20161125

Piirretyt 2016

Viime vuosina olen innostunut piirtämisen ja värittämisen opettelusta oikein toden teolla. Tänä vuonna piirtely on kuitenkin jäänyt. Sairastan toistaiseksi mysteeriksi jäänyttä tautia, jonka yhtenä oireena niveleni särkevät niin, etten pysty piirtämään tai kirjoittamaan. Pari väritystä on kuitenkin tehty viimepäivinä uuden kipulääkkeen vaikutuksen alaisena. Pakko sanoa, ettei jälki ole niin hyvää kuin viime vuonna, huomaan sen itse. Silti olen aika tyytyväinen siihen nähden, miten hankalaa käsien käyttäminen minulle tällä hetkellä on.



Ensimmäinen on projektiponini Mayan kuva. Väritän nämä linet todennäköisesti uudelleen vielä niin, että ne tulevat "uusina" kuvina käyttöön jollekin sellaiselle hepalle, joka ei ole tarinapainotteinen. Tykkään näistä niin tosi paljon! Nämä ovat Tean ht.netissä vuosi tai kaksi sitten ilmaiseksi jakamat joululahjalinet, joita sai ottaa vapaasti.




Toinen on vielä hevoseton suokkitamman kuva. Linet ovat samasta osoitteesta kuin edellisetkin, eli Tean. Käsittääkseni oikea suokki ei voisi olla tämän värinen (yrittää olla hopeanmusta ja vähän kirjava), mutta virtuaalimaailmassa tämäkin on mahdollinen. Tykkään tästä sateenkaariponista ja sen väristä. etupään värittäminen onnistui paremmin kuin takapään, mutta todennäköisesti en enää lähde korjaamaan ja jatkamaan. Näillä käsillä tämä taso on aikalailla maksimi.

Toivotaan, että 2017 on parempi piirros- ja väritysvuosi. Toivotaan, että lääkärit keksivät, mikä minun on, ja saan käteni takaisin. Olen koko kuluneen vuoden haaveillut edes yhdestä piirrosshirestä todnäk tarinaprojektin merkeissä, mutta olen koko ajan joutunut toteamaan, että ei näillä käsillä. Inspiraatiota on niin älyttömästi. Lisäksi joulutontut ovat vähän huhuilleet, että pukki saattaa tuoda uuden (käytetyn) piirtopöydän! Olisinpa jouluna niin terve, että pääsisin heti kokeilemaan!

Tsemppiä teille muille piirtäjille. Jos haluatte nostaa motivaatiotanne, valitkaa tämän blogin oikeasta reunasta tunniste "piirretyt". Siitä näette, miten hienosti minä olen kehittynyt, ja miten hyvin oikeastaan näin kädettömänäkin onnistun, kun ottaa huomioon lähtötasoni ja sen, kuinka vähän olen pystynyt piirtämään ja värittelemään. Te terveet kehitytte nopeammin, voittehan harjoitella melkein joka päivä. Kyllä se siitä! Katsokaa mallia paremmilta, vaikka lopettaneen Mêl Serenin hepoilta, ja matkikaa. Niinkin oppii nopeasti. Piirtäkää välillä myös päästänne. Kunhan piirrätte ja väritätte.

20161111

Myynnissä suokkivarsat

Kaikilla suokkivarsoilla on tasainen suku, jonka pituus ilmoitetaan hevosen tietojen yhteydessä. Osa vanhemmista on jo laatispalkittuja, mutta kaikkien muidenkin kanssa tullaan menemään ERJL, KRJL, KERJL, YLA ja SLA. Varsojen nimet ovat ehdotuksia, ja ellei kumpikaan ehdotuksista ole sopiva, nimen saa keksiä myös itse.

Myyntiehdot:
1. Tee hevoselle sivu viikon kuluessa. Sivun tulee olla valmis, eikä lorem ipsumia.
2. Älä anna hevosen sivun kadota bittiavaruuteen.
Hevosten kanssa ei ole siis pakko esim. kisata, mutta toki kisaava koti katsotaan plussaksi. Hevosista saa tehdä painotukseltaan mitä vain.

