" hevonen on niin kiero, että jos sille syöttää naulan, se kakkii ruuvin. Näihin tunnelmiin päättyy Simon elämän viimeinen kisapäivä.

3. Oresama (VRL-02753) - Horror Movie Host RR VH17-031-0166
Meillä oli Kilpahessun kanssa pettymysten päivä. Minulla siksi, että yritin ratsastaa Hassu-Hessulla kilpaa, vaikka sen ajatukset olivat ihan muualla. Hessulla siksi, että se yritti tehdä tuttavuutta tallikissojen kanssa kentältä käsin, ja minä häiritsin sitä vetämällä ohjista ja painamalla pohkeilla. On se aika Kissa-Hessu.


***

***


Simoran ERJ:n alaiset kilpailut 3.6.2017
http://vrtsimora.proboards.com/thread/454/erjn-alaiset-tarinakilpailut-03-2017

Luokka 2, 100cm (7 osallistujaa)

Tarinan ohje:
Käytte pikaisen ja lyhyehkön keskustelun kisahoitajasi kanssa ennen tai jälkeen kilpasuorituksen, joka kuvastaa koko kilpailupäivää kokonaisuudessaan. Mistähän te vaihdatte pari sanaistanne?

1. Oresama (VRL-02753) - Rölli-Peikon Residenssi
"No niin. Nyt se tapahtuu. Olen päättänyt. Avaa Tori, niin mä sanelen, mitä sä kirjoitat!"
"Okei? Mitä sä olet päättänyt?"
"Mä myyn Röllin pois. Varmasti myyn. Ja nyt! Sanelu."
"...aika monesti olet kyllä uhannut, että-"
"Hiljaa ja kirjoita! Myydään nuori ja lupaava esteratsu. Saattaa hypätä esteen, jos on tuuria, ja kokonaisen radankin, jos tähdet ovat oikeassa asennossa. 700 euroa tai paras tarjous, kiire!"

5. Oresama (VRL-02753) - Suhina-Lempi VH17-018-0711
"Ens kerralla mä toivoisin, että satulavyö kiristettäisiin ennen kuin mä nousen selkään."
"Älä ota niin vakavasti. Mä sentään kiristin sen ennen kuin sä ratsastit radan!"
"Aivan, mutta vasta sen jälkeen kun mä olin käynyt pyllylläni tuossa rapakossa mun ainoilla housuilla!"

6. Oresama (VRL-02753) - Skitsahdus
"Sehän meni hyvin! Mä katselin koko ajan!"
"Niinpä! Ens kerralla Skitle jo varmaan hyppää edes yhden esteen!"
"Niin! Tai jos ei hyppää, ainakin ens kerralla traileri jää ehjäksi. Nyt se jyrsi vain väliseinän!"


Luokka 3: 120cm (4 osallistujaa)

Tarinan ohje:
Jokaisella hevosella on se vallitseva luonteenpiirre, josta omistaja sen parhaiten muistaa. Mikä onkaan sinun ratsusi? Kuvaile yhdellä virkkeellä tätä hevosesi piirrettä ja sitä kuinka se vaikuttaa kisapäiväänne.

1. Oresama (VRL-02753) - Maya Queen VH12-031-0128
Puunhalailija-Maijan estesuoritus sujui rennosti, koska tammaa kävelytettiin koivujen reunustamalla pihatiellä ennen sen hyppyvuoroa.

3. Oresama (VRL-02753) - Red Reason VH12-031-0095
Retu on kisapäivinä kuin pusukarkki: esittää kovaa ja uljasta ratsua, mutta pehmona jännittää näköjään jopa ruusukkeen laittamista suitsiin.


Luokka 4: 160cm (2 osallistujaa)

Tarinan ohje: sama kuin luokassa 2

1. Oresama (VRL-02753) - Super Sumo Slap RR VH17-031-0269
"Mä vieläkin ihmettelen kahta asiaa. Miten ratsastussaappaistaan voi juuttua kiinni satulaan, ja miten voi vielä ratsastaa kokonaisen radan ja lämmittelynkin siinä tilassa?"
"Turpa kiinni ja hae kenkälusikka!"

