20170616

Simoran & Zurückin tarinakisojen tarinoita

Simorassa oli mooonta tarinakisaa, ja siitä inspiroituneina järjestin itsekin kaksi. Nyt on siis mistä repiä tarinoita. Harmi, ettei osallistujia ollut kauheasti... Nykyään tunnutaan suosivan sellaisia tehtävänantoja, joista tulee lauseen-kahden tarina. Onhan niitä nopea kirjoittaa, mutta varmaan myös aika rasittava tuomaroida. Itse kisaisin mieluiten sellaisissa kisoissa, joihin saisi kirjoittaa vähän pidemmän tekstin. (Mutta minähän olenkin maratonkirjoittaja...)

***

Simoran KERJ:n alaiset tarinakisat 4.6.2017
http://vrtsimora.proboards.com/thread/455/kerjn-alaiset-tarinakilpailut-04-2017

Luokka 2: CIC1 (3 osallistujaa)

Tarinan ohje:
Kuvaile lyhyesti koulu-, este- tai maastoesteosuuden suoritusta ja sisällytä kertomukseesi sanat liekki, toivo, kala. Sanoja saa taivutella vapaasti.

1. Oresama (VRL-02753) - Rölli-Peikon Residenssi
Ja voi, miten jalosti me hyppäsimmekään, me Erkinheimon nuoret toivot, me, ylväs kenttäratsukko! Rölli viihtyi radalla kuin kala vede...ttömässä hiekkamontussa. Leijui yli ensimmäisen esteen kevyesti kuin höy...ryveturi. Viimeiset esteet menivät ihan muk..kelismakkelis. Kummallinen toivon liekki kuitenkin lepatti sisälläni, kun tuloksia odoteltiin, vaikka emme me tietenkään saaneet kotiin viemisiksi ruusuketta. Välillä Röllin kanssa ratsastaminen on helppoa kuin heinänteko... talvella.


Luokka 3: CIC2 (1 osallistuja...)

Tarinan ohje:
Este- tai maastoesteosuudelta sattuu löytymään sen laatuinen este, ettei hevonen tule vapaaehtoisesti ylittämään sitä edes ylösalaisin. Keksit ennen radan suoritusta pikaisen ratkaisun, jolla huijata vähän hevosta. Kuinka siitä sitten selvittiin vai selvittiinkö?

1. Oresama (VRL-02753) - Hey-Ho Hollywood RR
Voi veljet. Voi vitsit. Voi veikkoset. Tottakai sinne on koottu joku pörröinen, läpinäkymätön, eksoottinen risueste. Voi räkäiset pyssyt ja puukuulat. Mietin pääni puhki, millä Hollyn saisi hyppäämään sellaisen esteen: se inhoaa rönsyileviä, piikikkään näköisiä, läpinäkymättömiä esteitä. Koska en muuta keksinyt, kiskoin Hollyn päähän sen tiheimmän kärpäshupun, jota se käytti kirkkaina päivinä suojana aurinkoa vastaan. Ehkä se ei näkisi kunnolla sen kanssa ja kuvittelisi esteen olevan tukki?
Kun este sitten piti oikeasti ratsastaa, totesin, ettei tiheinkään kärpäshuppu ole mikään näköeste. Holly lähestyi estettä ensin luottavaisesti, mutta ponnistukseen kyyristyessään se näki pöheikön kunnolla ja jämähti kummallisesti paikalleen kesken hypyn. En voinut muuta kuin pukata sitä kantapäillä niin reippaasti ja niin päättäväisesti, että sen ei auttanut kuin hypätä. Onneksi sen hermo petti täysin vasta, kun maastoesteet oli suoritettu. Silloin se hyppi pystyyn, hirnui möreästi ja raivosi.


Luokka 4: CIC3 (1 osallistuja)
Tarinan ohje sama kuin luokassa 2

1. Oresama (VRL-02753) - Rain And Angels RR VH15-031-0983
Elsa, päättäväinen sotaratsuni, sai tällä kertaa esteosuudella jotenkin huonon startin. Ihan kuin se ei olisi ollut hereillä ensimmäisellä esteellä. Pari napakkaa puolipidätettä kuitenkin herättivät ratsun, ja sen sisälle tuntui syttyvän se itsepäinen, toiveikas liekki, joka on ennenkin tuonut meille monta voittoa. Vielä oli siis toivoa, jos se ei palaisi loppuun ennen aikojaan. Ratsastin siis loppuun asti parhaani mukaan, alun vaikeuksista huolimatta. Ja Elsakin uiskenteli radalla notkeana ja hopeakylkisenä kuin kala. Esteosuuden jälkeen ei voinut kuin olla tyytyväinen. Taputin Elsaani kaulalle ja ratsastin pois.


***

***


Simoran KRJ:n alaiset koulukisat 2.6.2017
http://vrtsimora.proboards.com/thread/453/krjn-alaiset-tarinakilpailut-02-2017

Luokka 2: HeA (6 osallistujaa)
Tarinan ohje:
Some on osa myös nykyaikaista kisakulttuuriamme. Päivistys johonkin kanavaan on radan suorituksen päätteeksi aivan pakollinen. Mitä sisältää sinun päivityksesi?

2. Oresama (VRL-02753) - Rölli-Peikon Residenssi
Tietääkö joku täällä Puskaradiossa halpoja satulaseppiä akselilla Vaasa-Seinäjoki? Jonkun, joka osaisi pelastaa satulan, josta heppa päätti purra palan kilpareissussa?


Luokka 3: VaB (9 osallistujaa)

Tarinan ohje:
Jokaisella hevosella on se vallitseva luonteenpiirre, josta omistaja sen parhaiten muistaa. Mikä onkaan sinun ratsusi? Kuvaile yhdellä virkkeellä tätä hevosesi piirrettä ja sitä kuinka se vaikuttaa kisapäiväänne.

1. Oresama (VRL-02753) - Rölli-Peikon Residenssi
Koska Röllin lempiasiat ovat aamupala, päivällinen, iltapala, välipalat, herkut, ruoka, säilöruoka, tuoreruoka, pakasteruoka, kuivaruoka ja muu ruoka, ja koska Rölli täten pysähtyi syömään somisteita kentän reunalta, emme saaneet taaskaan hyväksyttyä suoritusta.

5. Oresama (VRL-02753) - Skitsahdus
Skitsahdus järkyttyi ensin tuulisesta säästä, sitten omasta satulastaan, ja vielä viimeiseksi katsomosta kuuluvasta vaimeasta juttelusta, joten ei meidän suorituksemme liian hyvin päässyt menemään.

8. Oresama (VRL-02753) - Kapteeni Kiukku
Vaikka Kiukku päätti purra minulta palan sormesta ja potkaista mustelman pyllyyn, suoritimme kouluratsastusratamme kunnialla ennen ensiapuun lähtemistä.


Luokka 4: VaA (3 osallistujaa)
Tarinan ohje: sama kuin luokassa 2

1. Oresama (VRL-02753) - Super Sumo Slap RR VH17-031-0269
"Se tunne ku" hevonen on niin kiero, että jos sille syöttää naulan, se kakkii ruuvin. Näihin tunnelmiin päättyy Simon elämän viimeinen kisapäivä.

3. Oresama (VRL-02753) - Horror Movie Host RR VH17-031-0166
Meillä oli Kilpahessun kanssa pettymysten päivä. Minulla siksi, että yritin ratsastaa Hassu-Hessulla kilpaa, vaikka sen ajatukset olivat ihan muualla. Hessulla siksi, että se yritti tehdä tuttavuutta tallikissojen kanssa kentältä käsin, ja minä häiritsin sitä vetämällä ohjista ja painamalla pohkeilla. On se aika Kissa-Hessu.


***

***


Simoran ERJ:n alaiset kilpailut 3.6.2017
http://vrtsimora.proboards.com/thread/454/erjn-alaiset-tarinakilpailut-03-2017

Luokka 2, 100cm (7 osallistujaa)

Tarinan ohje:
Käytte pikaisen ja lyhyehkön keskustelun kisahoitajasi kanssa ennen tai jälkeen kilpasuorituksen, joka kuvastaa koko kilpailupäivää kokonaisuudessaan. Mistähän te vaihdatte pari sanaistanne?

