Lyhyt tervehdys teille

Oresama on viimeisiä viikkojaan kotona Laihialla ennen kuin muuttaa viideksi viikoksi Helsinkiin.
Oresama tapaa sukulaisia ym nyt kun vielä pystyy.
Oresama on käynyt koneella tasan lukemassa mailiaan.
Oresama virtuaalihevostelee aivan varmasti aktiivisesti taas syksyllä, kun ei ole vielä päässyt piireihin uudessa kodissaan Helsingissä ja istuu illat pienessä putkayksiössä tietokoneensa kanssa.
Oresaman hevoset elävät edelleen ja voivat hyvin.
Oresama ei ole tauolla, vaikka ei aiokaan istua ht.netissä.
Ei huolta.

Pienesti tilanteesta TAAS

Joo no, ainakin suuri osa, jos eivät kaikki virtuaaliheppailijat, käyttävät harrastusta todellisuuspakoiluun. Joskus. Minä myös. Aina. Ja jos on tylsää, minä istun hevosteni kanssa. Jos pitäisi tehdä jotain tärkeää ja tylsää, kirjoitan luonteita. Tuttu juttu? Joo on se.

Nyt on ensimmäistä kertaa elämässäni sellainen tilanne, että oma eloni on aivan uskomattoman jännää, mielenkiintoista, onnellista, kiireistä ja täydellistä samaan aikaan. Olen juuri nyt kesälomaansa viettävä Reita, Helsingin yliopiston opiskelija, pääaineenaan suomi niin kuin aina olen haaveillut. Minulla on nyt niin paljon kavereita ja tuttuja jne iltoja istumaan, että en ehdi edes nähdä kaikkia, joita tahtoisin. Minä seurustelen taas, ja olen niin onnellinen, ettei virtuaalihevosonni tunnu miltään. Näen oikeita hevosia.

Ja en tahdo lopettaa virtuaalihevostelua. Enkä vähentää. Enkä muuttaa mitään. Tämä on rakas harrastus. Niin kuin lentopallokin oli iät ajat sitten. Mutta lentopalloharjoituksistakin pidettiin kesälomaa ennen Power Cuppia.

Hevoset voivat hyvin, kaikilla kisaillaan, pidän mailini melko lailla ajan tasalla. Oukei? Mutta en istu ht.netissä nyt, kun vietän viimeistä kesää Laihialla. Istun siellä sitten, kun olen muuttanut Helsinkiin, en tunne ketään ja angstaan yksin pienessä ahdistavassa yksiössä.

Olen matkoilla 28.06.-05.07

Tilanne on seuraava.

Tämä hetki:
- Mailissa n 20 käsittelemätöntä virtuaalihevosviestiä
- Palkkoja maksamatta (valmennukset + muotoonlaitot, muuta?)
- Sh-tamman piirretyt kuvat -asia PAHASTI kesken
- Ht.netissä en ole ollut about viikkoon ollenkaan, noin kuukauteen en kunnolla

Huomenna, 27.06.:
- Maksan muotoonlaitot sh-tamman kuvista
- Selaan mailit, mutta en edes avaa vielä kasvattikuulumisia (koska eivät ole kiireellisiä, vaikka ovatkin ihania)
- Minua ei saa ennen reissua kiinni MISTÄÄN muualta kuin puhelimesta. En EHDI vastata sataan viestiin. Jos mailista on puuttunut vastaus alle viikon, älä vielä mailaa uudelleen: viestisi ei ole hukkunut, vaan en vain ehdi nyt.

Loman jälkeen teen vähemmän kiireelliset hommat. Menen Skotlantiin kavereiden kanssa, kun joku kuitenkin kohteliaisuuttaan kysyy :)

Uusin asenneongelmani

Tilanne on nyt sellainen, että minulla olisi järjettömästi aikaa ja energiaa laittaa muotoon (varsinkin westernpainotteisten) sijoituksia. Yksinkertaisesti, inspiraatio iski. Juttu on kuitenkin niin, että minulla on monta kymmentä (taitaa olla jo monta sataa) hevosta ilman sivuja, ja uusin asenneongelmani on, että hevoset on tehtävä sivu kerrallaan. Ts hevosen sivut on oltava valmiina ennen kuin toista sivua rakennetaan, ja "valmis" tarkoittaa perustiedot + kuva + luonne + suku + sukuselvitys + kisakalenteri ajan tasalle + ensimmäinen valmennus tai pk-merkintä / yksi sellainen lisää. Ja nyt on Spy Flyn sivu kesken, mikä tarkoittaa, että muiden kalentereita ei voi millään muka päivittää.