2. Oresama (VRL-02753) - Royal Tiger RR VH17-031-0268
"No miten meni noin niinku omasta mielestä?"
"Hyvin tietenkin. Näitkö miten komeasti mentiin Taigan kanssa muuri? Paremmin kuin kotona!"
"Niin menitte, vaikka aamu olikin niin kauhea..."
"Noh, sattuuhan sitä. Onneksi me huomattin jo ennen Seinäjokea että Taiga unohtui kotiin..."


***

***

Zurückin ERJ:n alaiset kisat 1.7.2017, joissa kisasin yksin itseäni vastaan
http://oresamankisat.blogspot.fi/2017/05/erj-tarinakisat-1.html

Luokka 1. 100cm
Kerro kisapäivästä ratsusi näkökulmasta. Ratsu voi olla joko kertoja tai fokalisoija. Tarinan ei tarvitse kertoa koko kisapäivästä tai itse suorituksesta, vaan siinä voi kuvata mitä tahansa hetkeä päivän aikana.

1. Oresama (VRL-02753) - Rölli-Peikon Residenssi
Sinä iltana kävelin hakaani hyvin arvokkaasti, erinomaisen suorin jaloin, pidellen päätäni kopeasti ylhäällä ja häntääni aavistuksen koholla. Kun Tallimestari-niminen ihmiseni päästi minut vapaaksi, jatkoin yhtä ylväänä, enkä ollut tarhakaveriani Tanea huomaavinaankaan. Valitettavasti Tanella oli syöminen kesken, eikä hän kiinnittänyt minuun huomiota, vaikka kävelin noin sata kierrosta hänen ympärillään pitkine jalkoineni.
Lopulta pärskähdin.
"No?" Tane hirnahti terävästi.
"Vähän on kyllä väsy... Oli niin rankkaa. Olin katsos Kilpailuissa", hirnuin ylpeästi teeskennellen tosi rasittunutta.
Tane vain huiskautti hännällään jutuilleni, käänsi takapuoltaan minua kohti ja imuroi lisää heiniä kitusiinsa.
"Niin että Kilpailuissa olin", hirnuin äänekkäämmin, kun Tane ei ilmeisesti kuullut.
"Ai jaa?" Tane hörisi hiljaa, "mitä siellä oli ruokana?"
"Ei Kilpailu ole ruokapaikka", pärskähdin loukkaantuneena.
"Ei vai?" Tane ihmetteli.
En vastannut niin alhaiseen moukan kommenttiin mitään. Katselin turvanvarttani pitkin Tanea, joka laski lopulta päänsä takaisin heinille ja jatkoi mussuttamista kuin mikäkin maatiainen. Tuhahdin ja ravistelin pehmeäksi ja kiiltäväksi kisoja varten puunattua harjaani. Lopulta Tane nosti uudelleen päänsä.
"Mitä järkeä sinne Kilpailuun on mennä, jos ei siellä ole edes ruokaa?" hän kysyi.
"Niin no... Aika tyhmäähän siellä oli", hörähdin Tanelle lempeästi ja aloin syödä. En jaksanut olla enää Kilpahevonen, koska Tanen kanssa oli niin kivaa olla maatiaishevonen.


Luokka 2. 140cm
Erkinheimon ison kollikissan nimi on Señor Utu Moki Leif Numero Kolme, eli lyhyesti Leif. Se on harmaa, tosi pörröinen, tosi vihainen - ja tosi pahasti tielläsi kilpailupäivänä. Mitä Leif torpedoi, ja miten sinä ja ratsusi reagoitte?

