20160731

Oresaman henk.koht. laatismerkintöjä, osa miljoona: länkkärit, hevosenruumiit ja YLA

Moni tietää, että minulla on pakkomielle. Kaikki hepat pitää saada kaikkiin laatiksiin, taikka muuten saatan kuolla. Se on ollut jo pitkään minun tapani harrastaa. Muutama blogimerkintä sitten vaahtosin, millaiset hirveät jonot minulla on laatiksiin, kun kaikille hepoille kerran pitää kaikki palkinnot saada. Tänään tein raskaan päätöksen, joka purkaa jonoja hieman: en vie enää lännenheppojani YLAan. Toki jos joskus tuhansien vuosien päästä olisi sellainen tilanne, ettei enää olisi valmiita hevosia, niin silloin veisin kyllä. Mutta nyt ei todellakaan ole sellainen hetki.

Tänä aamuna YLAan jonotti tiedostoissani 72 (!!!!!!!) täysin valmista hevosta.
Kun poistin kaikki länkkäripaintit, jonoon jäi 60 hevosta.

Seuraavaksi alan tutkia listoja sillä silmällä, että mille hevoselle on oikeastaan jo liian myöhäistä saada palkintoa. Olisiko listalla joku heppa, jonka olisi jo parempi nukkua virtuaaliheppojen unta blogissa nimeltä Oresaman hevosten hautausmaa?

20160715

Sukuselvitysten kirjoittamisen taito (opas & ragetus by Oresama)

Sukuselvitysten kirjoittaminen on rasittavaa puuhaa monesta syystä. Jaan varmaan melkein kaikkien virtuaaliharrastajien kanssa mielipiteeni siitä, että evm-sukuisille kilpahevosille on ärsyttävää kirjoittaa, koska niiden kaikki esivanhemmat ovat keskenään suurin piirtein samanlaisia. Ne voisivat toki olla erilaisia, mutta mikäli kirjoittaja heittäytyy oikein luovaksi, ei sellaista tekstiä laatiksissa arvosteta, ja kamoon, laatiksia vartenhan suurin osa sukuselvityksiä kirjoittaa.

Evm-sukuisille hevosille, jotka eivät ole huippukilpureita, on sen sijaan ihan mukava kirjoitella sukuselvityksiä. Niiden suvussa voi nimittäin olla oikeasti ihan mitä vain! Joku voi olla ihan päättömällä tavalla alkunsa saanut vahinkovarsa, joku voi olla niin hullu hepo että teki murhan, joku voi olla joutunut liimatehtaalle omistajan kiinnostuksen lopahdettua, joku voi olla varastettu ja löytynyt kymmenen vuoden päästä Kesälahdelta! Tai mitä tahansa muuta voi kuulua hevosten elämäntarinoihin! Ei toki ole kauhean realistista, että jokaiselle hevosen sukulaiselle on sattunut jotain, mutta mitä väliä? Päätön sukuselvitys, jossa jokainen hevonen olisi periaatteessa yksittäin joten kuten realistinen, olisi hauskaa luettavaa, kun hevosista tulee kombona ihan kummallinen suku. Harmittavan harvalla enää kuitenkaan on tällaisia ratsastuskouluhepoja, pullaponeja ja tarinaprojekteja, joiden sukuselvitystä oikein syyhyttää päästä kirjoittamaan.

Pidän kuitenkin sukuselvitysten kirjoittamisesta suvullisille hevosille, etenkin jos suvun hevoset ovat omiani, hoitohevosiani, tai muuten minulle esim. kateuden takia läheisiä. Suvullisille kirjoittaminen katsotaan kuitenkin turhaksi: eihän siitä saa laatispisteitä! Osa harrastajista kirjoittaa suvullisille sukuselvitykset vain, mikäli sukulainen katoaa. (Kysyn vaan, mistä silloin kirjoitat, kun ko. sukulainen tietoineen on jo kadonnut??) Osa ei kirjoita silloinkaan. Vain harvat ja valitut viitsivät kirjoittaa suvullisilleen sukuselvityksiä ihan järjestelmällisesti.