1. Oresama (VRL-02753) - Rölli-Peikon Residenssi
"No niin. Nyt se tapahtuu. Olen päättänyt. Avaa Tori, niin mä sanelen, mitä sä kirjoitat!"
"Okei? Mitä sä olet päättänyt?"
"Mä myyn Röllin pois. Varmasti myyn. Ja nyt! Sanelu."
"...aika monesti olet kyllä uhannut, että-"
"Hiljaa ja kirjoita! Myydään nuori ja lupaava esteratsu. Saattaa hypätä esteen, jos on tuuria, ja kokonaisen radankin, jos tähdet ovat oikeassa asennossa. 700 euroa tai paras tarjous, kiire!"

5. Oresama (VRL-02753) - Suhina-Lempi VH17-018-0711
"Ens kerralla mä toivoisin, että satulavyö kiristettäisiin ennen kuin mä nousen selkään."
"Älä ota niin vakavasti. Mä sentään kiristin sen ennen kuin sä ratsastit radan!"
"Aivan, mutta vasta sen jälkeen kun mä olin käynyt pyllylläni tuossa rapakossa mun ainoilla housuilla!"

6. Oresama (VRL-02753) - Skitsahdus
"Sehän meni hyvin! Mä katselin koko ajan!"
"Niinpä! Ens kerralla Skitle jo varmaan hyppää edes yhden esteen!"
"Niin! Tai jos ei hyppää, ainakin ens kerralla traileri jää ehjäksi. Nyt se jyrsi vain väliseinän!"


Luokka 3: 120cm (4 osallistujaa)

Tarinan ohje:
Jokaisella hevosella on se vallitseva luonteenpiirre, josta omistaja sen parhaiten muistaa. Mikä onkaan sinun ratsusi? Kuvaile yhdellä virkkeellä tätä hevosesi piirrettä ja sitä kuinka se vaikuttaa kisapäiväänne.

1. Oresama (VRL-02753) - Maya Queen VH12-031-0128
Puunhalailija-Maijan estesuoritus sujui rennosti, koska tammaa kävelytettiin koivujen reunustamalla pihatiellä ennen sen hyppyvuoroa.

3. Oresama (VRL-02753) - Red Reason VH12-031-0095
Retu on kisapäivinä kuin pusukarkki: esittää kovaa ja uljasta ratsua, mutta pehmona jännittää näköjään jopa ruusukkeen laittamista suitsiin.


Luokka 4: 160cm (2 osallistujaa)

Tarinan ohje: sama kuin luokassa 2

1. Oresama (VRL-02753) - Super Sumo Slap RR VH17-031-0269
"Mä vieläkin ihmettelen kahta asiaa. Miten ratsastussaappaistaan voi juuttua kiinni satulaan, ja miten voi vielä ratsastaa kokonaisen radan ja lämmittelynkin siinä tilassa?"
"Turpa kiinni ja hae kenkälusikka!"

2. Oresama (VRL-02753) - Royal Tiger RR VH17-031-0268
"No miten meni noin niinku omasta mielestä?"
"Hyvin tietenkin. Näitkö miten komeasti mentiin Taigan kanssa muuri? Paremmin kuin kotona!"
"Niin menitte, vaikka aamu olikin niin kauhea..."
"Noh, sattuuhan sitä. Onneksi me huomattin jo ennen Seinäjokea että Taiga unohtui kotiin..."


***

***

Zurückin ERJ:n alaiset kisat 1.7.2017, joissa kisasin yksin itseäni vastaan
http://oresamankisat.blogspot.fi/2017/05/erj-tarinakisat-1.html

Luokka 1. 100cm
Kerro kisapäivästä ratsusi näkökulmasta. Ratsu voi olla joko kertoja tai fokalisoija. Tarinan ei tarvitse kertoa koko kisapäivästä tai itse suorituksesta, vaan siinä voi kuvata mitä tahansa hetkeä päivän aikana.

1. Oresama (VRL-02753) - Rölli-Peikon Residenssi
Sinä iltana kävelin hakaani hyvin arvokkaasti, erinomaisen suorin jaloin, pidellen päätäni kopeasti ylhäällä ja häntääni aavistuksen koholla. Kun Tallimestari-niminen ihmiseni päästi minut vapaaksi, jatkoin yhtä ylväänä, enkä ollut tarhakaveriani Tanea huomaavinaankaan. Valitettavasti Tanella oli syöminen kesken, eikä hän kiinnittänyt minuun huomiota, vaikka kävelin noin sata kierrosta hänen ympärillään pitkine jalkoineni.
Lopulta pärskähdin.
"No?" Tane hirnahti terävästi.
"Vähän on kyllä väsy... Oli niin rankkaa. Olin katsos Kilpailuissa", hirnuin ylpeästi teeskennellen tosi rasittunutta.
Tane vain huiskautti hännällään jutuilleni, käänsi takapuoltaan minua kohti ja imuroi lisää heiniä kitusiinsa.
"Niin että Kilpailuissa olin", hirnuin äänekkäämmin, kun Tane ei ilmeisesti kuullut.
"Ai jaa?" Tane hörisi hiljaa, "mitä siellä oli ruokana?"
"Ei Kilpailu ole ruokapaikka", pärskähdin loukkaantuneena.
"Ei vai?" Tane ihmetteli.
En vastannut niin alhaiseen moukan kommenttiin mitään. Katselin turvanvarttani pitkin Tanea, joka laski lopulta päänsä takaisin heinille ja jatkoi mussuttamista kuin mikäkin maatiainen. Tuhahdin ja ravistelin pehmeäksi ja kiiltäväksi kisoja varten puunattua harjaani. Lopulta Tane nosti uudelleen päänsä.
"Mitä järkeä sinne Kilpailuun on mennä, jos ei siellä ole edes ruokaa?" hän kysyi.
"Niin no... Aika tyhmäähän siellä oli", hörähdin Tanelle lempeästi ja aloin syödä. En jaksanut olla enää Kilpahevonen, koska Tanen kanssa oli niin kivaa olla maatiaishevonen.


Luokka 2. 140cm
Erkinheimon ison kollikissan nimi on Señor Utu Moki Leif Numero Kolme, eli lyhyesti Leif. Se on harmaa, tosi pörröinen, tosi vihainen - ja tosi pahasti tielläsi kilpailupäivänä. Mitä Leif torpedoi, ja miten sinä ja ratsusi reagoitte?

1. Oresama (VRL-02753) - Indian Jewel VH17-031-0167
Olen käynyt Erkinheimoissa toistakymmentä kertaa. Siksi Señor Utu Moki Leif Numero Kolme on minulle tuttu ilmestys, ja tiedän hyvin, ettei tätä kissaa sovi silittää. Silloin saa nimittäin kipeät raapaisujäljet kämmenselkäänsä. Siksi osasin jättää kissan rauhaan, vaikka se kiehnäsi jaloissa Indiä harjatessani. Osasin myös nostaa satulan varovasti pakkini päältä - kissavanhuksella oli tapana mennä sellaisten alle väijymään uhrejaan. Leif ei kuitenkaan ollut satulan alla, joten unohdin koko kissan pitkäksi aikaa.
Seuraavan kerran ajattelin Señor Utu Moki Leif Numero Kolmosta, kun havaitsin jotain karvaista kolmosesteen paalulla aloittaessani kilpasuoritustani. Mutta eihän se voinut olla kissa, hymähdin typerälle ajatukselleni ja annoin Indille ohjaa.
Kolmannella esteellä putosin. Ehdin kuulla kissan äänekkään sähähdyksen, hevoseni yllättyneen inahduksen, ja niin minä ylitin esteen (ja hevoseni kaulan) ihan ilman ratsuani.


Luokka 3. 160cm
Tällä kertaa sinulla ja ratsullasi sujui upeasti radalla ja ylititte omat tavoitteenne! Miltä tuntui ratsastaa täydellinen rata? Tuomari palkitsee tarinan, josta mahtava fiilis välittyy parhaiten.