Ja minä vihaan vihaan vihaan vihaan VIHAAN sukuselvitysten kirjoittamista niin suvullisille kuin suvuttomillekin, nyt myös lännenratsuille! Postasin joskus tännekin syvän vihani, eikä se ole siitä muuttunut.

Toisekseen olen alannut inhota yhtä paljon luonteiden kirjoittelemista omille hevosille. Tuntuu että toistan itseäni - ja kuinka voisin olla toistamattakaan? Oikeassa elämässä hyvin kasvatetut hevoset ovat kaikki pääpiirteittän samanlaisia käsitellä, ja tällaista linjaa vedän virtuaalimaailmassakin. Ja tahdon hyvin kasvatettuja hevosia. Muutamat orini voivat olla suorastaan hankaliakin, mutta virtuaalimaailmassa olen niin ehdottoman taitava, että saan joka ainoasta varsasta koulutettua kunnolla käyttäytyvän hevosen.

Ja muut rakastavat edelleen oresamaluonteita. Voisin kirjoittaa muille, ja muut minulle. Mutta se ei ainakaan käy. Vaikka virtuaalimaailma on lahjakkaita kirjoittajia täynnä, suurimman osan lahjakkuus keskittyy sinne sisältöpuolelle. Eli luonteen idea on hyvä, hevonen on vähän omaperäisempi kuin minun, vanhan kääkän kirjoittamana. Mutta aina on se mutta: en jaksa edes oikolukea tekstiä, jossa jokainen pilkku on miten sattuu, osa yhdyssanoista aivan ihmeellisesti erikseen ja erikseen kirjoitettavia sanaliittoja on sumputettu yhteen. Lauseet ovat yksinkertaisesti väärin. "Sakke on hevonen, mitä on mukava hoitaa" - ei hyvä! Sen sanan valinta (joka/mikä) ei vieläkään tule siitä, että onko viitattava ihminen vai joku muu, vaan siitä, että viittaako sana edelliseen lauseeseen vai edelliseen sanaan! Angst!!!1111 Mielummin kirjoitan itse. Menee nopeammin. V***ttaa vähemmän. Ja jos oikein etsisin, löytäisin varmasti täydellisen kirjoittajan. Mutta hänellä olisi yhtä kallis taksa kuin minulla. Enkä minä maksaisi koskaan kenellekään niin paljon, kuin minulle maksetaan. Paitsi Haweringille, jonka tasolle en ikinä yllä.

Mutta tiivistääkseni:
VIHAAN VIRTUAALIELÄMÄÄNI!!!

Kisojen järjestäminen

Normaalitilanne: ERJ tai KRJ: ahdistus
- 100/100 osallistujaa / luokka, omia hevosia 10 / luokka
- "OH MY GOD!!! Turha kisa! Ei taaskaa yhtää sijoitusta ittelle!!!"

Harvinainen tilanne: vaikka WRJ: syvä ahdistus
- 11/100 osallistujaa / luokka, omia hevosia 10 / luokka
- "OH MY GOD!!! Taas sijoitus!! Ne luulee että mä huijaan!!!!"

Niin niistä suunnitelmista...

24.05. tein itselleni listan, jossa luki, mitä pitää tehdä. Katsahdetaanpa siihen nyt, kun on jonkin verran aikaa kulunut... Viimeinenkin ylläripääsykoe meni... Uusia kavereita tuli... Mielialani koheni... Ei ahdista...

1. Yorca valmiiksi + vähintään hyvin menestyneet kilpahepat nettiin
- Joo ei ole tehty. Yorca on kyllä valmis, mutta hevosia on netissä, öö, nätisti sanottuna pari.