Sitä paitsi sukuselvitysten kirjoittaminen on ollut aina outo taiteenlaji. Aina välillä harrastajat kyselevät toisiltaan, mitä sukuselvitykseen oikein kuuluu ja millainen on hyvä sukuselvitys. Koska "hyvä sukuselvitys" tarkoittaa sellaista sukuselvitystä, joka saa laatiksissa pisteitä, tulisi laatisten sukuselvityksen pisteytystä mielestäni avata tavallisille kansalaisille vähän enemmän. Mitä Kunnianarvoisien Laatisten mielestä sukuselvityksessä tulisi olla jotta se olisi hyvä? Itse esimerkiksi sain hämmentävän hyvät pisteet tämän sukuselvityksestä, varmaan parhaat ikinä, enkä todellakaan tiedä miksi. Epäilen, että siksi, että juuri se tuomari, joka tuon arvosteli, sattumalta tykkäsi juuri tuollaisesta tekstistä.

Oresaman mielestä sukuselvityksessä ei "pidä" olla mitään. Siellä voi olla esimerkiksi jotain seuraavista. Kaikista hevosista ei kuitenkaan missään nimessä saa kertoa kaikkia näitä, tai teksti on ihan sairaan puuduttava.
- Säkäkorkeus ja väri
- Käyttötarkoitus / painotuslaji
- Erityiset maininnat menestyksestä
- Luonne kahdella adjektiivilla (jos hevonen oli vihainen, sano kaunistellen "luonteikas" tmv)
- Varsojen määrä ja laatu
- Joku jännä yksityiskohta hevosen elämästä
- Missä eli, koska kuoli, miksi kuoli

Entä se pituus? Mikä on hyvä pituus sukuselvitykselle? Oresaman tuomio on, että väkisin kolmeen lauseeseen per sukulainen lyhennetty selvitys on tönkkö. Samoin väkisin kymmeneen lauseeseen per sukulainen venytetty on ahdistava. Ei ole väliä, tykkääkö kirjoittaja kertoa lyhyesti vai pitkästi. Pituudella ei ole väliä, kunhan ei sitä tahallaan venytä tai kutista. Rönsyjä voi kuitenkin karsia aina. (Varsinkin minä voisin.)

***

Lopuksi BONUSRAITA:
Mikä on pahin ärsyttävyyden kombo sukuselvityksessä?
Vastaus:
Kirjoitat väkisin väännettyä sukuselvitystä laatista varten + kolmesta polvesta + GP-kilpapuokille + niin kauan sitten keksitystä suvusta että nimet ovat itkettävän noloja.

Ihan niin kuin minä tänään.

20160714

Palkitut + höpinä kisojen järjestämisestä

Tänään on kaksi asiaa, joista haluan turista, joten aloitetaanpa vikkelästi leijumalla vähän viimeisimpien laatispalkittujen heppojen kanssa.



WRJ-I


© shi-stock / DA.

Leo haki WRJ-I -palkinnon. Sitähän siltä odotinkin, joten ihan omaa tasoaan ori oli. Kuten kaikilla länkkäreillä, Leollakin on vielä YLA edessään, jos se ikinä tilaisuuksiin mahtuu pitkien listojeni takia.
WRJ:n laatishan on uudistunut ja arvostelu on ns. liukuva, eli erillisiä tilaisuuksia ei ole. Tämä on erinomainen uudistus ko. laatiksen kohdalla, koska arvosteltavia hevosia on niin vähän ja harvakseltaan. Annoin jo ylläpitäjällekin suoraan palautetta, että uudistus on erittäin upea, vaikka se ei isommille laatiksille välttämättä sopisikaan.

***



© AK

Aavetytöllä ei kauhean hyvin KRJ-laatiksessa mennyt. Tämä heppa on edelleen hiljaisessa myynnissä, jos joku haluaa sen viedä kotiin. Hepo on valmis myös YLA:n ja ERJ:n tilaisuuksiin, mutta uusi omistaja ei ole velvollinen sitä niihin viemään. Plussaa on jos vie. Tekstit saa hepan mukaan.