1. Oresama (VRL-02753) - Super Sumo Slap RR VH17-031-0269
Askel, ensimmäinen, toinen, ja voimakas ponnistus! Niin Simoni singahti ilmaan kuin nuoli, ja taas toivoin, että hyppy olisi kestänyt ikuisesti. Ihan pienen hetken kuluttua hevoseni kuitenkin laskeutui. Simo otti hyppynsä vastaan ensin vasemmalla, sitten oikealla etukaviollaan, ja jatkoi voimakasta laukkaa saman tien.
Simo, joka on vitsikkäin hevoseni, käänsi aavistuksen päätään voidakseen vilkaista minuun ennen toista hyppyään. Komensin sen lempeästi keskittymään, ja taas lennettiin! Kolmannella esteellä Simoni hirnahti riemukkaasti, ja sitä seuraavalla nosti päänsä korkealle iloisena.
Viimeisellä esteellä orini tuntui nauravan, ja minuakin ilahdutti sen riemukas, varma meno - se selvästi nautti. Me olimme kuin Usain Bolt hymyillessämme radan viime hetkillä. Vain maalikamera puuttui. Kerrankin tiesin, että voitto tuli.

***

***

Zurückin KRJ:n alaiset kisat 1.7.2017
http://oresamankisat.blogspot.fi/2017/05/krj-tarinakisat-1.html

1. HeA (2 osallistujaa)
Hevosesi nukkuu viimeistä yötä omassa karsinassaan ennen kilpailuita. Kirjoita sen nukkumisesta uutinen, satu, kolumni tai muun selkeästi erottuvan lajin teksti. Keksi tarvittaessa myös otsikko ja alaotsikko, jos ne kuuluvat tekstin tyylilajiin. Tekstin tulee kertoa ainakin enimmäkseen hevosen nukkumisesta, eikä sen unien sisällöstä. Tuomari palkitsee kekseliäisyydestä, omaperäisyydestä ja tekstilajin tuntemisesta.

1. Oresama (VRL-02753) - Erkinheimon Mölliina
Ja sieltä saapuu karsinaan Mölliina, joka on valmistautunut tulevaan yöhön tankkaamalla runsaasti heinää koko ajan, ja tehtävänsä se on tehnyt, mahan koko on kehittynyt huomattavasti viime kaudelta.
Mölliina käy heti asemiin! Se asettuu tukevasti keskelle karsinaa! Se haukottelee saman tien, ja ai miten on haukotus pitkä ja maittava, katsokaa tuota kitaa, ja saman tien Mölliina jatkaa, silmät alkavat lurpattaa, ja ai jai, AI JAI, NÄINKÖ ON, SILMÄT MENIVÄT KIINNI AIJAI MIKÄ LURPSAHDUS, MIKÄ RÄPÄYTYS, MIKÄ SULKEUTUMINEN! Ja noin on Mölliina unessa, eivätkä vastustajat mahda sille mitään, noin nukkuu, syvää unta kuin vanha kollikissa! Mölliina keskittyy täysillä suoritukseensa. Pää roikkuu alhaalla ja alahuuli on asiaankuuluvan löysä. Sydämensyke vaikuttaa rauhalliselta, eikä hikeä puskeudu pintaan. Mutta mitä nyt! Tallikissa yrittä ujuttaa hiirenraatoa sisään! Rapina käy, kissa kurkottelee karsinan oven päällä, hevonen kuorsaa vielä! Tippuuko hiiri Mölliinan päälle - herääkö Mölliina - nyt on jännät paikat! Vastustaja horjahtaa! Mölliina kuorsaa vahvasti! Vastustaja pudottaa hiiren, se osuu vähän ohi maalista, Mölliinan turvasta - hipaisee tuntokarvoja - Mölliina aivastaa - JA NYT ON JÄNNÄT PAIKAT! Katsotaan hidastuskuva... Siinä vastustajan ammus hipaisee Mölliinaa... Siinä on aivastus... Silmät raottuvat, mutta... EI SE HERÄÄ, EI SE HERÄÄ! VOITTO ON MEIDÄN! HYVÄ SUOMI, HYVÄ MÖLLIINA!

2. VaB (1 osallistuja)
Hevosesi käyttäytyy radalla aivan päin vastoin kuin yleensä. Mitä se tekee ja miten se vaikuttaa sijoitukseenne? Tuomari palkitsee humoristisesta tekstistä.

1. Oresama (VRL-02753) - Indian Jewel VH17-031-0167
Tänään kouluratsastussuorituksemme Indin kanssa oli kyllä ihan kuin unta - tosi vivahteikasta ja todentuntuista painajaisunta! Indihän on yleensä verrattaen jäykkä ja hieman sipsuttava ratsu, vaikka sen lämmittelisi kuinka hyvin. Nyt tammani pyrähteli kuitenkin jo lämmittelyssä joustavaa ja kaunista ravia kuin emokissa! En ollut uskoa silmiäni - tai oikeammin takapuoltani, sillä Indin selästähän minä sen yllättäen jumalaisiksi muuttuneita liikkeitä ihastelin! Olin aivan voitonvarma, kun ratsastin hämmästyttävän hevoseni kentälle, kun oli meidän vuoromme mennä rata. 
Ylpeänä pyysin Indiä lähtemään uuteen, joustavaan, tahdikkaaseen, täydelliseen raviin. Hevoseni kuitenkin vain seistä jökötti paikallaan, vaikka se oli aina ennen totellut minua melkein joka tilanteessa. Ajattelin, että ehkei Indi huomannut lempeitä pohjeapujani. Pyysin tammaa siis udelleen pohkeillani: Indi, ole hyvä ja tanssi, niin kuin äsken tanssit, koska muidenkin on saatava nauttia kelvollisesta upeaksi muuttuneesta menosta! 
Upean ravin sijaan sain ilmalennon. Indi luimisti korvansa, käänsi päätään katsoakseen minua vihaisena kuin ampiainen. Sitten se kavahti takajaloilleen niin yllättäen, ettei sen tarvinnut kuin vähän ravistella itseään, ja minä putosin.
Loppujen lopuksi suorituksemme hylättiin, ja minä poistuin murheellisena kentältä Indiä taluttaen ja ryhdyin valmistelemaan hevostani kotimatkaan. Halusin heti vanhan Indin takaisin. Mitä minä tekisin tällä uudella, uljaalla, upea-askelisella diivalla, joka ei suostunut yhteistyöhön? Indi kuitenkin tönäisi minua leikkisästi turvallaan juuri kun olin vaipumassa murheen alhoon. Sen ilme oli taas ystävällinen, ja tiesin kaiken olevan niin kuin ennenkin. Rakastin kömpelöä, kilttiä hevostani enemmän kuin koskaan.

3. GP (3 osallistujaa)
Ei GP-tason ratsukaan aina voi olla hillitty ja vakaa! Hevosesi päätti sitten oikein irroitella kisapäivänä. Mitä se teki ja mitä siitä seurasi? Tarinan ei tarvitse kertoa itse kilpailusuorituksesta, vaan se voi kertoa mistä tahansa tapahtumasta kisapäivän aikana. Luokan voittaa teksti, joka saa tuomarin hilpeimmälle mielelle.