2. Ravihevosten sivut nettiin vaikka kahden rivin luonteilla ja kuvattomina, kunhan julkaistaan
- Joo sen kun näkis.

3. Crimsonin tekstit pitää ehdottomasti uusia.
- En ole edes lukenut läpi + muistin että Zurückinkin tekstit ovat ihan puuta heinää nykyään. Mm tarjolla jalostukseen on tyyliin 2 heppaa, jotka molemmat kuolivat siinä 2006. Ei kun hetkinen - toisen minä möin.

4. Brises valmiiksi + ainakin siitokseen valmiit hepat nettiin
- Hyvällä mallilla. Brises on koristeluvia vailla, ja hevosten sivuja on nätti ja helppo tehdä. Ja aloitettu on!

5. Brisesin heppojen kuvat skannaukseen ja parantelua. Ei tarvi tulla täydellistä jälkeä. Kaikille vähintään rakenne + 2 muuta kuvaa.
- Kaikki valmiit kuvat on skannattu. Kuvia on kolmelle kolmet plus neljännelle jo yksi. Kahdet kuvat on paranneltu, loput voi lyödä vaikka sellaisinaan sivuille.

6. Ratsujen kisalistat uusiksi
- Älä teeskentele Oresama. Et tule koskaan tekemään tätä.

7. Magic Sensestä varsa kotia ja kuoppaan. (Sydämeni särkyy!!!) Muutkin vanhat hevoset armotta pois. Et sinä Oresama kuitenkaan niitä laatiksiin laita, vaikka kuinka monta vuotta roikutat elossa.
- JOO EI ONNISTU. Sydän särkyy! En ole edes ajatellut koko asiaa toistamiseen!

8. Erkinheimon hevossivun uusiminen
- Älä naurata.

9. Kaikille ratsuille valmiit sivut
- ÄLÄ naurata!! :DDD

10. Lista laatisvalmiista hevosista, kuvat niille joilta puuttuu, kisakalenterien päivitys vähintään laatisvalmiille hepoille.
- Lista on valmis, muuta ei olla edes aloiteltu

11. Mailista ylös ja listoille joka AINOA ilmoitettu varsa. (Niitä on merkitsemättä vuodelta 2010.)
- Avasin jo mailin mutta työmäärä masensi minut ja päätin lykätä.

12. Zurückin yleinen päivitys, Visualhepat sinne + muutaman lisähevosen ostaminen.
- Hyvä päivittää. Ne tekstit on niin antique, että koko talli pitäisi RAKENTAA alusta alkaen uusiksi. Ja tosi noloja tekstejä muutenkin.

Kilpailemisesta

Otetaanpa koko tekstin pohjaksi nyt ihan minun oma periaatteeni: kilpailen, jotta hevosilla olisi arvoa sukutauluissa, ja jotta ne saisivat laatuarvosteluissa täydet pisteet. Ts joka kopukan on sijoituttava se nelisenkymmentä kertaa vähintään, suuren osan useammin.

Lännenhevonen saa parhaalla säkällä 6 sijoitusta yhdestä ainoasta kutsusta. Ihan normaalia on, kun katselen, että hevoseni sijoittuu kahdesti tai kolmesti. Laatuarvostelussa (muistaakseni) 80 kisaa joista väh 40 sijoitusta + cup-pisteet = täydet kisapisteet. Jos cup-pisteitä ei lasketa, yhdeltä hevoselta (olettaen että se osallistuu kuuteen luokkaan ja että sillä on samanlainen arpaonni kuin minun keskimääräisellä kopukallani) menee n 20 kisaa aikaa saada 40 sijoitusta (ja samalla saa muutkin tulokset kokoon). Osallistun joka kisaan, ja niitä on vajaat parikymmentä kuussa. Ts yksi hevonen on valmis yhdessä kuukaudessa kisojen osalta.

Vähän liian helppoa, sanoo Oresama, joka suhteessa täydellisyyden tavoittelija. Sitä paitsi näyttää rumalta, että merkitsee neljänkymmenen sijoituksen lisäksi myös muita tuloksia kisoista vain laatispisteiden toivossa. Ei olehyvä tämä, tuumaa Oresama: lännenhevosieni on sijoituttava 80 kertaa, jotta ne olisivat valmiita. Silloin siinä menee enemmän aikaa, ja muut tulokset sijoitusten seassa eivät tunnu minusta armopaloilta. (Mitä ne eivät ole: 80 sijoitusta ON paljon, ja 40 edelleen minusta sopivasti. Mutta kun lännenkisoissa n puolet hevosistani OSALLISTUU aina kuuteen luokkaan per kisa.)