***

It's Time For Hollywood RR
ERJ-II, KRJ-II


© Jessica M., Final Turn Gallery

Taina haki KRJ:n laatiksesta kakkosen, oikein hyvä suoritus. Vielä YLA ja kaikki on valmista, hannoveristen laatuarvostelu kun ei ole sataan vuoteen ollut toiminnassa.

***

LOPUKSI vielä lyhyt höpinä kisojen järjestämisestä tänä vuonna. Uudenvuodenlupaukseni oli järjestää tänä vuonna 360 kisaa, ja aika hyvin aikataulussa mennään juuri nyt. Jos avoimet kutsut lasketaan mukaan, tänä vuonna Zurück, Yorca WBs ja Erkinheimot ovat järjestäneet yhteensä 230 kilpailua. Tämän vuoden lajit ovat olleet etenkin kouluratsastus ja siinä siivellä kenttäratsastus. Esteitä meillä ei ole kilpailtu, vaikka se on virtuaalimaailmassa Se Minun Lajini. Tämä siksi, että minulla on nyt kovin vähän esteitä kilpailevia hevosia.

20160703

15.10.2015 laskin, kuinka moni hevonen minulla on laatisvalmiina roikkumassa ja vain odottaa mahtuvansa tilaisuuteen mukaan. Tilanne näytti tältä:

YLA 53
ERJ 31
KRJ 39
KERJ 1
SLA 3
WRJ 0


Tällä hetkellä laatisroikkujien tilanne on vielä kauheampi:

YLA 63 (+10)
ERJ 28 (-3)
KRJ 36 (-3)
KERJ 3 (+2)
SLA 4 (+1)
WRJ 3 (+3)
Hevosia on tullut jonoihin lisää yhteensä 10.

Tässä listassa ei ole edes mukana niitä laatiksiin ilmoitettuja hevosia, joiden mukaan mahtumista ei ole vahvistettu vielä.  Jos kaikki ilmoittautuneet hylätään, heppoja on 2 lisää roikkumassa YLAan, ERJn ja SLAn laatiksiin.

***


Tilanteen pahentuminen ei kokonaan johdu laiskuudestani ilmoitella heppoja laatiksiin. Näiden vertailujen välillä hevosia on palkittu laatiksissa. Tässä listassa on ko. aikaväliltä ne laatispalkitut, joista olen muistanut kirjoittaa blogiin + kaksi KRJ-palkittua tältä kuulta.

YLA 7
ERJ 13
KRJ 8
KERJ
SLA 2
WRJ 2
Hevosia on siis hävinnyt jonoista arvosteluihin päästyään yhteensä 32.

Näiden palkittujen lisäksi etenkin YLAn ja KRJn listoilta on poistunut hevosia ihan vain siksi, että olen antanut niiden kuolla ilman palkintoa. Tällä aikavälillä olen tehnyt kaksi laatislistasiivousta ja tappanut sellaisia virtuaalihevosia, jotka eivät ole itselleni niin tärkeitä, että olisivat ikinä etusijalla ilmoittaessani hevosia laatiksiin. Ne eivät olisi kuitenkaan ikinä saaneet palkintoa, kun aina joku muu olisi ajanut niiden ohi.

Valmiita heppoja tulee siis lisää nopeammin kuin ehdin ilmoittaa vanhempia laatiksiin. Ja niitä tulee koko ajan hämmentävästi lisää huolimatta siitä, etten ole ostanut tai merkittävästi muutenkaan lisäännyttänyt hevoskantaani pitkään aikaan. Suunnitelmani on ollut, että lisää hevosia ei tule ennen kuin laatisjonot ovat taas inhimilliset. Ja inhimilliset jonot ovat tällä hetkellä mielestäni vain WRJ:n, SLA:n ja KERJ:n laatiksissa. Jos muistaisin ilmoittautua esim. jokaiseen YLA:n tilaisuuteen, minulta menisi jonon purkamiseen kuutisen vuotta, vaikka jono ei merkittävästi enää paisuisikaan. Jipii.