1. Oresama (VRL-02753) - No More Sorrow
Voi luoja. Namo teki sen taas. Luin pienten kilpailujen jälkeen sähköpostejani, ja siellä oli Namosta tehtävän lehtijutun raakavedos odottamassa hyväksyntääni. Jutussa sinänsä ei ollut mitään vikaa - toimittaja oli kirjoittanut hyvin asiallisesti, miten meillä oli mennyt hyvin, ja kilpailu oli ollut tiukka, ja sää upea, hevoset hienoja ja niin poispäin. Mutta se kuva! Voi sitä kuvaa!
Namo oli tapansa mukaan taas oikein päättänyt edustaa kuvassa. Sen korvat sojottivat ainakin viiteen eri suuntaan, mikä on aika saavutus ottaen huomioon sen, että hevosellani on vain kaksi korvaa. Auringonvalosta häikäistyneenä tammani piti auringon puoleista silmäänsä visusti kiinni, mutta varjon puolen silmä, josta näkyi vain aavistus, oli selkeästi ammollaan. Namon sieraimet olivat avoimina kuin suunnattomat, punertavat kraaterit, ja ainakin toisessa oli hiukan räkää. Osin avoimesta, aasimaiselta näyttävästä suusta häämötti ihmeelliseen aaltoliikkeeseen osunut kieli. Selkä oli notkolla, ja etenkin takajalat sillä tavalla harallaan, kuin hevoseni olisi ollut pissaamaisillaan asvaltille ja varoisi roiskeita. Kaiken kruunasi vielä kontrasti, jonka minä loin sen selässä. Yritin olla oikein kouluratsastaja. Oikein siistissä kisapuvussa ja kiillotetuissa saappaissa yritin näyttää kouluratsastajalta, vaikka etenkin Namon kanssa vaikutelma oli koominen.
Vastasin toimittajalle, että juttu oli hyvä, mutta eikö hänellä tosiaankaan ollut Namosta parempaa kuvaa. Toimittaja lähetti minulle kuvavaihtoehtoja, jotka olivat toinen toistaan kaameampia. Pyysin vaihtamaan kuvan sellaiseen, jossa Namolla oli suu supussa kuin sitruunaa syödessä, ja molemmat silmät kiinni. Namo on kaunis hevonen - miten joka ainoa kuva siitä on hirveä?

20170611

Toukokuun ERJ-Cupin tarinaluokan tarinat

ERJ-Cupissa oli tässä kuussa tarinaluokka - ihanaa! Osallistuin kahdella hevosella, ja koko luokassa oli minun lisäkseni vain yksi toinen ratsastaja. Hessu voitti kaikki, Indi hävisi kaikille.

Huomauttaisin vielä ennen tarinoiden esittelemistä, että kaikki kirjoitus on fiktiota, vaikka kaikki sen toki jo tietävät (vaikka välillä joillekin raja hämärtyy). Tarkoitan tällä sitä, että en läheskään aina toimisi IRL eläinten kanssa niin kuin toimin virtuaalihevosten kanssa. Virtuaalihevonen ei kärsi toimistani!

http://nurinkurin.net/ventos/k/erjcup0517.html

Tehtävänanto:
Sekä sinulla, että ratsullasi on kevättä rinnassa ja kesäiset laitumet siintävät jo mielessänne. Pirteän linnunlaulun saattelemana lähdette ulkokentällä suorittamaan esterataa, mutta jossain vaiheessa suoritusta ratsukon nelijalkainen osapuoli saa päähänsä tehdä jotain arvaamatonta. Mitä se on? Onko se jotain positiivista, mikä vie teidät entistäkin varmemmin maalilinjan yli vai tuleeko hyppäämiseen sellainen mutka, että rata katkeaa siihen paikkaan? Häpeätkö niin pahoin, että lupaat kadota kisakentiltä vähintäänkin seuraavaksi pariksi vuodeksi vai saatteko niin raikuvat aplodit, että voisit lähteä vaikka samoin tein uusintakierrokselle?

1.(/3) Oresama (VRL-02753) - Horror Movie Host RR VH17-031-0166 (140cm)
Mehän olimme olleet aina yhdessä. Pikkuvarsasta ensin suureksi oriksi oli Hessu kasvanut minun hoivissani. Nuoreksi hyppääjälupaukseksi, sitten esteratsujen tähdeksi se oli kasvanut, mutta enää siitä se ei ollut muuttunut, ei ennen kuin nyt. Enää Hessu ei ollut kasvanut, vaan ainoastaan ikääntynyt. Ajattelin, että oli upeaa päättää melkein vuosikymmenen pituinen esteratsun ura arvokisoihin, ja vieläpä niin upeana päivänä.

Hessu nosti arvokkaan laukan kostealla kentällä, kun painoin pohkeeni sen kylkiin vielä kerran. Sen korvat käännähtivät terävästi kohti ensimmäistä estettä, ja se unohti äänekkään linnunlaulun, muita hevosia korkeamman ikänsä ja kuljetusautossa odottavat palkintoporkkanat. Se otti rauhallisen askeleen, toisen, kolmannen, ja lopulta se hyppäsi. Kukaan ei olisi uskonut sitä ikivanhaksi, sillä se singahti lentoon tiukasti ja notkeasti kuin olisi ollut pajunoksa. Hetken se leijui ja nautti lennostaan näyttäen vasta kevääseen heränneeltä perhoselta, mutta lopulta sen oli laskeuduttava.

Innokas hevoeni oli vielä yhden päivän kilparatsu, eikä vielä vanhus. Se ei olisi malttanut odottaa. Hessu, riemuissaan kuin kevätvarsa, esitti esteen jälkeen riehakkaasta hirnunnasta sekä kahdesta nopeasta ja potkivasta pukista koostuvan lyhyen rodeoesityksen. Arvasin, että yleisöä nauratti. Hessu tunnettiin, sen ikä tiedettiin, ja ehkä joku oli katsomossa toivottamassa vanhalle kilpahevoselle onnea eläkepäiville. Annoin riemusta holtittomalle Hessulleni kuitenkin vain lisää pohkeita. Kyllä se saisi vielä esiintyä, koska kohta se laukkaisi maalilinjan ylitse ihan viimeistä kertaa.

Tuomarin kommentti: "Vaikka pukkisarja ei täysin yllättävä käänne ollutkaan, tarinan lämminhenkisyys ja yhteisen kisamatkan viimeinen etappi vetosivat! Vanha ratsu vielä viimeisen kerran osoitti taitonsa ja teki sen tyylillä aivan kuin arvaten, että nyt on aika vetää yleisölle päätösshow."


3. (/3) Oresama (VRL-02753) - Indian Jewel VH17-031-0167 (140cm)
Pukkasin Indiä pohkeilla. Ensin hellästi, sitten kovemmin, ja lopulta hätäisesti. Hieroin sitä kantapäillänikin, ja kun en enää muuta keksinyt, löin sitä ohjanperillä lavalle. Maiskutin, naksutin, jopa mumisin matalalla äänellä uhkauksia.

Tilanne ei olisi ollut vakava, jos olisimme olleet suorituksemme alussa ja Indin käytös olisi johtunut vaikka ramppikuumeesta. Tai jos olisimme olleet edes kotona. Mutta kun ei. Törrötimme keskellä suurta kenttää, ERJ-Cupissa, ja Indi oli päättänyt, ettei sen tarvitse hypätä tällä kertaa kahta viimeistä estettä. Hyppäämisen sijaan se antoi katseensa vaellella katsomon ihmisjoukossa. Vannon, että näin, kuinka se virnisteli suupielestään katsojille!

Lopulta laskeuduin Indin selästä. Kaikki odottivat, että taluttaisin oikuttelevan hevoseni pois ja päästäisin seuraavan ratsukon sisään. Tuomarit olivat rasittuneen näköisiä, ja katsojat huvittunen.

En vienyt Indiä pois, vaan kiskoin sen väkipakolla ohjista esteelle. Kun läpsäytin sitä takapuolelle, se hyppäsi vain parin askeleen vauhdilla. Raahasin hämmentyneen hevosen viimeiselle esteelle, ja laitoin sen taas hyppäämään. Suoritus oli pilalla jo kuitenkin, joten Indiä en pilaisi antamalla sen kuvitella, ettei sen tarvitse tehdä niin kuin minä sanon.

Tuomarin kommentti: "Tämän tarinan ehdoton yllättäjä oli ratsastaja itse huimalla päättäväisyydellään! Vaikka Indi laittoikin kapuloita suorituksen rattaisiin, periksi ei siitä huolimatta annettu."

Toukokuun laatuarvostelut ja ilmoitus hiljaisesta kesästä

Ai kuinka myöhään ehdin kerskumaan viime kuussa palkituilla hevosillani, mutta kun IRL-kesäni on kerrankin täynnä toimintaa. Virtuaaliheppakesästä tulee siis osaltani hiljainen: teen, kun kerkiän ja vastailen, kun huvittaa. Syksyllä palajan kunnolla.