1. Oresama (VRL-02753) - Indian Jewel VH17-031-0167
Olen käynyt Erkinheimoissa toistakymmentä kertaa. Siksi Señor Utu Moki Leif Numero Kolme on minulle tuttu ilmestys, ja tiedän hyvin, ettei tätä kissaa sovi silittää. Silloin saa nimittäin kipeät raapaisujäljet kämmenselkäänsä. Siksi osasin jättää kissan rauhaan, vaikka se kiehnäsi jaloissa Indiä harjatessani. Osasin myös nostaa satulan varovasti pakkini päältä - kissavanhuksella oli tapana mennä sellaisten alle väijymään uhrejaan. Leif ei kuitenkaan ollut satulan alla, joten unohdin koko kissan pitkäksi aikaa.
Seuraavan kerran ajattelin Señor Utu Moki Leif Numero Kolmosta, kun havaitsin jotain karvaista kolmosesteen paalulla aloittaessani kilpasuoritustani. Mutta eihän se voinut olla kissa, hymähdin typerälle ajatukselleni ja annoin Indille ohjaa.
Kolmannella esteellä putosin. Ehdin kuulla kissan äänekkään sähähdyksen, hevoseni yllättyneen inahduksen, ja niin minä ylitin esteen (ja hevoseni kaulan) ihan ilman ratsuani.


Luokka 3. 160cm
Tällä kertaa sinulla ja ratsullasi sujui upeasti radalla ja ylititte omat tavoitteenne! Miltä tuntui ratsastaa täydellinen rata? Tuomari palkitsee tarinan, josta mahtava fiilis välittyy parhaiten.

1. Oresama (VRL-02753) - Super Sumo Slap RR VH17-031-0269
Askel, ensimmäinen, toinen, ja voimakas ponnistus! Niin Simoni singahti ilmaan kuin nuoli, ja taas toivoin, että hyppy olisi kestänyt ikuisesti. Ihan pienen hetken kuluttua hevoseni kuitenkin laskeutui. Simo otti hyppynsä vastaan ensin vasemmalla, sitten oikealla etukaviollaan, ja jatkoi voimakasta laukkaa saman tien.
Simo, joka on vitsikkäin hevoseni, käänsi aavistuksen päätään voidakseen vilkaista minuun ennen toista hyppyään. Komensin sen lempeästi keskittymään, ja taas lennettiin! Kolmannella esteellä Simoni hirnahti riemukkaasti, ja sitä seuraavalla nosti päänsä korkealle iloisena.
Viimeisellä esteellä orini tuntui nauravan, ja minuakin ilahdutti sen riemukas, varma meno - se selvästi nautti. Me olimme kuin Usain Bolt hymyillessämme radan viime hetkillä. Vain maalikamera puuttui. Kerrankin tiesin, että voitto tuli.

***

***

Zurückin KRJ:n alaiset kisat 1.7.2017
http://oresamankisat.blogspot.fi/2017/05/krj-tarinakisat-1.html

1. HeA (2 osallistujaa)
Hevosesi nukkuu viimeistä yötä omassa karsinassaan ennen kilpailuita. Kirjoita sen nukkumisesta uutinen, satu, kolumni tai muun selkeästi erottuvan lajin teksti. Keksi tarvittaessa myös otsikko ja alaotsikko, jos ne kuuluvat tekstin tyylilajiin. Tekstin tulee kertoa ainakin enimmäkseen hevosen nukkumisesta, eikä sen unien sisällöstä. Tuomari palkitsee kekseliäisyydestä, omaperäisyydestä ja tekstilajin tuntemisesta.

1. Oresama (VRL-02753) - Erkinheimon Mölliina
Ja sieltä saapuu karsinaan Mölliina, joka on valmistautunut tulevaan yöhön tankkaamalla runsaasti heinää koko ajan, ja tehtävänsä se on tehnyt, mahan koko on kehittynyt huomattavasti viime kaudelta.
Mölliina käy heti asemiin! Se asettuu tukevasti keskelle karsinaa! Se haukottelee saman tien, ja ai miten on haukotus pitkä ja maittava, katsokaa tuota kitaa, ja saman tien Mölliina jatkaa, silmät alkavat lurpattaa, ja ai jai, AI JAI, NÄINKÖ ON, SILMÄT MENIVÄT KIINNI AIJAI MIKÄ LURPSAHDUS, MIKÄ RÄPÄYTYS, MIKÄ SULKEUTUMINEN! Ja noin on Mölliina unessa, eivätkä vastustajat mahda sille mitään, noin nukkuu, syvää unta kuin vanha kollikissa! Mölliina keskittyy täysillä suoritukseensa. Pää roikkuu alhaalla ja alahuuli on asiaankuuluvan löysä. Sydämensyke vaikuttaa rauhalliselta, eikä hikeä puskeudu pintaan. Mutta mitä nyt! Tallikissa yrittä ujuttaa hiirenraatoa sisään! Rapina käy, kissa kurkottelee karsinan oven päällä, hevonen kuorsaa vielä! Tippuuko hiiri Mölliinan päälle - herääkö Mölliina - nyt on jännät paikat! Vastustaja horjahtaa! Mölliina kuorsaa vahvasti! Vastustaja pudottaa hiiren, se osuu vähän ohi maalista, Mölliinan turvasta - hipaisee tuntokarvoja - Mölliina aivastaa - JA NYT ON JÄNNÄT PAIKAT! Katsotaan hidastuskuva... Siinä vastustajan ammus hipaisee Mölliinaa... Siinä on aivastus... Silmät raottuvat, mutta... EI SE HERÄÄ, EI SE HERÄÄ! VOITTO ON MEIDÄN! HYVÄ SUOMI, HYVÄ MÖLLIINA!