Pari vanhaa käsin piirrettyä


Kuinka vaikeaa on skannata käsin piirrettyjä hepoja? No ilman skanneria se on tosi vaikeaa. Pitää muistaa nimittäin ottaa piirroksensa mukaan kouluun... Tänään kuitenkin tein sen! Skannasin ne ainoat kaksi heppapiirrosta jotka löysin. Laitan nämä tänne samasta syystä kuin koneella piirretytkin: että muut inspiroituisivat harjoittelemaan nähdessään, että minäkin kehityn, ja että voisin itse käydä vituaaliheppojeni piirroshistoriaa läpi nauraen noloille piirroksille ja huomaten oman kehittymiseni.








Olen piirtänyt molemmat hepat käsin mallista vuonna 2014. Ylempään (aikaisemmin piirrettyyn) on käytetty runsaasti enemmän aikaa kuin alempaan. Niin kuin näkyy, minulla oli (ja on yhä) jumalattomia ongelmia jalkojen, erityisesti kavioiden suhteen. Kummankin ponnyn väritykseen olen vieläkin tyytyväinen: skanneri söi väreistä suuren osan, mutta paperilla hepat ovat aika jees vielä nyt parin vuoden jälkeenkin katsottuina. Pidän myös tuon ylemmän hepan naamasta.

Nämä tulevat käyttöön vielä, koska eivät nämä kauhean pahoja piirroksia omasta mielestä ole. Siis siihen nähden, miten hirveän huonona piirtäjänä itsenäni pidän. Nyt pitää etsiä loput käsin piirtämäni hepat, skannata ne ja tehdä vielä pari uutta tänä vuonna. Sitten voisin koota jonkin aikajanan ja piristää itseäni katsomalla, millä osa-alueilla olen kehittynyt. :)

Nuo raaapustukset, joita käsin piirrettyjen reunoilla minulla on, kertovat itselleni muuten aika paljon. Esim. ylemmässä kuvassa lukee, että hevonen on saatu valmiiksi 30.10.2014 ja on toka yritys (b) samasta hepasta. Muutkin versiot ovat tallella ja niitä katsomalla näen, että tätä hevosta piirtäessäni olen oivaltanut jotain kriittistä kaulan piirtämisestä. :D

Verrokiksi aiemmasta työstä, josta aikoinaan olin ylpeä, laitetaan tällaista kamaa:


Tämä on ollut esillä pari kertaa ennenkin. Tämä on vuodelta 2011, kun päätin aloittaa epäaktiivisen piirrustusprojektini ja oppia piirtämään hyvän hevosen. Tämän ja noiden kahden uudemman välissä on noin 10 käsin piirrettyä heppaa.

Verrokiksi myöhemmistä töistä tämä koneella itse piirretty (ylempi) ja koneella itse väritetty (alempi, linet tehnyt chronically (dA) ja taustan Juli).





Nämä ovat viime vuoden lopussa. Näiden ja käsin piirrettyjen välissä on taas ehkä 10 tosissaan tehtyä heppapiirrosta tai -väritystä, joista osan olen tehnyt koneella. Ylemmässä kuvassa mielestäni näkyy, että olen vuodessa tajunnut jotain hevosen jalkojen piirtämisestä.

20160628

Kesän ekoja palkintoponeja

Isi on taas ylpeä poneistaan, kun ne toivat kotiin hienoja pokaaleja! Vaan isi oli ylpeä niistä jo ennen pokaaleja, ovathan ne ihan isin omia virtuaalilemmikeitä!




ERJ-III, YLA2, SLA-II


© Oresama


Tähti käyttäytyi tosi hienosti SLA:n ja YLA:n arvostelussa ja esitteli parhaita puoliaan! Se on aina kiltti heppa, mutta nyt sillä oli oikein erityisen hyvä päivä. Pelkäsin sen ilmoittamista SLA:n tilaisuuteen, sieltä kun välillä saa sanallista palautetta, ja olen itse piirtänyt Tähden kuvan. Turhaa pelkäsin: ainahan kommentit hevosen ulkomuodosta, myös kritiikki, ovat arvosteluissa asiallisia. Tähden kuva vain on minulle arka paikka, se kun on ensimmäinen itse piirtämäni rakenne, johon juuri tällä hetkellä olen tyytyväinen. Se on parasta, mitä juuri nyt osaan piirtää. Väritystaidot ovat toki kehittyneet, niin kuin blogissakin talvella esittelin, ja tietenkin Tähden värityksestä tuli hieman sanomista. Kuitenkin hyvä, että uskalsin!
Tähti menee vielä KRJ-laatikseen. Se on valmis ja pitäisi vain ilmoittaa.