***



YLA1, ERJ-I, KRJ-I, SLA-I



© Qem

Mitä minun vanhat silmäni näkevätkään, ykköspalkinto tuli sekä YLA:sta että SLA:sta! Teksteistä tuli 17+17, mikä on tämän hepan kanssa ihan OK. Olisin itse tuomaroinut samoin, jos Seppo olisi jonkun muun omistama (ja kirjoittama) heppa. Mutta kun meidän Seppo vaan on niin ihana, että sille olisi pitänyt tietenkin antaa 100+100!


***
YLA2, ERJ-III, KRJ-III



© Tomasz Siergiej


Dictator FIN sai KRJ:sta oikeudenmukaisesti kolmospalkinnon. Tämä ori on yhä tarjolla jalostukseen kaikille sellaisille tammoille, joilla on 0-1 polvea sukua ja joiden varsa mielellään pääsisi joko kisaamaan tai jatkamaan sukuaan.


***

KRJ-I


© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

Jee hurrataan! Rottamielen ensimmäinen ikioma laatispalkinto! Isin vauva on nyt iso!


***

YLA2


© Klosterhof Medingen

Voi peppu! Olen kirjoittanut Rukille valmennuksia, mutta unohtanut näköjään lisätä ne sen sivuille, vaikka olin muka tarkistanut! Nyt tekstipisteet ovat sitten 18+11... Ehkä vien Rukin uusintaan joskus, jos jaksan. Kakkonen on kuitenkin ihan hyvä palkinto... Ruki on mukana tämän kuun KRJ-laatiksessa ja se on tarjolla jalostukseen evm-sukuisille fwb-tammoille.


***

YLA2, ERJ-III


© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

Antille tuli YLA:sta kakkonen. Olisin halunnut paremmat tekstipisteet kuin 17+17, mutta tämä tuomari ei tykännyt sen enempää Antin teksteistä, vaikka itse tykkään. Katsotaan, mitä SLA:n tuomarit sanovat pojasta tässä kuussa.

***

Erkinheimon Elävä Nukke
YLA2, KRJ-I, ERJ-I, SLA-I


© AK

Elli sai SLA:sta ykkösen. Vielä KERJ:n palkinto, niin se on tehnyt kaiken.

***

YLA2, ERJ-I



Wot, ERJ-ykkönen? Olin laskenut tammalle jostain syystä kakkosen, joten yllätys oli tosi iloinen! Emprellä on vasta yksi varsa, joten siitä saa ainakin yhden, vaikka kaksikin tilausvarsaa vielä, jos joku sattuu haluamaan. Tamma on minulle jo niin "valmis", että ei ole mitään väliä, mitä varsoilla tehdään. Empre itse menee vielä KERJ:n ja KRJ:n laatiksiin hitaalla aikataululla.

***

ERJ-II


© AK

Kakkospalkinto tuli, ja varsoista sekä tulevaisuudensuunnitelmista samat sanat kuin Emprelle plus yla.

***

KERJ:sta tuli kolmospalkinto kolmelle hepalle. Suomenpuoliveriori Red Alert (YLA2, ERJ-I, KRJ-III, KERJ-III) valmistui viimeisen laatispalkintonsa myötä ja on hetken tarjolla jalostukseen ennen kuin siirtyy heppojen taivaaseen. Suomenhevosori Erkinheimon Kristallijumala (YLA1, SLA-I, ERJ-III, KRJ-III, KERJ-III) odottelee niin kauan, että maltan luopua siitä. Samaa puuhaa suomenhevostamma Mielikuvituksen Tuote (YLA2, SLA-II, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-III), mutta ainakin siitä voisi joku vielä varsan saada.

20170525

Inspiroivimmat hevoset

Olen ollut tosi kipeä IRL jo vuoden verran, enkä ole juuri päässyt poistumaan asunnostani. Mitään ei ole huvittanut tehdä - ei edes virtuaalihevostella kunnolla, vaikka siihen olisin pystynyt melkein koko ajan. Nyt olen kuitenkin saanut diagnoosin ja lääkkeet ja (sen lisäksi että olen ulkoillut tosi, tosi onnellisena siitä, että voin kävellä taas omilla jaloilla,) olen hurmioitunut muutamista virtuaalihevosista. Vähän aikaa sitten esittelin Mayan ja Minin, tarinatammani, mutta nyt puhutaan ainoastaan "tavallisista virtuaalihevosista". Nämä eivät ole missään paremmuusjärjestyksessä!

1. Rölli-Peikon Residenssi
Pelasin Cards against humanity -peliä ja tällainen kortti tuli vastaan, joten hevonenhan siitä tuli. Nimi oli ihana ja nyt heppakin on. Tein Röllille kaiken itse - kuvankin, vaikka en vieläkään ole mikään pro. Itse tehtyjä hevosia rakastaa eniten. Nyt Rölli on mukana tosi monessa tarinakisassa ja -projektissa, ja odotan tosi innoissani, miten sen tarinoille käy!

2. Suhina-Lempi
Minulla on pipo, jota rakastan. Se on juuri sopivan pehmeä, juuri sopivan tiukka ja uutena se oli kivan näköinenkin valkoisena ja suurikokoisena. Nyt se on jo virttynyt ja harmahtava, mutta etenkin koirapuistossa käytän sitä edelleen, koska se on mukava ja lämmin. Äitini sanoo, että näytän siinä pipossa ihan puliukolta tai Suhina-Lempiltä, joka on vanha sketsihahmo. Toin siis Suhina-Lempi -nimisen tamman, joka on itse asiassa tosi paljon sellainen, kuin IRL-unelmahevoseni olisi. Lempissä inspiroi sen nimen tarina ja se, että sen kanssa voi välillä kuvitella leikkivänsä taas heppaa unelmahevosella...

3. Indian Jewel
Indi oli tusinahepo tosi kauan. Sitten väritin sille itse kuvan. Edelleen - olen vielä aika kehno värittäjä, mutta Indin kuvissa huomasin oivaltaneeni jotain uutta hevosen värityksestä. Lisäksi kuvissa heppa näytti jotenkin tosi spesiaalilta ilmeensä takia, joten kirjoitin Indille uuden luonteen. Hupsista keikkaa - Indistähän tuli tosi kiva, ja taustatarinasta myös ihan OK. Uuden luonteen myötä tammalle on ollut hauska tehdä päiväkirjamerkintöjä. Lisäksi Indi on ilmoitettu, öö, ainakin neljään tarinaluokkaan!
Indissä on hauskaa myös se, että sillä on sama lempinimi kuin eräällä meidän koirien bestiksellä koirapuistossa. Ja molemmat Indit ovat itse asiassa aika samanlaisia keskenään...

4. Erkinheimon Matilda
Matildaa olen esitellyt ennenkin, ja siinä inspiroi suku. Matildaa katselen aina silloin, kun virtuaalihevosten jalostaminen (tai lisäännyttäminen, ihan miten vaan) tuntuu turhalta. Persoonana Matilda ei tunnu kauhean spesiaalilta. Piirrän ehkä sille kuvan ihan itse - olen huomannut, että silloin tylsäkin heppa herää ihan eri tavalla henkiin.

5. Soittakaa Paranoid
Noidalla ei ole sivuillaan vielä mitään. Mutta. Sen nimi vaan on helmi!! Aina, kun osallistun sillä kisoihin tai kirjoitan sen tiedostoon tarinoita, tekee mieli taputtaa itseään selkään ja tehdä itselleen kunniakuja noin mahtavan nimen keksimisen johdosta.

20170430

Huhtikuun laatikset + huonot luonnepisteet

Jutellaan taas ensin YLA:sta, jossa kolme poniani sai kakkospalkinnon. Aloitetaan taas viimeisestä laatiksesta siksi, että se on minusta ehdottomasti mielenkiintoisin.