Varsojen mukaan saa kopioida sukuselvityksen Erkinheimon hevosten sivuilta, jos merkitsee copyihin minut.

***

Myytävät:

Erkinheimon Kiukku / Erkinheimon Anarkisti
1-polvinen suku
i: Erkinheimon Toteemihevari SLA-I, ERJ-II, KRJ-II
e: Äipän Anarkisti

Erkinheimon Henkiolento / Erkinheimon Kristalliina
1-polvinen suku
i: Erkinheimon Kristallijumala ERJ-III, KRJ-III
e: Enkelinsiipi

Erkinheimon Kuuhullu / Erkinheimon Kotikummitus
1-polvinen suku
i: Kollektiivinen Hulluus
e: Erkinheimon Aavetyttö SLA-II, KRJ-III

Erkinheimon Rokkirotta / Erkiheimon Hiirimorsian
1-polvinen suku
i: Veljeni Rottamieli
e: Kukka Nimeltään Tähti SLA-II, YLA2, ERJ-III, KRJ-III

Erkinheimon Mielikuvittelu / Erkinheimon Virpi
1-polvinen suku
i: Monsieur Koivuniemi SLA-I, YLA2, ERJ-III, KRJ-III
e: Mielikuvituksen Tuote SLA-II, YLA2, ERJ-II, KRJ-II

Erkinheimon Huligaani / Erkinheimon Enkelipöly
2-polvinen suku
i: Erkinheimon Huliganismi SLA-I, YLA2, ERJ-II, KRJ-II
e: Erkinheimon Enkelipallo

Erkinheimon Vapaaherra / Erkinheimon Rautarouva
2-polvinen suku
i: Erkinheimon Mösiöö Seppo
e: Erkinheimon Krokotiilinkyynel SLA-I, ERJ-II, KRJ-II

o. Erkinheimon Jokisusi
3-polvinen suku
Tämän orin nimeen ja sukupuoleen ei voi enää vaikuttaa. Kilpaillut runsaasti KRJ ja ERJ, hieman myös KERJ. Myydään vain kotiin, joka vie laatiksiin. Tekstit saa mukaan.

t. Erkinheimon Matilda
3-polvinen suku
Tämän tamman nimeen ja sukupuoleen ei voi enää vaikuttaa. Kilpaillut hieman KRJ ja ERJ. Tekstit saa mukaan.

20161110

Esittelyssä (ja myynnissä) EH Matilda

Haluaisin esitellä taas erään talleillani tapaamani persoonan.

Erkinheimon Matilda

Matildalla, eli "Tildalla" ei ole vielä omia kilpahevosen meriittejä paljonkaan. Viimeksi kun katsoin, se oli sijoittunut KRJ:n alaisissa kouluratsastuskisoissa vähän yli 10 kertaa, ja muissa lajeissa ei vielä yhtään. Kyllä se kuitenkin vielä varmasti ehtii sijoittumaan joko minun tai uuden omistajansa kanssa, onhan se vasta viime kuussa syntynyt pikkuvauva!


© AK


Erityisen Matildasta tekee sen suku. En aio kirjoittaa sukuselvitystä tähän, sillä se on jo tamman sivuilla. Sen sijaan kerron, että rakastan erityisesti tamma isää, Muskettianubista! Antti on täydellinen hevonen. Matildan emä puolestaan on Erkinheimon Matami, jonka olisin halunnut esitellä jo aikaisemmin tässä blogissa, mutta säästinkin tämän esittelyn Matildalle. Matami syntyi täytehevoseksi, jonka kohtalo oli kisata parikymmentä sijaa joka lajissa ja sitten kuolla. Siksi sillä on "huono, nopeasti keksitty" nimi - mutta nimen omaan Matamin nimeen minä rakastuinkin. Matamin jälkeen piti tulla toinen samansukuinen tamma, jolla olisi parempi nimi ja joka jatkaisi sukuaan, mutta eihän Matamista voi olla pitämättä! Siksi tamma sai jäädä.