ERJ-III, KRJ-III, YLA2



© Qem

Tälle sällille odotin kolmospalkintoa YLA:sta riviä täydentämään ja oikein yllätyin, kun sieltä kannettiinkin kakkonen kotiin. En ole ikinä Ivyn vikoja nähnyt itse, mutta oletin sen olevan sitten joka mittarilla kolmonen, kun se on tähän asti kerran ollutkin. Positiivinen yllätys!
Ivy on niitä suokkeja, jotka minua inspiroivat tällä hetkellä eniten. Muita sellaisia ovat Veljeni Rottamieli ja Erkinheimon Muskettianubis.
Ivyllä on laatuarvosteluista käymättä vielä SLA.




ERJ-II, SLA-I



© Suomen Hippos / Anni Himberg

SLA meni niin nappiin kuin vain ikinä voi! Vähän tätä ukkelia huolestutti, kun Tottia arvioitiin. Ori oli oma laiska itsensä, mutta sai varmaan pari sympatiapistettä lunkista käytöksestä monen muun suokin hermoillessa. Totti menee vielä YLA:n ja KRJ:n tilaisuuksiin ja toivon sen näyttävän vähän elävämmältä silloin!




ERJ-III



© Benny de Ruiter Stables

Yorcan kantatamma numero Uno, Anna, haki ERJ:n tilaisuudesta palkinnon. En ole kiinnittänyt suomenpuoliverisiini tarpeeksi huomiota piiiitkiiiiin aikoihin, joten jo pitikin saada pari uutta arvosteltua. Annaa odottaa vielä KRJ:n, KERJ:n ja YLA:n arvostelu.




ERJ-III



© Snow.
Charlie haki koko Charlie-linjan ensimmäisen laatuarvostelupalkinnon ERJ:sta. Sitä odottavat samat laatikset kuin Annaakin.






KRJ:n laatiksessa on mukana It's Time For Hollywood RR ja Erkinheimon Aavetyttö. KRJ:n tilaisuudesta odotellaan vielä tuloksia.

20160530

Esittelyssä: fwb-o Charlie Express RR

Olen puuhannut tänään ja eilen paljon enemmän virtuaalihevosten kanssa kuin puoleen vuoteen yhteensä. Melkein kaikki aika on mennyt erään orin sivujen ja sukulaisten päivittämiseen. Koska nyt olen taas tehnyt perinpohjaista tuttavuutta Seitsemännen Charlien kassa, päätän esitellä pojan teillekin.

2-polvinen fwb-o
 

© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä 

Seitsemäs Charlie on itse asiassa kolmas Yorcassa syntynyt Charlie, mutta sen keksityssä suvussa Charlie-linjan kauimmainen esi-isä on kuudennessa sukupolvessa. Minusta tämä isälinja on erityisen jännä juuri siksi, että se jatkuu evm-sukuisissa hevosissa ja minulla on suunnitelmissa jatkaa sitä eteenpäin vielä monta sukupolvea. Seitsemännen Charlien orivarsa, kahdeksas Charlie nimittäin on todennäköisesti nimeltään Good Luck Charlie RR. (Ai miten niin olen katsonut lastenohjelmia Netflixistä?)

En kirjoita tähän orin sukuselvitystä uudelleen, sillä se löytyy ratsun sivuilta. Sen sijaan haluan näyttä teille sen sukutaulun ja mainostaa sitä hieman. Jos joku kiinnostuu Charliesta, se on tarjolla jalostukseen. Tosin haluan, että Charlien orivarsojen nimi on Charlie.