2. VaB (1 osallistuja)
Hevosesi käyttäytyy radalla aivan päin vastoin kuin yleensä. Mitä se tekee ja miten se vaikuttaa sijoitukseenne? Tuomari palkitsee humoristisesta tekstistä.

1. Oresama (VRL-02753) - Indian Jewel VH17-031-0167
Tänään kouluratsastussuorituksemme Indin kanssa oli kyllä ihan kuin unta - tosi vivahteikasta ja todentuntuista painajaisunta! Indihän on yleensä verrattaen jäykkä ja hieman sipsuttava ratsu, vaikka sen lämmittelisi kuinka hyvin. Nyt tammani pyrähteli kuitenkin jo lämmittelyssä joustavaa ja kaunista ravia kuin emokissa! En ollut uskoa silmiäni - tai oikeammin takapuoltani, sillä Indin selästähän minä sen yllättäen jumalaisiksi muuttuneita liikkeitä ihastelin! Olin aivan voitonvarma, kun ratsastin hämmästyttävän hevoseni kentälle, kun oli meidän vuoromme mennä rata. 
Ylpeänä pyysin Indiä lähtemään uuteen, joustavaan, tahdikkaaseen, täydelliseen raviin. Hevoseni kuitenkin vain seistä jökötti paikallaan, vaikka se oli aina ennen totellut minua melkein joka tilanteessa. Ajattelin, että ehkei Indi huomannut lempeitä pohjeapujani. Pyysin tammaa siis udelleen pohkeillani: Indi, ole hyvä ja tanssi, niin kuin äsken tanssit, koska muidenkin on saatava nauttia kelvollisesta upeaksi muuttuneesta menosta! 
Upean ravin sijaan sain ilmalennon. Indi luimisti korvansa, käänsi päätään katsoakseen minua vihaisena kuin ampiainen. Sitten se kavahti takajaloilleen niin yllättäen, ettei sen tarvinnut kuin vähän ravistella itseään, ja minä putosin.
Loppujen lopuksi suorituksemme hylättiin, ja minä poistuin murheellisena kentältä Indiä taluttaen ja ryhdyin valmistelemaan hevostani kotimatkaan. Halusin heti vanhan Indin takaisin. Mitä minä tekisin tällä uudella, uljaalla, upea-askelisella diivalla, joka ei suostunut yhteistyöhön? Indi kuitenkin tönäisi minua leikkisästi turvallaan juuri kun olin vaipumassa murheen alhoon. Sen ilme oli taas ystävällinen, ja tiesin kaiken olevan niin kuin ennenkin. Rakastin kömpelöä, kilttiä hevostani enemmän kuin koskaan.

3. GP (3 osallistujaa)
Ei GP-tason ratsukaan aina voi olla hillitty ja vakaa! Hevosesi päätti sitten oikein irroitella kisapäivänä. Mitä se teki ja mitä siitä seurasi? Tarinan ei tarvitse kertoa itse kilpailusuorituksesta, vaan se voi kertoa mistä tahansa tapahtumasta kisapäivän aikana. Luokan voittaa teksti, joka saa tuomarin hilpeimmälle mielelle.