Matildan suvussa on myös kruununjalokiveni Henkisoturi, joka toivottavasti ensi kuukauden KERJ:n laatiksen myötä tulee omistamaan kaikki yleisesti arvostetut laatispalkinnot, jotka keksin (ja pari huuhaa-palkintoakin). "Kille" on myös persoonana ja nimeltään tosi kiva hevonen!


Erkinheimon Muskettianubis
sh, 155cm
Bronze Premium
Erkinheimon Huliganismi
sh, 156cm
ERJ-II, KRJ-II, SLA-I, YLA2
Erkinheimon Toteemihevari
sh, 156cm
SLA-I, ERJ-II, KRJ-II
Kukka Nimeltään Tähti
sh, 151cm
SLA-II, YLA2, ERJ-III, KRJ-III
Erkinheimon Krokotiilinkyynel
sh, 151cm
SLA-I, ERJ-II, KRJ-II, Preferent
Henkisoturi
sh, 162cm
YLA2, SLA-II, KRJ-II, ERJ-III, VMRJ3,
Bronze Premium
Mielikuvituksen Tuote
sh, 149cm
SLA-II, YLA2, ERJ-II, KRJ-II, Premier
Erkinheimon Matami
sh, 154cm
Erkinheimon Mösiöö Seppo
sh, 155cm
Monsieur Koivuniemi
sh, 152cm
YLA2, ERJ-III, KRJ-III, SLA-I
Äipän Anarkisti
sh, 159cm
Erkinheimon Elävä Nukke
sh, 153cm
Erkinheimon Kristallijumala
sh, 155cm
ERJ-III, KRJ-III
Erkinheimon Aavetyttö
sh, 149cm
SLA-II, KRJ-III


Matilda on myynnissä kotiin, joka jollain tavalla innostuu siitä. Innostus voi kohdistua minun tapaani Matildan kilpailutukseen ja jalostuskäyttöön - tai ihan johonkin muuhun. Jos joku haluaa Matildasta tarinoissa esiintyvän persoonaponin, niin sekin on aivan yhtä hyvä kiinnostuksen suuntaus. Tyhjän pantiksi seisomaan en kuitenkaan Matildaa myy.

20161109

YLA 10/16 tulokset & hurrausta niistä

Kenen hevonen sai parhaat tekstipisteet viime kuun YLA:ssa? Kenen? Minun! Minun!! Vakka kyseessä on vain yhden tuomarin mielipide kirjoittamistani teksteistä, silti lämmittää sydäntä saada 38/40 pistettä, molemmista osioista 19! Jipii!
Esitelläänpä se heppa ekana!


ERJ-III, YLA2



© HW Farm

Denka syntyi tähän maailmaan silloin, kun Agata Jewelini menestyi tosi hyvin ja olin ihan varma, että tanskanpuoliveriset ovat se minun juttuni. Suunnilleen samoihin aikoihin tulivat myös viime postauksessa ohimennen mainittu Agony 17th ja muu sakki: Cherry-Yo, Señor Sweden G, Haf Ur Own Way G, The 1st Kavki Boi of TWP jne. Tanskalaiset kuitenkin jäivät, kun Agata Jewelistä oli aika päästää irti. Vain Sleep Deep G ja Señor Sweden G varsoineen jäivät, koska niillä on minusta ihanimmat nimet. Denka on siis miljoona vuotta vanha hevonen, muttei se haittaa. En malta päästää siitä irti vielä, koska sillä on tarina takanaan ja edelleen kiva nimi!


***
 
 
ERJ-III, YLA2




Hassu hepo, jota aina ajattelen orina, vaikka tiedän kyllä tämän olevan tamma. Bean kohtalo oli syntyä virtuaalimaailmaan saamaan palkintoja ja olemaan ensimmäisen Yorassa syntyneen Charlien, Checkpoint Charlien varsan Gotta Be Charlie RR:n emä. Jälkimmäisen osan kohtalostaan tamma on jo täyttänyt, ja nyt se odottelee vielä saavansa KRJ:n ja KERJ:n laatispalkinnot.