Gotta Be Charlie RR
fwb, 166cm
Checkpoint Charlie
fwb, 168cm
Charlie Get Going
fwb, 170cm, evm
Ariana
fwb, 165cm, evm
Gotta Be Quilt
fwb, 162cm
Old Quil
fwb, 165cm, evm
Gotta Be Evil
fwb, 160cm, evm
All About Our Empress RR
fwb, 173cm
Dictator FIN
fwb, 175cm
ERJ-III
Forever Loner
fwb, 175cm, evm
Sarcastic Ruler
fwb, 174cm, evm
All About Our Anna
fwb, 171cm
Arrogant FIN
fwb, 172cm, evm
All About Us
fwb, 169cm, evm


Charlien suvussa ei vielä paljoa meriittejä ole. Se on kumma homma, koska koko suku on laatisvalmista porukkaa. Minun laatisjonoissani on kuitenkin sellainen ruuhka, että saa nähdä koska koko suku on palkittu. Kaikki menevät kuitenkin jossain vaiheessa ainakin KRJ:n, ERJ:n ja YLA:n tilaisuuksiin. Jos muistan ilmoittautua huomenna ERJ:n tilaisuuteen, ainakin All About Our Anna (Charlien ee) ja Checkpoint Charlie (ii) saavat palkintonsa. Dictator FINillä (ei) palkinto jo onkin, joskin sen pitäisi käydä se korottamassa. Jos muistini ei pätki ensikuussakaan, silloin on ainakin All About Our Empress RR:n (e) vuoro käydä kaikissa kolmessa laatiksessa (ERJ, KRJ, YLA). Seitsemäs Charlie itse ei ihan vielä ole laatisvalmis. Siltä puuttuu muutama sijoitus. Ne kyllä kuitenkin kerätään varmasti!

Charlie Express RR on tarjolla jalostukseen seuraavien ehtojen täyttyessä:
- Orivarsan nimessä on Charlie
- Varsan sivut lähetetään minulle kuukauden kuluessa astutuksesta
- Varsalla kilpaillaan ainakin 20 sijoitusta ERJ:n alaisia ja saman verran KRJ:n alaisia

20160520

KRJ:n laatuarvostelu 5/16

Tässä kuussa vain yksi meidän heppa mahtui mukaan KRJ:n laatikseen. Ikävä juttu minusta, kun unohdin ensikuun laatiksiin ilmoittautua taas, ja heppoja jonottaa tuolla useita kymmeniä. Mutta ollaanpa iloisia nyt tästä yhdestä, joka saatiin pois jonosta!
 
KRJ-II, ERJ-II




Kun tämä veikkonen syntyi, se sai vahingossa nimen Huliganismi, joka oli varattu ihan toiselle hevoselle jo. Olisin halunnut johtaa tämän pojan nimen sen jommankumman vanhemman nimestä, mutta näinpä kävi. Nimestään huolimatta Huli on jaksanut olla ahkera kisaheppa ja menestynyt kivasti. Persoona sille kehittyi oikeastaan vasta kun vaihdoin sille uudet kuvat sen ollessa jo aikuinen: edelliset eivät olleet ihan sellaiset kuin Hulin pitää olla, vaikka niissä oikean värinen heppa olikin. Näiden uusien kuvien heppa näyttää kuitenkin ihan Hulilta, jos orini vain olisi oikea. Huli on myös Muskettianubiksen, ylpeydenaiheeni, isä.

Kuva © Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

20160509

ERJ-laatis 2/16 & 4/16

ERJ-laatiksissa on palkittu taas muutamia meidän heppoja vaihtelevalla menestyksellä. Koska omistaja on keskittynyt hevostensa paijaamiseen ja kehumiseen, ei blogiin ole ehditty kirjoittaa näitä hienoja uutisia aiemmin!