1. Oresama (VRL-02753) - No More Sorrow
Voi luoja. Namo teki sen taas. Luin pienten kilpailujen jälkeen sähköpostejani, ja siellä oli Namosta tehtävän lehtijutun raakavedos odottamassa hyväksyntääni. Jutussa sinänsä ei ollut mitään vikaa - toimittaja oli kirjoittanut hyvin asiallisesti, miten meillä oli mennyt hyvin, ja kilpailu oli ollut tiukka, ja sää upea, hevoset hienoja ja niin poispäin. Mutta se kuva! Voi sitä kuvaa!
Namo oli tapansa mukaan taas oikein päättänyt edustaa kuvassa. Sen korvat sojottivat ainakin viiteen eri suuntaan, mikä on aika saavutus ottaen huomioon sen, että hevosellani on vain kaksi korvaa. Auringonvalosta häikäistyneenä tammani piti auringon puoleista silmäänsä visusti kiinni, mutta varjon puolen silmä, josta näkyi vain aavistus, oli selkeästi ammollaan. Namon sieraimet olivat avoimina kuin suunnattomat, punertavat kraaterit, ja ainakin toisessa oli hiukan räkää. Osin avoimesta, aasimaiselta näyttävästä suusta häämötti ihmeelliseen aaltoliikkeeseen osunut kieli. Selkä oli notkolla, ja etenkin takajalat sillä tavalla harallaan, kuin hevoseni olisi ollut pissaamaisillaan asvaltille ja varoisi roiskeita. Kaiken kruunasi vielä kontrasti, jonka minä loin sen selässä. Yritin olla oikein kouluratsastaja. Oikein siistissä kisapuvussa ja kiillotetuissa saappaissa yritin näyttää kouluratsastajalta, vaikka etenkin Namon kanssa vaikutelma oli koominen.
Vastasin toimittajalle, että juttu oli hyvä, mutta eikö hänellä tosiaankaan ollut Namosta parempaa kuvaa. Toimittaja lähetti minulle kuvavaihtoehtoja, jotka olivat toinen toistaan kaameampia. Pyysin vaihtamaan kuvan sellaiseen, jossa Namolla oli suu supussa kuin sitruunaa syödessä, ja molemmat silmät kiinni. Namo on kaunis hevonen - miten joka ainoa kuva siitä on hirveä?

20170611

Toukokuun ERJ-Cupin tarinaluokan tarinat

ERJ-Cupissa oli tässä kuussa tarinaluokka - ihanaa! Osallistuin kahdella hevosella, ja koko luokassa oli minun lisäkseni vain yksi toinen ratsastaja. Hessu voitti kaikki, Indi hävisi kaikille.

Huomauttaisin vielä ennen tarinoiden esittelemistä, että kaikki kirjoitus on fiktiota, vaikka kaikki sen toki jo tietävät (vaikka välillä joillekin raja hämärtyy). Tarkoitan tällä sitä, että en läheskään aina toimisi IRL eläinten kanssa niin kuin toimin virtuaalihevosten kanssa. Virtuaalihevonen ei kärsi toimistani!

http://nurinkurin.net/ventos/k/erjcup0517.html

Tehtävänanto:
Sekä sinulla, että ratsullasi on kevättä rinnassa ja kesäiset laitumet siintävät jo mielessänne. Pirteän linnunlaulun saattelemana lähdette ulkokentällä suorittamaan esterataa, mutta jossain vaiheessa suoritusta ratsukon nelijalkainen osapuoli saa päähänsä tehdä jotain arvaamatonta. Mitä se on? Onko se jotain positiivista, mikä vie teidät entistäkin varmemmin maalilinjan yli vai tuleeko hyppäämiseen sellainen mutka, että rata katkeaa siihen paikkaan? Häpeätkö niin pahoin, että lupaat kadota kisakentiltä vähintäänkin seuraavaksi pariksi vuodeksi vai saatteko niin raikuvat aplodit, että voisit lähteä vaikka samoin tein uusintakierrokselle?