Toinen ääripää on kenttäratsastus. Hevonen saa osallistua alaisissa yhteen luokkaan per kisa = parhaassa tapauksessa se saa yhden sijoituksen, yleensä ei yhtään. Lisäksi osa luokista MENEE täyteen, toisin kuin lännenratsastuksessa. WRJ'n alaisia kisatessani inspiraatio loppuisi, jos rima olisi liian matalalla ja tavoittelisin vain neljääkymmentä sijoitusta. 80 sijoitusta pitää minut käynnissä. KERJ'ta kisatessani inspiraatio meinaa koko ajan hukkua siksi, että sijoituksia on liian vaikea saada. En viitsi avata kalenteria kuin silloin tällöin, ja silloinkaan en avaa kaikkia kutsuja, joska esm CIC/CCI2 on yleensä täynnä. Omia kisoja pidän vain kun oikeasti huvittaa.

Koulua ja esteitä minua tympii kuitenkin eniten kisata. KERJ'n alaisissa en mahdu yleensä mukaan - KRJ'n ja ERJ'n alaisissa en mahdu KOSKAAN mukaan. Olen lopettanut muiden kisoihin osallistumisen, kilpailen vain omissa kisoissani. Sijoituksia ei tule, koska a) saa osallistua vain kahdeen luokkaan per kisa ja b) minun kohdallani sääntö tarkoittaa, että saa osallistua vain kahteen luokkaan per OMA kisa. Oikein odotan sitä hetkeä, kun omiin kisoihin osallistuminen kielletään. Se on hetki, jolloin hävitän armotta joka ratsun, elleivät ole länkkäreitä (ja jos sääntö ei yllä kenttään, niin kenttäratsutkin säästän).

Ja raveihin pääsee aina melko tasaisesti, kun vahtisi vain kalentereita. Minä en vain viitsi kisata raveja juuri nyt. Mutta kun taas aloitan, sen asian suhteen ei ole vieläkään mitään valittamista.

Laukkojakaan en ole jaksanut. Nyt niitä on enemmän, mutta on pari ongelmaa.
1. yksi tai kaksi ihmistä pullauttaa minut pois aina kisoistaan, vaikka osallistuisin e-ri-tyi-sel-lä huolellisuudella aivan oikein.
2. yksi kisanjärjestäjä ei anna hevosteni KOSKAAN voittaa. Ei VOI olla mahdollista käytännössä (vaikka teoriassa voikin), että olen osallistunut hänen laukkoihinsa tasaisesti koko laukkaharrastukseni ajan (paitsi pari viime kuukautta), eli kuinkahan kauan jo, ja voittoja on tullut 1, sijoituksia pari. Ja hän ei ole ihan kaikkein laiskin järjestäjä. Enkä osallistu edes yhdellä hepalla yhteen nurkkaluokkaan, vaan aina ennen toin 3 hevosta JOKAISEEN luokkaan. Nyt vien yhtä hevosta per luokka ja silti pitäisi mielestäni enemmän voittoja / sijoituksia ropista sieltä suunnasta.
3. vituttaa se, että lempiheppani eivät pärjää ja kaikkein surkeimmat tykittävät menemään ja voittavat tyyliin joka jumalan lähdössä
4. olen edelleen katkera G1-uudistuksesta, sanotte mitä sanotte.

Facebook, ht.net ja blogger, kiroan teidät!!!

On se JÄNNÄ. Kun tietää, että on edessä vähäsen hanttihommia (sivujen tekeminen & kisakalenterien päivitys & tilausluonteet), kuulostaa tosi hyvältä idealta hakea inspiraatiota ht.netistä. Jaa, westernkeskustelu, avataanpa. Jaa, myytäviä ratsuponeja, avataanpa vaikka en edes pidä poneista enkä todellakaan tahdo ratsuponia. Jaa, haukkumistopa, luetaanpa.