**
ERJ-II



© Jessica M., Final Turn Gallery

Taina on Ollin (Hollywood Life, YLA1, ERJ-I, KRJ-II, XLA-I) tammavarsa, jolle olen povannut suurta menestystä. Sen isäkin on niin hieno, vaikka ex-laukkuri onkin, eikä emä-Zimmessäkään (Ready Set Go It's Time To Rock, ERJ-I, KRJ-II, YLA2) ole valittamista enää. Pelkään kuitenkin pahoin, että hannover on rotuna nyt niin epäsuosiossa, ainakin estepainotteisena ja Ollin kaltaisen kanssa sotkettuna, ettei tämän varsoja tule menemään kaupaksi kenellekään. Se on sääli. Taina on paitsi kivasukuinen, myös kivanluonteinen: kiltti ja motivoitunut. Mielelläni möisin siitä varsan tai pari jollekulle, jota kiinnostaa joko kilpailu tai jalostus. Onneksi Tainan suvulla on edes vähän toivoa. Vaikka en saisi tästä ladysta varsaa myytyä, onhan sillä sentään G-Force RR, jonka isä on ihana The F-Word Rück (YLA2, ERJ-III).

***


ERJ-II



© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

Hulista en ole huolissani. Se on kiva heppa minun mielestäni: luonne on hauska, nimi on ihan OK, ja löysin sille täydellisen sopivat kuvat. Sen sukukin on näppärää suokkiporukkaa - ja sen varsahan on Erkinheimon Muskettianubis, ensimmäinen sellainen kasvattini, jonka hyvyyttä kehtaisin kehua vaikka kuinka hienoissa piireissä! Haluaisin Hulista toki siitosorin kunhan se saa KRJ:n ja YLA:n palkinnot plakkariin, mutta en ole ylioptimistinen. Hevosiahan ei ole vuosiin saanut kunnolla kaupaksi, eikä Huli nyt muiden mielestä niin ihmeellinen ole, että siitä varsan ottaisivat. Onhan sitä komeampiakin oriita, tuumivat ihmiset, vaan hepä eivät Hulia tunne. Sen tekstejä pitää lukea, jotta sen olemus hahmottuu, ja sen kuvia pitää katsoa kunnolla eikä vilkaista, jotta sen persoonasta tulee täydellinen kuva. Sillä kun kuitenkin on persoonaa. Samaa ei voi sanoa ihan kaikista muista suokkioreista.
Huli on tarjolla jalostukseen, niin Erkinheimon tilausvarsoja varten kuin ulkopuolisillekin tammoille.

***



ERJ-II 



Lineart © chronically/dA, väritys Oresama, tausta Juli

Tainan (It's Time For Hollywood RR, ERJ-II) lisäksi pari kuuta myöhemmin Ollin (Hollywood Life xx, YLA1, ERJ-I, KRJ-II, XLA-I) toinenkin jälkeläinen, Holly, palkittiin. Holly on FWB niin kuin emänsä Mexican Memorykin (ERJ-III). Sillä on yksi varsa, She's an Angel RR, josta on tarkoitus alkaa upouusi nimi- ja sukulinja. Vaikka vaalin Hollynkin sukua, on myös se tarjolla jalostukseen. Holly on kuitenkin tarjolla lähinnä minun omistamilleni tammoille tilausvarsaa varten, koska kovasti haluaisin sen kaikkien varsojen syntyvän minun kasvattajaliitteeni (RR) alla.

***





© Tomasz Siergiej

Mitä kuuluu sanoa esittelyssä tammasta, jolla on koko virtuaalimaailman ehdottomasti ja yksiselitteisesti kaunein nimi? No ensinnäkin sen, että rakastan tätä tammaa! Se on vielä alussa palkintojen haalimisessa, mutta kisauransa lopussa. Jalostusurakin on jo mennyttä elämää. Evm-sukuinen Inkani sai ainoan varsansa, Rain And Angels RR'n (jolla on muuten toisiksikaunein nimi ikinä) jo aikoja sitten. Enempää varsoja en siitä itselleni tarvitse, enkä ole varma, antaisinko muillekaan. Yleiseen myyntiin en varsoja tästä tee, koska olen niin tarkka kodista, että pienokaiset eivät ikinä kävisi kaupaksi ehdoillani. Odotan, josko joku pyytäisi tilausvarsaa, ja josko jostain löytyisi tarpeeksi kuninkaallinen koti tämän tammavarsalle, koska tammavarsojahan tämä vain suostuu maailmaan punttaamaan.