1.(/3) Oresama (VRL-02753) - Horror Movie Host RR VH17-031-0166 (140cm)
Mehän olimme olleet aina yhdessä. Pikkuvarsasta ensin suureksi oriksi oli Hessu kasvanut minun hoivissani. Nuoreksi hyppääjälupaukseksi, sitten esteratsujen tähdeksi se oli kasvanut, mutta enää siitä se ei ollut muuttunut, ei ennen kuin nyt. Enää Hessu ei ollut kasvanut, vaan ainoastaan ikääntynyt. Ajattelin, että oli upeaa päättää melkein vuosikymmenen pituinen esteratsun ura arvokisoihin, ja vieläpä niin upeana päivänä.

Hessu nosti arvokkaan laukan kostealla kentällä, kun painoin pohkeeni sen kylkiin vielä kerran. Sen korvat käännähtivät terävästi kohti ensimmäistä estettä, ja se unohti äänekkään linnunlaulun, muita hevosia korkeamman ikänsä ja kuljetusautossa odottavat palkintoporkkanat. Se otti rauhallisen askeleen, toisen, kolmannen, ja lopulta se hyppäsi. Kukaan ei olisi uskonut sitä ikivanhaksi, sillä se singahti lentoon tiukasti ja notkeasti kuin olisi ollut pajunoksa. Hetken se leijui ja nautti lennostaan näyttäen vasta kevääseen heränneeltä perhoselta, mutta lopulta sen oli laskeuduttava.

Innokas hevoeni oli vielä yhden päivän kilparatsu, eikä vielä vanhus. Se ei olisi malttanut odottaa. Hessu, riemuissaan kuin kevätvarsa, esitti esteen jälkeen riehakkaasta hirnunnasta sekä kahdesta nopeasta ja potkivasta pukista koostuvan lyhyen rodeoesityksen. Arvasin, että yleisöä nauratti. Hessu tunnettiin, sen ikä tiedettiin, ja ehkä joku oli katsomossa toivottamassa vanhalle kilpahevoselle onnea eläkepäiville. Annoin riemusta holtittomalle Hessulleni kuitenkin vain lisää pohkeita. Kyllä se saisi vielä esiintyä, koska kohta se laukkaisi maalilinjan ylitse ihan viimeistä kertaa.

Tuomarin kommentti: "Vaikka pukkisarja ei täysin yllättävä käänne ollutkaan, tarinan lämminhenkisyys ja yhteisen kisamatkan viimeinen etappi vetosivat! Vanha ratsu vielä viimeisen kerran osoitti taitonsa ja teki sen tyylillä aivan kuin arvaten, että nyt on aika vetää yleisölle päätösshow."


3. (/3) Oresama (VRL-02753) - Indian Jewel VH17-031-0167 (140cm)
Pukkasin Indiä pohkeilla. Ensin hellästi, sitten kovemmin, ja lopulta hätäisesti. Hieroin sitä kantapäillänikin, ja kun en enää muuta keksinyt, löin sitä ohjanperillä lavalle. Maiskutin, naksutin, jopa mumisin matalalla äänellä uhkauksia.

Tilanne ei olisi ollut vakava, jos olisimme olleet suorituksemme alussa ja Indin käytös olisi johtunut vaikka ramppikuumeesta. Tai jos olisimme olleet edes kotona. Mutta kun ei. Törrötimme keskellä suurta kenttää, ERJ-Cupissa, ja Indi oli päättänyt, ettei sen tarvitse hypätä tällä kertaa kahta viimeistä estettä. Hyppäämisen sijaan se antoi katseensa vaellella katsomon ihmisjoukossa. Vannon, että näin, kuinka se virnisteli suupielestään katsojille!

Lopulta laskeuduin Indin selästä. Kaikki odottivat, että taluttaisin oikuttelevan hevoseni pois ja päästäisin seuraavan ratsukon sisään. Tuomarit olivat rasittuneen näköisiä, ja katsojat huvittunen.

En vienyt Indiä pois, vaan kiskoin sen väkipakolla ohjista esteelle. Kun läpsäytin sitä takapuolelle, se hyppäsi vain parin askeleen vauhdilla. Raahasin hämmentyneen hevosen viimeiselle esteelle, ja laitoin sen taas hyppäämään. Suoritus oli pilalla jo kuitenkin, joten Indiä en pilaisi antamalla sen kuvitella, ettei sen tarvitse tehdä niin kuin minä sanon.