***


ERJ-II, KRJ-II, SLA-I, YLA2


© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

Huli kasvatti palkintolitanniaansa komealla kakkospalkinnolla! Isi on ylpeä. Huli on KERJ:n laatista vaille valmis, mutta sinne se ei ihan heti pääse. Ensin pitää viedä arvioitavaksi sen isäukko Toteemihevari ja äitimuori Kukka Nimeltään Tähti.

20161106

Lokakuun palkitut

KRJ-laatis 10/16

Kukka Nimeltään Tähti
SLA-II, YLA2, ERJ-III, KRJ-III

kuva by minä


Nyt kun kaikki oleelliset palkinnot on viimein kerätty, keskitytään KERJl-palkinnon hankkimiseen, kunhan on aikaa. Kukalle on tulossa myös yksi myyntivarsa, jonka isä on todennäköisesti Monsieur Koivuniemi.



 
KRJ-III


© Alla K.

Manni sai ekan palkintonsa, nyt kun käänsin vihdoinkin vähän katsetta Erkinheimon suokeista Yorcan puokkeihin. Myös YLAan ja ERJ:n laatiksiin tämä mopo olisi jo ollut kauan valmis.


***
***

ERJ-laatis 10/16
Taas kävi kauniisti. Toisen hepan koulutustaso ei näkynyt sivuilla ja se hylättiin...


ERJ-III


© Foto-vik.ru

Tässä on hepo, jolla unohdan aina olevan sukua netissä. Pidän tätä aina evm-sukuisena vahingossa, vaikka tämän suku onkin minulle jollain tapaa tärkeä. Tamman emä on Haurun Good Try, jonka minä olen maahantuonut, ja joka on hienosti menestynyt. Isä on dwb Agony 13th, joka oli minun kuolemaansa asti, ja jonka nimestä ja olemuksesta yhä pidän.



***
***


KERJ-laatis 10/16



Red Reason
KERJ-II



Retu on kisannut kaikki sijat täyteen kaikessa jo aikaa sitten, mutten ole jaksanut päivittää sen sivuja. Ei se kuitenkaan mene KRJL tai ERJL ennen kuin sen varsallakin on joitain sijoituksia ko. lajeista...



Maya Queen
KERJ-III


Tällä on sama tilanne kuin edellisellä.



***
***

SLA 10/16

Erkinheimon Krokotiilinkyynel
SLA-I, ERJ-II, KRJ-II, Preferent


Jenny K, Alegre


Joo vihdoin. :D Tämä on niin kuin postauksen eka hepo: nyt mennään KERJ:n laatista kohti. Tämän kanssa ei tosin mennä hissun kissun, vaan ryminällä. Tällä itsellään on jo melkein kaikki sijat koossa ja varsa-Hulikin on aloitellut jo uraansa.





Erkinheimon Aavetyttö
SLA-II, KRJ-III


© AK

Veera on ollut koko ajan hiljaisessa myynnissä. Sillä on myynnin alusta asti ollut kaikki sijat täynnä ERJ ja KRJ, mutta se ei ole silti kiinnostanut ketään. Nyt naurattaa ja itkettää epäuskosta: heti, kun Veera sai ekat laatispalkinnot, kas kummaa, moni on halunnut ostaa sen. Halusin myydä sen nimen omaan sen takia, että joku muu ilmoittaisi sen laatiksiin, ettei se tukkisi listojani. Arvatkaa, myynkö minä sitä enää tässä vaiheessa, kun se on jo tukkinut tien kahdessa laatiksessa toiselta suokkitammalta viemällä sen paikan? No en todellakaan. Sitä paitsi, voiko olla niin laiskaa porukkaa, että täysin valmis hepo teksteineen kaikkineen ei kelpaa, mutta sellainen kelpaa, johon olen käyttänyt aikaa yhden mailin enemmän ja ilmonnut sen laatikseen? Tosi naurettavaa!