***

Erkinheimon Elävä Nukke
YLA2, KRJ-I, ERJ-I


© AK

No 11 pistettä luonteesta ei ole ollenkaan minun tasoani. En muista, koska olisin viimeksi saanut huonommat pisteet. Loukkaantuahan noista ei pidä: kyseessä on vain yksi teksti, eikä se tosiaankaan ole omasta mielestänikään parhaimmistoa. Muista teksteistä Elli sai 15,5, ja ne olisin kyllä itse pisteyttänyt todennäköisesti ihan vähän toisin (vaikka mitään monen pisteen heittoa tässäkään ei tieysti ole). Tekstien tuomarointi on kuitenkin tosi, tosi haastavaa, ja vaikka siitä on yritetty tehdä kuinka objektiivista tahansa, aina tuomarin omat mieltymykset vaikuttavat. Tämä tuomari ei tällä kertaa viihtynyt Ellin päiväkirjan parissa.
Elli on menossa vielä SLAan ja KERJLaan.

***

YLA2, ERJ-III

© Snow.


Charlie sai teksteistä 14+17. Omasta mielestäni sen luonne on saman arvoinen kuin Ellin, ehkä korkeintaan pisteen tai kaksi parempi jos oikein makustellaan. Päiväkirja sillä on kuitenkin omasta mielestäni ihan sikana huonompi, vaikka se nyt tällä kertaa saikin 1,5p enemmän. Onneksi YLAssa ei tarvitse sentään tuomaroida omia tekstejä, se olisi hurjan paljon vaikeampaa kuin muiden tekemien tekstien tuomarointi! (Ja muidenkin hevoset pidän tuomaroidessani anonyymeinä itselleni parhaani mukaan, koska pelkään antavani liian HUONOJA pisteitä kahdelle lempikirjoittajalleni, jos tiedän tekstien olevan heidän. Omille antaisin varmaan kaikille realistiset pisteet miinus viisi kaikesta, jos niitä pitäisi tuomaroida...)
Charlie odottelee pääsyä KERJL. Sehän kävi jo KRJL, mutta olin itse ilmeisesti laskenut sen pisteet väärin, koska olen vajakki, ja se jäi ilman palkintoa. Kyllä harmitti! Jonossa olisi ollut miljoona muutakin odottamassa!

***
 
YLA2, ERJ-II

 
© Tomasz Siergiej


Sentään Kirolla meni ihan odotusten mukaan nuo tekstit. Luonne ei edelleenkään ole parhaimmistoani, mutta pitäähän nämäkin hepat joskus arvostella. Kiro sai pisteitä 15+18. Kiro oli mukana myös ERJL, ja ansaittu kakkonen saatiin.
Kiro on siitä hassu hepo, että kun toin sen sata vuotta sitten, olin siitä tosi innoissani. Halusin kirjoitella sille tarinoita jne. Sellainen puuhastelu vähän jäi, mutta nyt haluaisin teettää sillä vielä monta varsaa. Tykkään sen nimestä ja olemuksesta.
Nyt vielä laukatkaamme kohti KERJL ja KRJL.

***

ERJ-III



© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

Nyt se päivä koitti ja tuli viimein Antin vuoro esiintyä. Saimme kolmospalkinnon, mikä vähän ottaa kyllä päähän. Kuvittelin Antin olevan kakkosen arvoinen, mutta kakkospalkinto jäi tosi ärsyttävästi pisteen päähän. Mutta hei, ei aina voi mennä hyvin: Antti nyt ei vain pistänyt juuri sinä päivänä parastaan!
***

YLA2, SLA-II, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-III


© Vapaasti by K.J.

No huh huh mikä litannia, mikä noista nyt on uusi palkinto? No se on SLA:n kakkonen, jonka myötä tamma on nyt kokonaan valmis. Komea kakkosrivi sillä onkin, eikä tuo vanha KERJ:n kolmonenkaan sitä riviä kyllä rumenna.

***

YLA1, SLA-I, ERJ-III, KRJ-III


© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

SLA:sta tuli ykkönen! Junnu on menossa ensikuussa KERJL ja sitten sekin on kokonaan valmis.

***

YLA2, ERJ-III, KRJ-III, SLA-I, KERJ-III


© Qem
 
KERJ:n kolmospalkinnon myötä Ivy, ensimmäinen Erkinheimon-tuontihepo, valmistui myös kokonaan.

***

SLA-I, YLA2, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-III


© Suomen Hippos / Anni Himberg
 
Muhku-Totti kävi myös KERJL:n tilaisuudessa valmistumassa kokonaan.

***

Kukka Nimeltään Tähti
SLA-II, YLA2, ERJ-III, KRJ-III, KERJ-III


© Oresama

Viimeinen KERJL:n laatiksesta kokonaan valmistunut on Tähti.

***

KRJ-I, ERJ-I


© Qem

KRJ:n laatiksesta Seppo haki ykkösen. Hyvin on alkanut pojan laatisurakka, oikein kahdella ykkösellä!

***

Näiden lisäksi kolme painttia lisää palkittiin WRJ:n laatiksissa, ja osoitin jokaiselle ovea saman tien. Vihdoin olen niistä vapaa! Nyt WRJ:n listoilla jonottaa meiltä yksi heppa, joka saa myös poistua Brisesistä saunan taa, kun palkintonsa saa.

20170417

Välillä on ihanaa vain kirjoittaa

Kuvittele, ettei ole olemassa minkään sortin kirjoituspakkoa tai -painetta. Otat kahvia vapaapäivän aamulla, ihan levänneenä, kun kaikki muut vielä nukkuvat. On hiljaista ja miellyttävää, eikä työ tai koulu paina ollenkaan päälle. Avaat sitten Word-tiedoston ja alat vain kirjoittaa. Ihan itsestään syntyy tarina. Se ei ole mestariteos, mutta ihan hauska, tai tunteellinen, tai muulla tapaa ihan hyvä.

Se on kuulkaa ihanaa. Sitä varten kannattaa hommata vaikka virtuaalihevonen, niin on aina jokin aihe, josta kirjoittaa. Itse kirjoitan kaikille hepoilleni ns. päiväkirjamerkintöjä, mutta vain harvoin tarinoita. Sen sijaan minulla on kaksi pollea, joille kirjoitan yksinomaan tarinoita, ja niiden kirjoittaminen on ihanaa! Esittelenpä teille nämä tarinahevoset, joihin olen erittäin kiintynyt, ja joiden avulla opettelen myös värittämistä ja piirtämistä!

***

Maya LIN



Mayasta on varmaan ollut monesti puhetta. Sen historia kietoutuu minuun vuosien ajalta. Aloin nimittäin kirjoitella Mayan kotiin, Mêl Sereniin, tarinoita tamman ollessa varsa, ja se sattui hyvin usein mukaan tarinointiin.

Kun Maya tuli myyntiin, en halunnut sitä, sillä ei se ole minusta mitenkään erityisen mielenkiintoinen hevonen. Tarinoissani minä (/hahmoni, joka on hyvin paljon kuin minä) kuitenkin kaipasi Mayaa usein, monta vuotta. Koska kirjoitin tammasta niin paljon ja kaipaavasti, aloin itsekin kaivata sitä niin paljon kuin virtuaalihevosta voi.

Minä ja henkilöhahmoni vanhenimme yhdessä 18-vuotiaista 23-vuotiaiksi, ja Mayakin täytti kaksikymmentä. Se vaihtoi kotia monta kertaa, ja lopulta löysin sen uudelleen. Erään kaipaavan tarinan päätteeksi henkilöhahmoni painoi autossaan kaasua ja ajoi hakemaan Mayansa.

Valitettavasti Mêl Seren lopetti. Se oli kova paikka suomenpuoliverikasvatukselle, mutta sanoisin, e

ttä vielä kovempi paikka minun tarinoinnilleni. Olin ollut siellä kuitenkin ainakin viisi vuotta. Aluksi ajattelin myydä Mayan takaisin, Mêl Sereniinhän sen halusin. Lopulta päätin kokeilla uutta elämää Hukkasuossa sen kanssa, ja hupsista keikkaa, eihän Mêl Seren minua inspiroinutkaan kirjoittamaan, vaan Maya! Olen myös kehittynyt värittämisessä sairaan paljon Mayan myötä!

Mayan kuvan linet teki Whiteligtning/dA, minä väritin.