Ja sitten tuntuu tosi viisaalta avata facebook, kun nyt tässä kerran lueskelemaan ryhtyi. Tulee luettua jotakin, mikä ei nyt suorastaan masenna, mutta saa vähän pahalle tuulelle. Sitten avaa bloggerin ja aikoo kirjoittaa lyhyesti joko facebook-jutusta omaan blogiinsa tai niistä pirun ratsuponeista virtuaaliblogiinsa. Jos nyt nopeasti.

Sitten kyllä on pyhä tarkoitus tehdä hanttihommansa. Mutta jotenkin aikaa on ihmeellisesti hulahtanut turhiin nettisivukierroksiin kaksi tuntia ja kello on miljoona. Ja ellei se ole miljoona vielä, aikaa on JOKA TAPAUKSESSA kulunut niin paljoa ettei viitsi kesällä niin kauaa sisällä kökkiä. Sitä paitsi koirakin pitäisi lenkittää...

Joten ei pelkoa, että tänään(kään) tekisin mitään hyödyllistä.

Shirenhevoset (ja ihana Chinet Ranch)

Ajoin tänään Chinet Ranchille lähinnä paintteja katselemaan ja tietysti valokuvaamaan ja taputtamaan, ja löysinkin tallin perukoilta shirenhevosia. Kävin katselemassa joka ainoaa ja sitten pohdin kaikenlaista pitkään, kun ajoin kotiin.

Asia numero uno: shirenhevonen tulee aina olemaan lempirotuni. Se oli sitä jo kun olin kahdeksan ja pääsin elämäni ensimmäisen shirenhevosen selkään käymään. Se heppa asusti Ruotsin puolella, ja kuoli vanhuuteen vajaat kymmenen vuotta takaperin. Komea eläin. Komein mitä olin nähnyt, ja mitä tähänkään asti olen. Arvokkaasti vanhentunut, kiltti suuri heppa. Myöhemmät shirenheppatuttavuudet ovat aina olleet yhtä komeita ja lempeitä ötököitä.

Asia numero 2: luovuin virtuaalisista shirenhevosista vuonna 2005, noin suunnilleen.
Asia 2b: syy: virtuaalimaailmassa niiden käyttö on niin rajoitettua. Kuka siitä täällä välittää, että oikeassa elämässä shirenhepalla voi ratsastaa serkun ja hänen oman heppansa kanssa itse löydetylle, epäviralliselle uimamontulle ja takaisin? IRL se oli elämäni parasta aikaa tähän asti, mutta URL shirenhevonen voi olla vain valjakko- tai työheppana. Ja tietenkin tarinoissa, mutta koska lempiasiani virtuaalimaailmassa ovat mm kilpailut, enkä valjakosta perusta, shirenhevonen ei ole minun rotuni täällä. Onko selvä, Oresama?
Asia 2c: mutta-kohta: voisinhan silti ottaa shirenhepan, mennä sen kanssa helppoa C'ta tarinoiden.
Asia 2c'n mitätöinti: minulla on rbsh JUURI tuolla perusteella, mutta mitäpä olen senkään kanssa tehnyt?

Asia 3: johtopäätös: shirenhevonen on paska rotu minulle virtuaalimaailmassa ja sillä selvä. Ehkä sitten kun olen viisikymmentä, minulla on sellainen ihan elävänä omassa pihassa, ravihevosten keskellä tietenkin. Mutta virtuaalimaailmassa niihin EI SAA sekaantua.

(En ole muuten unelmoinut IRL shirenhevosesta ainakaan viiteen vuoteen, ihaillut vain. Nyt alkoi viikko takaperin järki sanoa, että minullahan on nyt millä mällätä. Voisin vaikka tuottaa shirenhevosen, jos en tältä kotomantereelta löytäisi sellaista. :DDD Mutta ehkä on aiheellista harjoitella hevosenomistajuutta ensin jollain perushepalla, kuten suokilla... ...mutta jos ohitetaan teoria, mitenpä shirenhevonen takapihalla käytännössä eroaisi suokista takapihalla. Jaa-a... Onneksi on virtuaalihevosia, joita voi olla vaikka tuhat yhden pienen tietokoneen kokoisella alueella!)