***
***


YLA:n tuloksia ei vielä ole, mutta siellä odottelevat palkintoa Gotta be Quilt, Erkinheimon Huliganismi ja Sleep Deep G.

Ensikuussakin on laatiksiin menijöitä:
KRJ: Sleep Dee G, Tiger Trouble
ERJ: Äipän Anarkisti, Gotta Be Charlie RR
YLA: Tiger Trouble, Anti Gravity, Erkinheimon Krokotiilinkyynel
KERJ: Henkisoturi (ei vielä ilmottu)

20161030

Orange Wood Ranchin tarinakoulukilpailut 30.10.2016

Koska blogista ei koskaan mikään katoa, niin kuin Freewebsistä katoaa kaikki, tänne on hyvä säilöä omaksi ja muiden iloksi näidenkin tarinakisojen tarinat. Valitettavasti tällä kertaa mukana ovat vain sijoittuneiden tarinat, koska unohdin tallentaa osallistumisviestini sent-kansioon, eikä ei-sijoittuneiden tarinoita julkaistu kutsusivulla.

Luokka 5: VaA
Tehtävänanto: Täydennystehtävä. Hevosesi on loukkaantunut radan jälkeen! Etsit käsiisi kisapaikalla olleen päivystävän eläintohtorin ja selität hänelle tapahtuneesta. Keskustelun tekstipohja on valmiiksi kirjoitettu, mutta siinä on aukkoja! Täydennä alla annettujen aiheiden mukaisesti yksittäiset sanat tämän eläinlääkäriaiheisen kontekstin ympärille: (valmis teksti tulee tulosten yhteydessä)

1. Oresama (VRL-02753) - Mexican Memory VH13-031-0433"En ole varma huolisinko itse tällaisen eläinlääkärin palveluja! Hauskoin suoritus sai voiton."
- Hei, voisitko auttaa? Hevoseni on loukkaantunut, huomasin sen palatessamme kentältä. 
- Mikä on vialla? 
- Hevonen on VAUHDIKAS. LAUTASESSA on KIERRÄTYSNAHKAKORU ja se on ihan RUMANRUSKEA. 
- Minä tulen MOIKKAAMAAN. ...Jaahas, tässäkö potilas? Todellakin, siinähän näyttää olevan jotakin... katsotaanpa... vaikuttaa TOIVEIKKAALTA. 
- Hevonen ILMEHTII. 
- Millainen se oli suorituksen aikana? 
- Minä PYNTTÄYDYIN, mutta hevonen oli KOSMINEN. 
- Niin varmasti. No, laitan siihen RUTTOTARTUNNAN, jonka pitäisi helpottaa. 
- Oletteko aivan varma? 
- Olen aina varma, minullahan on eläinlääkärin ammattitutkinto maan KEVYTKENKÄISIMMÄSTÄ instituutista. 
- Hyvä on... 
- Anna sen vaikuttaa MILJOONA minuuttia, ja hevosesi on taas RYPPYINEN. 
- Hienoa, kiitos! 
- Ei huolta, tai kuten minulla on aina tapana sanoa: NO SITTE LUONNONVALINTA KARSII!


2. Oresama (VRL-02753) - Horror Movie Host RR- Hei, voisitko auttaa? Hevoseni on loukkaantunut, huomasin sen palatessamme kentältä. 
- Mikä on vialla? 
- Hevonen on KOHMEINEN. KINNERJÄNTEESSÄ on MUROKEKSI ja se on ihan VIHERTÄVÄ. 
- Minä tulen STALKKAAMAAN. ...Jaahas, tässäkö potilas? Todellakin, siinähän näyttää olevan jotakin... katsotaanpa... vaikuttaa IRVOKKAALTA. 
- Hevonen HÄÄLYY. 
- Millainen se oli suorituksen aikana? 
- Minä MYHÄILIN, mutta hevonen oli VIRTAVIIVAINEN. 
- Niin varmasti. No, laitan siihen PÄÄRYNÄ-OMENAJOGURTTIA, jonka pitäisi helpottaa. 
- Oletteko aivan varma? 
- Olen aina varma, minullahan on eläinlääkärin ammattitutkinto maan ERINOMAISIMMASTA instituutista. 
- Hyvä on... 
- Anna sen vaikuttaa 14 minuuttia, ja hevosesi on taas KIERO. 
- Hienoa, kiitos! 
- Ei huolta, tai kuten minulla on aina tapana sanoa: ANNA BURANAA!