***

Calamity Trigger



Maya inspiroi minua kovasti, mutta se on jo aika vanha. Päätin siis, että haluan nuoren hevosen, jolla voisi ratsastaa ahkerasti. Selailin Alegrea kauan, ja löysin maailman suurimman ponin, Minin, joka on melkein kaksi metriä korkea! Tammalla ei ollut kuin kuva ja parin lauseen luonne, mutta jotenkin näin siinä potentiaalia olla tarpeeksi persoonallinen hevonen tarinointia varten. Välillä mietin, että olisi pitänyt valita toinen puoliverinen, koska sellaisen kanssa tarinoihin saisi menoa ja meininkiä. Olen kuitenkin koko ajan tyytyväisempi Miniin. Onhan senkin kanssa asioista tapeltava, joskin sitä ei joudu hillitsemään, vaan pikemminkin patistelemaan!

Mini on maailman ihanin möllykkä, ja henkilöhahmoni huoliponi (siksi, että olen oikeastikin samanlainen kuin hahmoni..). Jos Mini olisi oikea ja minun, olisin koko ajan huolissani: miksei se osaa laukata, mitä jos se ei saa tarpeeksi liikuntaa, riittääköhän minulla rahaa sen ruokintaan, teenköhän kaiken oikein. Henkilöhahmoni painii saman ongelman kanssa kuin itse painisin: hevosen omistamisen pitäisi olla ihanaa, mutta ihan koko aikaa se ei ole. Toisaalta kyllä me (minä ja hahmoni) Miniä rakastamme.

Tällä hetkellä harkitsen etsiväni Minille kesäksi vuokraajan, joka saisi ratsastaa sillä niin paljon kuin haluaa. Henkilöhahmoni aika ei riitä kesällä hevoselle, ja rahaakaan ei ole liikaa.

Minin kuvan linen teki Kholran/dA, minä väritin.

20170413

Laatisjonot

Katsotaanpas, miltä laatisjonot näyttävät ja vertaillaan niitä viimeisimpiin mittaamiini jononpituuksiin. Tilasto on muodossa
LAATIS jonossa on nyt (jonossa oli 3.7.2016 - jonossa oli 15.10.2015)

KRJ 44 (36-39)
ERJ 26 (28-31)
KERJ 32 (3-1)
YLA 45 (63-53)
SLA 10 (4-3)
WRJ 12 (3-0)

Eli. KRJ:n suhteen tilanne on vain pahentunut, vaikka poistin listoilta kaikki holstit sun muut oudot elukat, joita en jaksakaan viedä laatiksiin. Tilanne on pahin lajilaatiksista juuri KRJ:ssa siksi, että ilmoittautumiset laatiksiin ovat ihan milloin sattuu, ja harvoin istun KRJ:n sivuilla kyttäämässä. Muihin lajilaatiksiin saa ilmoittautua selkeästi aina kuun ensimmäinen päivä.

ERJ:n suhteen tilanne on parentunut vuosi vuodelta - joskin kisalistoillani on nyt tosi monta paria sijoitusta vaille valmista heppaa.

KERJ:n tilanne on mikä on siitä syystä, että olen vasta viime vuoden lopussa kunnolla alannut kilpailla kenttää. Jonot olivat tottakai aiemmin lyhyet, kun heppani eivät KERJ:n alaisia menneet Qiana Ringiä ja Kärmeniemen Pikkuvarpusta lukuunottamatta. Onneksi KERJ:n tilaisuuksiin saa ilmoittaa yleensä 3 heppaa kerralla ja mukaan mahtuvat kaikki!

YLA:n jono on pienentynyt, koska olen nykyään tuomari. Saan tilaisuuksiin yhden hepan enemmän, ja muistan ilmoittautua, kun olen laitoksen hommissa mukana. Lisäksi länkkäripaintit eivät ole vuoteen enää olleet listaa kasvattamassa, vaan niille riittää pelkkä WRJ:n laatispalkinto. Vaikka jono on pienentynyt, on tuossa ihan riittämiin porukkaa. Kaikki ratsuni, paitsi länkkärit, menevät edelleen YLAan.

SLA:n jono on juuri parhultainen: aina on ilmoitettavia, mutta ei ahdista vielä.

WRJ:n jono on noin pitkä oikeastaan siksi, etten kehtaa ilmoittaa kovin montaa heppaa kerrallaan arvostelujonoon. Nyt kun jaos on uudella innokkaalla ylläpitäjällä, jono varmaan vetää nopeammin ja saan nuo vanhat paintit nopeasti laatisten kautta kuoppaan.

Puhutaan hetki suokkikasvatuksestani

Erkinheimot ovat ponkineet kauheilla nykäyksillä eteenpäin kuluvan ja viime vuoden aikana. Viime vuonna erkinheimolaiset alkoivat yhtäkkiä menestyä laatiksissa, ja tänä vuonna sain ihan kokonaisen kasvattiryppään myytyä ensimmäistä kertaa elämässäni. Vielä parit sivut ovat minulle lähettämättä, mutta nyt sormet ja varpaat ristiin, jotta kaupat eivät peruuntuisi!

Koska Erkinheimoilla menee juuri nyt aika miellyttävästi, on aika katsoa eteenpäin. Teen sitä itse kerran viikosta, ja aloitan katsauksen aina Erkinheimon Matildan sukutaulusta, joten tehdään niin nytkin. Tässä on siis Matildan sukutaulu.

Erkinheimon Muskettianubis
sh, 155cm
Bronze Premium
Erkinheimon Huliganismi
sh, 156cm
ERJ-IIKRJ-IISLA-IYLA2
Erkinheimon Toteemihevari
sh, 156cm
SLA-IYLA2ERJ-IIKRJ-II
Kukka Nimeltään Tähti
sh, 151cm
SLA-IIYLA2ERJ-IIIKRJ-III
Erkinheimon Krokotiilinkyynel
sh, 151cm
SLA-IYLA2ERJ-IIKRJ-IIKERJ-III, Preferent
Henkisoturi
sh, 162cm
YLA2SLA-IIKRJ-IIERJ-III, VMRJ3,
KERJ-III, Bronze Premium
Mielikuvituksen Tuote
sh, 149cm
SLA-II, YLA2ERJ-IIKRJ-II, Premier
Erkinheimon Matami
sh, 154cm
Erkinheimon Mösiöö Seppo
sh, 155cm
ERJ-IKRJ-I
Monsieur Koivuniemi
sh, 152cm
YLA2ERJ-IIIKRJ-IIISLA-I
Äipän Anarkisti
sh, 159cm
YLA2ERJ-IIKRJ-IIKERJ-III
Erkinheimon Elävä Nukke
sh, 153cm
KRJ-IERJ-I
Erkinheimon Kristallijumala
sh, 155cm
YLA1ERJ-IIIKRJ-III
Erkinheimon Aavetyttö
sh, 149cm
YLA2SLA-IIERJ-IIKRJ-III


Tavoitteeni on, että Erkinheimon Vanhukset pääsisivät vihreämmille niityille tänä kesänä. Matildan suvusta on hyvä katsoa koko listaa kerralla: sen kaikki evm-sukuiset sukulaiset sekä Huliganismi ja Krokotiilinkyynel ovat Erkinheimon Vanhukset, eli jonkinlainen ensimmäinen sukupolvi oikeita Erkinheimoja. Jotta malttaisin päästää hevoseni pois, haluan niille seuraavat palkinnot: YLA, SLA, ERJ, KRJ, KERJ. Katsotaanpa, missä aikataulussa hevoset lähtevät meiltä pois.

Valmiita ovat Henkisoturi ja Krokotiilinkyynel.
Tässä kuussa (toivottavasti) palkitaan viimeisen kerran Toteemihevari, Monsieur Koivuniemi, Kukka Nimeltään Tähti (KERJ), Äipän Anarkisti (SLA)
Ensi kuussa viimeisen palkintonsa saanee Mielikuvituksen Tuote ja Kristallijumala (KERJ, tässä kuussa mukana SLA)
Erkinheimon Aavetyttö on vielä vähän kesken KERJ:n suhteen, enkä tiedä koska se valmistuu. Huliganismilla on sama juttu.
Jos ei Aavetyttöä oteta lukuun, ennen syksyä saisin päästää päiviltään kaikki evm-sukuiset Erkinheimon Vanhukset.