Tuomarin kommentti: "Tämän tarinan ehdoton yllättäjä oli ratsastaja itse huimalla päättäväisyydellään! Vaikka Indi laittoikin kapuloita suorituksen rattaisiin, periksi ei siitä huolimatta annettu."

Toukokuun laatuarvostelut ja ilmoitus hiljaisesta kesästä

Ai kuinka myöhään ehdin kerskumaan viime kuussa palkituilla hevosillani, mutta kun IRL-kesäni on kerrankin täynnä toimintaa. Virtuaaliheppakesästä tulee siis osaltani hiljainen: teen, kun kerkiän ja vastailen, kun huvittaa. Syksyllä palajan kunnolla.

***



YLA1, ERJ-I, KRJ-I, SLA-I



© Qem

Mitä minun vanhat silmäni näkevätkään, ykköspalkinto tuli sekä YLA:sta että SLA:sta! Teksteistä tuli 17+17, mikä on tämän hepan kanssa ihan OK. Olisin itse tuomaroinut samoin, jos Seppo olisi jonkun muun omistama (ja kirjoittama) heppa. Mutta kun meidän Seppo vaan on niin ihana, että sille olisi pitänyt tietenkin antaa 100+100!


***
YLA2, ERJ-III, KRJ-III



© Tomasz Siergiej


Dictator FIN sai KRJ:sta oikeudenmukaisesti kolmospalkinnon. Tämä ori on yhä tarjolla jalostukseen kaikille sellaisille tammoille, joilla on 0-1 polvea sukua ja joiden varsa mielellään pääsisi joko kisaamaan tai jatkamaan sukuaan.


***

KRJ-I


© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

Jee hurrataan! Rottamielen ensimmäinen ikioma laatispalkinto! Isin vauva on nyt iso!


***

YLA2


© Klosterhof Medingen

Voi peppu! Olen kirjoittanut Rukille valmennuksia, mutta unohtanut näköjään lisätä ne sen sivuille, vaikka olin muka tarkistanut! Nyt tekstipisteet ovat sitten 18+11... Ehkä vien Rukin uusintaan joskus, jos jaksan. Kakkonen on kuitenkin ihan hyvä palkinto... Ruki on mukana tämän kuun KRJ-laatiksessa ja se on tarjolla jalostukseen evm-sukuisille fwb-tammoille.


***

YLA2, ERJ-III


© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

Antille tuli YLA:sta kakkonen. Olisin halunnut paremmat tekstipisteet kuin 17+17, mutta tämä tuomari ei tykännyt sen enempää Antin teksteistä, vaikka itse tykkään. Katsotaan, mitä SLA:n tuomarit sanovat pojasta tässä kuussa.

***

Erkinheimon Elävä Nukke
YLA2, KRJ-I, ERJ-I, SLA-I


© AK

Elli sai SLA:sta ykkösen. Vielä KERJ:n palkinto, niin se on tehnyt kaiken.

***

YLA2, ERJ-I



Wot, ERJ-ykkönen? Olin laskenut tammalle jostain syystä kakkosen, joten yllätys oli tosi iloinen! Emprellä on vasta yksi varsa, joten siitä saa ainakin yhden, vaikka kaksikin tilausvarsaa vielä, jos joku sattuu haluamaan. Tamma on minulle jo niin "valmis", että ei ole mitään väliä, mitä varsoilla tehdään. Empre itse menee vielä KERJ:n ja KRJ:n laatiksiin hitaalla aikataululla.

***

ERJ-II


© AK

Kakkospalkinto tuli, ja varsoista sekä tulevaisuudensuunnitelmista samat sanat kuin Emprelle plus yla.

***

KERJ:sta tuli kolmospalkinto kolmelle hepalle. Suomenpuoliveriori Red Alert (YLA2, ERJ-I, KRJ-III, KERJ-III) valmistui viimeisen laatispalkintonsa myötä ja on hetken tarjolla jalostukseen ennen kuin siirtyy heppojen taivaaseen. Suomenhevosori Erkinheimon Kristallijumala (YLA1, SLA-I, ERJ-III, KRJ-III, KERJ-III) odottelee niin kauan, että maltan luopua siitä. Samaa puuhaa suomenhevostamma Mielikuvituksen Tuote (YLA2, SLA-II, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-III), mutta ainakin siitä voisi joku vielä varsan saada.