Olen tosi rakastunut näihin täydennysluokkiin: näistä tulee aina tosi hassuja juttuja! Vapaa-ajallakin leikin usein tällaisilla aukkotarinoilla jne. Taisin tällä kertaa lukea tehtävänannon huonosti ja luulin, että tarina on jokin ihan random, eikä nimen omaan eläinlääkäriin liittyvä, mutta ainakin hyvät loppukaneetit tuli laitettua. Oikeassa elämässä sanon joka valituksen päälle (koski sitten henkistä tai fyysistä asiaa), että anna buranaa. Kun taas joku kommentoi jotain omasta mielestäni typerää lemmikeideni hoidosta (esim. viimeisin "sun koiran jalat katkee kun se hyppää sohvalta!" ja koira on jopa viisikiloinen...) vastaan, että no sitte luonnonvalinta karsii.

Tässä luokassa minulla oli mukana myös Super Sumo Slap RR, mutta sen sijoitus on 6/14. Osallistuin myös kakkosluokkaan Enkelinsiipi-hepallani, ja se oli 10/19. Kakkosluokassa piti kirjoittaa lause, jonka hepalleen sanoo, kun se ei mene traileriin. Kaikkien lauseen sanojen piti alkaa samalla kirjaimella kuin hevosen kutsumanimi.

Runorannan ja Jukolan tarinakoulukisat 30.10.2016

Laitetaan taas blogiin tarinakisojen tarinoita, kun kävi niin hieno mäihä tällä kertaa, että oikein sijoituttiin! Ei-sijoittuneenkin laitan tästä kisasta mukaan. :)

Luokka 2: HeA
Tehtävänanto: Kuvaile hevosesi ominaisuuksia mahdollisimman monella sanalla, jotka alkavat ratsusi lempinimen ensimmäisellä kirjaimella. Esimerkiksi Polle: puskaratsu, pulska, pälyilevä, pelkuri.
1. Oresama (VRL-02753) - Wannabe Coca-Cola RR
Kokis: ketku, kelmi, konna, kissamainen, kaunis, kiero kuin korkkiruuvi, korkea, kookas, kurpitsavaras, karkailija, kiireinen, kiihkeä, kuriton, kakaramainen, kettu.

4. Oresama (VRL-02753) - Enkelinsiipi VH16-018-2350
Sipe: supersöpö, soma, selluliittinen, säyseä, sumopainijamainen, suunnaton, syöppö, seurallinen, suorakinttuinen, suurisilmäinen (sekä suurimahainen), sydämellinen, sopiva.

12. Oresama (VRL-02753) - Erkinheimon Matami (ei sijoittuneiden joukossa)
Matami: muhku, mainio, mötkäle, mukava, mahtava, mietiskelijä, maltillinen.



Olisin kovin mielelläni osallistunut myös luokkaan 1, mutta siinä tarinan tuli loppua sanoihin "ja niin sain tarpeekseni meetvurstista". Kuten molemmat luokkaan osallistuneet, yhdistin meetvurstin lähinnä meetvursti-nimiseen lihatuotteeseen osallistumisen aikana, enkä nirppanokkavegaaniuttani saanut kirjoitettua virtuaaliminäänikään syömään sitä. Muulla tavalla (muun syömänä) taas en saanut tuota lausahdusta millään upotettua tekstiin. Toisaalta ajattelin viitata ratsuuni meetvurstina, mutta sitten en halunnutkaan. Muistan, kuinka paha mieli minulle pikkulapsena tuli siitä, kun hevosia kutsuttiin meetvursteiksi ja makkaroiksi. Tehtävänanto kuitenkin oli aivan mahtava: yleensä saan mistä tahansa tarinan aikaiseksi, mutta tämä olisi vaatinut todella paljon miettimistä!