***

Toinen tavoitteeni on rakentaa kokonaan omista hepoista ja omasta kasvatuksesta sulho Erkinheimon Matildalle. Sillähän on toki jo yksi varsa, johon on otettu ulkopuolista verta, jottei koko Erkinheimon jalostustouhu kasva yksinään pimeässä luolassa kieroon.

Jotta tämä vielä nimellä Mr. Sulho kulkeva hevonen saataisiin aikaan, pitäisi ryhtyä jalostuspuuhiin. Tällä hetkellä meillä asuu yksipolvisia Erkinheimon Nuoria jo muutama:
tammat Enkelipallo ja  Hiiridroidi, sekä
orit Röllimölli ja Juukelis Puukelis.
Lyhyellä matikalla nämä yhdistämällä saadaan aikaan ensin kaksi kaksipolvista otusta ja sitten yksi kolmipolvinen, joka kävisi suvun pituuden puolesta Mr. Sulhoksi. Vaan eipä ole näin yksinkertaista. Ainakaan tällä hetkellä en pidä Hiiridroidia sopivana lisääntymään kummankaan orhin kanssa, ja Enkelipalloa en ainakaan Juukelis Puukeliksen kanssa, ja Röllimölliinkin suhtaudun vähän varauksella.

Mutta hip-hurraa, olen tuonut myös muita virtuaalisia suokkeja maailmaan. Osalla ei ole vielä sivuja.
Jatsin Taika-Aika. Kaukomieli, Kapteeni Kiukku ja ainoa tamma Skitsahdus.

***

Kolmanneksi, aion myydä pois kummallisimmat suomenhevoseni. (Sama pitäisi tehdä muuten Yorcan puoliverisille). Seuraavat hevoset ainakin saisivat pakata kamansa ja mennä vaikka Alegreen (kunhan olen kisannut niille vielä vähän):
1-p tammat: Helmiina, Katariina
pitkäs. tamma: Keisarinna
1-p orit: Lisäjäbä, Varamies
pitkäs. ori: Jokisusi

20170406

Outoja hevosia myynnissä

Tämä on näiden hevosten viimeinen mahdollisuus. Nämä ovat tulleet tai olen tuonut nämä itselleni syystä tai toisesta: heräteostoksina, tai johonkin unohdettuun jalostusohjelmaan kuuluvana osana. En kuitenkaan enää tarvitse näitä outoja hevosia. Jos ei kukaan muukaan tarvitse ennen 1.5.2017, saavat nämä hevoset laukata villeinä ja vapaina vihreämmillä niityillä tai joissain tapauksissa uinua vielä netissä kunnes maltan niistä kokonaan luopua.

MYYNTIEHDOT:
1. Hevoset lähtevät ekalle kysyvälle.
2. Uudelta kodilta ei vaadita mitään muuta kuin sivujen tekemistä ja niiden ilmoamista minulle.
3. KAIKEN sivuilta saa mukaan, jos haluaa (ja jos siellä on jotain...) Lisää kisoja joillekin on olemassa, laitan ne maililla.
4. Heppoja saa muokata: rekisteröimättömiltä evm-sukuisilta vaikka perustietojakin. Hepoista voi tehdä eriluonteisiakin kuin minä olen tehnyt, ihan sama :)


MYYTÄVÄT HEVOSET


1. Erkinheimon Leijonella
Pitkäsukuinen sh-t
Niin tosi ihana suokkitamma, jonka suku ei kuitenkaan enää sovi jalostussuunnitelmiini. Nella on valmis ainakin KRJ:n ja ERJ:n laatiksiin.

2. Bunraku Doll RR MYYTY
Pitkäsukuinen fwb-t^
Hieno jalostustamma jollekulle, jonka suunnitelmiin tämä sopii. Yorcaan Raku ei sovi enää.

3. Dein Meister VARATTU
evm-sukuinen holst-o
Toin tämän joskus 1600-luvulla kun olin nuori. Tämä on kisojen puolesta valmis KRJ:n laatikseen, mutta holstit eivät enää kiinnosta, eikä ainakaan Masa.

4. Wiener Blut MYYTY
evm-sukuinen holst-o
Sama juttu kuin edellisen kanssa. Valmis hepo, jonka kanssa en halua enää puuhata.

5. Erkinheimon Pääjehu
pitkäsukuinen sh-o
Rakastin tämän isää ihan tosissaan. Tästä piti tulla samanlainen, ja tämän piti päästää isäukkonsa haudan lepoon. Oriparka ei kuitenkaan korvaa isäänsä minulle, eikä se käy Erkinheimon jalostusohjelmaankaan. Ori on valmis ERJ:n ja KRJ:n laatiksiin.

6. Can't U Sing CE MYYTY
evm-sukuinen holst-t, IKIVANHA
Ja taas yksi holsti, joka ei sitten inspaa. Tätä ei varmaan kukaan muukaan halua, mutta ajattelin kokeilla, koska tämä on valmis KRJ:n laatikseen. Varsat-kohdassa on virhe: tuota pienokaista ei oikeasti koskaan syntynyt. Sen sijaan tammalla on Can't U Fly RR, jonka isä on tuo sama.

7. Can't U Fly RR
1-p holst-t
Tällä ei ole sivuja, mutta KRJ:n yli 40 sijoitusta tällä on. Emä on edellisessä kohdassa esitelty Kanna ja isä on Das Alte Leid seuraavasta kohdasta.

8. Das Alte Leid
evm-sukuinen holst-o
KRJ-valmis taas. Tämän varsa on Can't U Fly RR.

9. Las Vegas Tiger RR MYYTY
4-p holst-t
Tämä on kiva, jännäsukuinen heppa, mutta en halua enää pitää holsteja. KRJ-valmis.

10. Frühling In Tokyo MYYTY
evm-sukuinen holst-t
Tiukkaa tekee, mutta menköön. Minusta tämä on kiva hevonen, mutta en tarvitse tätä. KRJ-valmis myös.

11. Pocket Boyfriend RR MYYTY
1-p holst-o
Ai jai nyt sattuu: tämän ponin isä on suosikkini ja ainoa minulle jäävä holsti (ja menee KRJ-laatikseen). Tämä poikakulta on myös kiva, ja tätä en tapa, ellei tämä mene kaupaksi. Mitään en tällä kuitenkaan tee, joten menköön ensimmäiselle ottajalle. Varmaan tällä on asiat paremmin muualla kuin meillä. KRJ-valmis.

12. To Be Paradox RR MYYTY
pitkäsukuinen fwb-t
Pauliina on hirveän hyvä hevonen ja hieno kasvatti, josta olen aina ollut ylpeä. Tosi harmi, että se on jo satavuotias, eikä ole päässyt jatkamaan sukuaan. Joku saa siitä hienon jalostustamman! Valmis ainakin KRJ:n laatikseen, saattaa ehkä olla myös ERJ, en muista.

13. Halt MYYTY
evm-sukuinen holst-o
KRJ-valmis. Haluaisin pitää tämän, mutta tämän laatis- ja jalostusvuoro ei koita ikinä jos tämä jää minulle.

14. EPÄHEVONEN Brüno GER palkittu YLA2, KRJ-III PERILLINEN SAATU AIKAAN
evm-sukuinen hann-o
ENSISIJAISESTI TARJOLLA JALOSTUKSEEN: jos joku saa aikaan tälle perillisen, annan tämän kuolla. Jos joku mielummin ottaa tämän itselleen ja käyttää myöhemmin, sekin käy. Mieluiten kuitenkin tappaisin, koska tämän on jo aika mennä. Olisi kuitenkin sääli olla käyttämättä näin kivaa poikaa jalostukseen yhtään kertaa.
//EDIT: ai niin, olen kilpaillut tälle myös 40 erj-sijoitusta, mutta en tule todnäk viemään tätä ERJ:n laatikseen.

Lisää outoja hevosia saattaa tulla esiin myöhemmin, kun oikein kaivan, mutta aloitetaan näistä. Näille voitte vääntää vaikka traagisen taustatarinan, miten Oresama melkein tappoi nämä nälkään ja elsut hakivat ne pois ennen kuin ne päätyivät teille. :D En loukkaannu!