20170525

Inspiroivimmat hevoset

Olen ollut tosi kipeä IRL jo vuoden verran, enkä ole juuri päässyt poistumaan asunnostani. Mitään ei ole huvittanut tehdä - ei edes virtuaalihevostella kunnolla, vaikka siihen olisin pystynyt melkein koko ajan. Nyt olen kuitenkin saanut diagnoosin ja lääkkeet ja (sen lisäksi että olen ulkoillut tosi, tosi onnellisena siitä, että voin kävellä taas omilla jaloilla,) olen hurmioitunut muutamista virtuaalihevosista. Vähän aikaa sitten esittelin Mayan ja Minin, tarinatammani, mutta nyt puhutaan ainoastaan "tavallisista virtuaalihevosista". Nämä eivät ole missään paremmuusjärjestyksessä!

1. Rölli-Peikon Residenssi
Pelasin Cards against humanity -peliä ja tällainen kortti tuli vastaan, joten hevonenhan siitä tuli. Nimi oli ihana ja nyt heppakin on. Tein Röllille kaiken itse - kuvankin, vaikka en vieläkään ole mikään pro. Itse tehtyjä hevosia rakastaa eniten. Nyt Rölli on mukana tosi monessa tarinakisassa ja -projektissa, ja odotan tosi innoissani, miten sen tarinoille käy!

2. Suhina-Lempi
Minulla on pipo, jota rakastan. Se on juuri sopivan pehmeä, juuri sopivan tiukka ja uutena se oli kivan näköinenkin valkoisena ja suurikokoisena. Nyt se on jo virttynyt ja harmahtava, mutta etenkin koirapuistossa käytän sitä edelleen, koska se on mukava ja lämmin. Äitini sanoo, että näytän siinä pipossa ihan puliukolta tai Suhina-Lempiltä, joka on vanha sketsihahmo. Toin siis Suhina-Lempi -nimisen tamman, joka on itse asiassa tosi paljon sellainen, kuin IRL-unelmahevoseni olisi. Lempissä inspiroi sen nimen tarina ja se, että sen kanssa voi välillä kuvitella leikkivänsä taas heppaa unelmahevosella...

3. Indian Jewel
Indi oli tusinahepo tosi kauan. Sitten väritin sille itse kuvan. Edelleen - olen vielä aika kehno värittäjä, mutta Indin kuvissa huomasin oivaltaneeni jotain uutta hevosen värityksestä. Lisäksi kuvissa heppa näytti jotenkin tosi spesiaalilta ilmeensä takia, joten kirjoitin Indille uuden luonteen. Hupsista keikkaa - Indistähän tuli tosi kiva, ja taustatarinasta myös ihan OK. Uuden luonteen myötä tammalle on ollut hauska tehdä päiväkirjamerkintöjä. Lisäksi Indi on ilmoitettu, öö, ainakin neljään tarinaluokkaan!
Indissä on hauskaa myös se, että sillä on sama lempinimi kuin eräällä meidän koirien bestiksellä koirapuistossa. Ja molemmat Indit ovat itse asiassa aika samanlaisia keskenään...

4. Erkinheimon Matilda
Matildaa olen esitellyt ennenkin, ja siinä inspiroi suku. Matildaa katselen aina silloin, kun virtuaalihevosten jalostaminen (tai lisäännyttäminen, ihan miten vaan) tuntuu turhalta. Persoonana Matilda ei tunnu kauhean spesiaalilta. Piirrän ehkä sille kuvan ihan itse - olen huomannut, että silloin tylsäkin heppa herää ihan eri tavalla henkiin.

5. Soittakaa Paranoid
Noidalla ei ole sivuillaan vielä mitään. Mutta. Sen nimi vaan on helmi!! Aina, kun osallistun sillä kisoihin tai kirjoitan sen tiedostoon tarinoita, tekee mieli taputtaa itseään selkään ja tehdä itselleen kunniakuja noin mahtavan nimen keksimisen johdosta.