20161008

KERJ-CUP 30.1.2015, tarinaluokan tarina

Tapaan laittaa tänne kaikki tarinakisojen tarinat, ja tänään tuloksia laittaessani Maya Queenin sivulle huomasin yhden vallan puuttuvan! Tässä on siis vuoden 2015 tammikuun KERJ-Cupin tarinaluokan tarina.

Luokka 10, tarinaluokka. 1 osallistuja.
1. Oresama (VRL-02753) - Maya Queen / CIC4

"Mä lupaan, että en enää ikinä pidä sua itsestäänselvyytenä", sanoin uudenvuodenpäivänä Maya Queenille, joka tutki karsinastaan uteliaana minua ja tallin käytävällä lounastaan lopettelevaa valmentajaamme.
"Joo kiitos, ja mä lupaan etten syö enää ikinä ennen ens kertaa. Kato mä oon raskaana", huokaisi tammani uskollinen aseenkantaja, ei kun valmentaja Miika Rossi Saarioisten pitsalla täytetty vatsa pystyssä.
"En mä susta puhu, Herra Itsestäänselvyys, vaan mun hevosesta."
"Mä olen itse asiassa hyvin tärkeä henkilö, sä et olis mitään ilman mua, kuka paransi tonkin hevosen selkäongelmat häh, sulla on noussu nestettä päähän, arvaa etinkö mä uuden työpaikan, täälä todellakaan voi olla kun sä oot niin..."

Miika Rossin närkästynyt napina vaipui pois mielestäni, kun katuvaisena ajattelin, miten olen uskollista ratsuani kohdellut. Välillä olen ollut niin kauan tallista poissa, että tuntuu ihan kuin minulla ei olisi hevosta koskaan ollutkaan. Aina on muka kiire, aina sitä on löytävinään kaikkea tärkeämpää. Onhan hevosellani kaikki hyvin noin ulkoisesti, mutta siitä näkee, että se pitää nykyään valmentajastani enemmän kuin minusta. Eikä mikään ihme! Miikahan on ollut tamman kanssa varsasta asti ja viimeisen vuoden halunnut ratsastella sillä myös viikonloppuisin huvin vuoksi maastossa. Minä se olen kohdellut omaa hevostani kuin ilmaa. Mitä jos se kuolisi tänään? Katuisin, etten ole ollut sen kanssa enempää, että olen menettänyt monta hetkeä.

Miten voi kohdella itsestäänselvyytenä yhtä oman maailmansa suurinta ihmettä? Muistan aina, kun hevoseni oli vielä pikkuvarsa. Ystäväni, jotka olivat ostaneet aikuiset hevoset, ratsastelivat maastossa, kun minä jäin kotiin. Minua ei haitannut yhtään, koska Maya Queenilla oli tapana haassa istuessani könytä viereeni ja lepuuttaa päätään sylissäni niin kovin luottavaisena, kun rapsuttelin sen pörröistä varsakarvaa. Kun tammani oli teini, olin tapellut sen kanssa alituisesti ja Miika Rossi oli auttanut minua. Silloin ostin ensimmäisen älypuhelimeni ja sillä ensimmäinen ottamani kuva oli tietenkin omasta hevosestani. Nytkin minulla on taustakuvana Maya Queen, joka yritti kuvan ottamishetkellä tavoitella kännykkääni hampaillaan.

Siltikään, vaikka hevoseni on minulle rakas, en ollut eilen täällä sen kanssa, vaan Miika oli. Minä olin keskustassa etsimässä uusia talvikenkiä viimeisistä alennusmyynneistä. Aamulla vielä tunsin omatunnon yrittävän patistaa minua tallille, mutta en vain mennyt. Ajattelin, että kyllä se hevonen on siellä vielä huomennakin.

"Hä? Hä?? HÄ! Kuuleksä! Mä lähen vetään, mä lähen niin meneen!" Miika Rossi oli kasvattanut närkästyneen jupinansa raivoisaksi uhkailuksi sillä aikaa, kun minä olin haaveillut ahdistuneesti.
"Sori, mitä? En mä jaksa kuunnella kaikkea mitä sä sanot", provosoin heti.
"Että sä luulet että mä oon täs joku sun palvelija ja ääh, anna olla, en mä jaksa toistaa kaikkea, onks siellä vielä sitä mehua, niin sitä mun piti kysyä, että mä ajattelin huomenna illalla jos sulla olis aikaa niin olis ihan hyvä pitää ne koulutreenit kato ku..."

Niinpä niin, enhän minä ole huomannut ketään muutakaan. En pidä enää mitään itsestäänselvyytenä. En edes Miika Rossia, vaikka en aiokaan kuunnella kaikkea hänen jatkuvasta puhetulvastaan tänäkään vuonna.

Virtuaalihevosesta luopumisen vaikeus

Minulle KUOLLUT SILLOIN JA SILLOIN -tekstin laittaminen hevosen sivuille on yleensä vaikeaa. Nuorempana saatoin aivan hyvin toteuttaa jonkinlaisen joukkomurhan tappamalla puolet virtuaalihevosistani "tallipalon" tai "tuntemattoman epidemian" takia. Silloin harrastin eri tavalla: otin hevosia heräteostoksina ja vaikka kivojen kuvien takia, tajusin etten saa kuvia mukaan tai hevonen alkoi kyllästyttää, ja joukkotuhoase käyttöön. Nyt on toisenlaista..

1. Puolivalmiiden hevosten tappamisen vaikeus
Hmm, tällä on palkinto jo YLA:sta ja ERJ:sta ja lisäksi kolme hienoa varsaa. Eikös se riittäisi tämän hevosen kohdalla, eihän kaikilla tarvitse olla ihan KAIKKIA rotu- ja lajikohtaisia laatispalkintoja? AHAHA, hyvä vitsi, kyllä tarvitsee!! Seisotanpa tätä vuosikymmenen tekemättä mitään, jotta sen vuoro koittaa mennä kaikkiin muihinkin laatiksiin! Ei tätä voi tappaa!

2. Valmiiden hevosten tappamisen vaikeus
Tällä on jo kaikki lajikohtaiset laatispalkinnot, rotulaatiksen palkinto jne, eikä tämä voi saavuttaa enää mitään. Varsatkin on jo tehty. En tee hevosella mitään, kukaan ei halua siitä tilausvarsoja, mutta en tapa sitä kahdesta syystä. Ensinnäkin, tallinihan täytyy näyttää mahdottoman hyvältä, kun hevoslistauksessa on juuri Tämä Hevonen ja Sen Kaikki Palkinnot. Toisekseen, mitä jos keksitään joku uusi laatis, josta en voi saada palkintoa jos merkkaan tämän kuolleeksi!!!

3. Raakojen, turhien hevosten tappamisen vaikeus
Tässä on tämä welshtamma, jonka toin itselleni vuonna 2008 kun kiinnostuin welsheistä ja valjakkoajosta. Tämä ei ole ikinä kisannut, eikä tällä ole tekstejä, kuvia tai varsoja. Tämän hevosen tappaminen, tai jopa poistaminen ei vaikuttaisi mitenkään minun tai kenenkään muun harrastamiseen tai hevosiin. ENPÄ TAPA TÄTÄ, voinhan minä vuonna 2028 vaikka kiinnostua uudelleen welsheistä ja valjakkoajosta! ...miksen muuten tuo silloin uutta tammaa? Ai niin, olenhan laiska keksimään sukuja! Säästetään siis tämä!