Tämän vuoden maaginen luku on 307. Niin monta VRL:n alaista ratsastuskilpailua Zurückissa, Erkinheimoissa ja Yorcassa on järjestetty yhteensä tänä vuonna. Jonkun mielestä kuulostaa normaalilta, jonkun mielestä paljolta, kenenkään muun kuin minun mielestä tuskin vähältä.
Zurückin aikaisempien vuosien kisatilastothan löytää täältä, mutta laitetaan ne nyt tännekin.
2014: ei tietoa
2013: 152 kilpailua??
2012: 62 kilpailua
2011: 8 kilpailua, poikkeuksellisesti kaikki villejä, VRL'n tauko
2010: 8 kilpailua
2009: 97 kilpailua
2008: 53 kilpailua
2015 en osaa sanoa mitään siitä, montako kutsua juuri Zurückissa järjestettiin, koska muutkin ovat luvussa mukana, enkä jaksa käsin laskea. Sitä paitsi laskemisessa ei ole juuri järkeä: koen, että Zurück on rahoittanut myös muilla talleillani pidetyt kisat ja on siten oikeastaan niidenkin järjestäjä. Oli miten oli, POHDITAANPAS TÄTÄ ASIAA.
Tänä vuonna saatiin vain tuplattua kultavuoden 2013 kutsumäärä, vaikka talleja kisoja järjestämässä oli kolme. Mistä johtuu?
1. Olen hankkinut elämän n. vuonna 2014
2. Etenkin loppuvuonna järjestin pelkkiä koulukisoja. 1 kutsu/pvä/laji/talli -sääntö on voimassa, joten määrä olisi paljon suurempi, jos olisin järjestänyt myös estekisoja. Enkä järjestä, kun omia kilpailevia ei juurikaan tällä hetkellä ole.
3. ja SUURIN SYY: kutsut eivät mene täyteen! Ennen kahden päivän kuluttua anomisesta tulokset pystyi ihan viimeistään jo arpomaan. Tuloshyväksyntä oli lähes yhtä nopeaa kuin nykyään, ja illalla pystyi jo anomaan uudet kisat samalle päivälle. Nyt harrastajia saa uhkailla pyssyllä, jotta he osallistuisivat. (Toisaalta esim. Rêve de Haussean, Mörkövaaran ja Fiktion kutsut täyttyvät aina heti, niin ehkä vika on tallissa tai blogimuotoisissa kutsuissa???)
Silti kolmisensataa kisaa on aika muhkea parannus jopa kultavuoteen, ja tähän kolmeensataan käytin paljon vähemmän aikaa kuin vuoden 2013 kilpailuihin. Miksi?
1. Massaosallistmiset. Pidin pienet pippalot silloin, kun VRL päätti, ettei ole enää pakko ottaa vastaan osallistujia yhteen kutsuun kerrallaan. Hurraa! Hurraa!
2. Massaryppäät. Pidin ennen max. viiden kutsun ryppäitä, nykyään tavallinen määrä on 10-30.
3. Uudet lajit. En aiemmin järjestänyt paljonkaan WRJ:n ja KERJ:n alaisia, ja nyt niistä tulee kuitenkin kymmeniä kisoja vuodessa.
****
Mitä ensi vuonna?
Minulla on pieni lista lupauksia, tai oikeastaan tavoitteita, vuodelle 2016, ja yksi näistä tavoitteista liittyy jälleen kisamääriin. Viime vuonna en tavoitteita laittanutkaan, kun laiskotti, mutta jos olisin kisamääriin jotain laittanut, olisin varmaan tavoitteet ylittänyt.
1. Järjestän vähintään 365 VRL:n alaista kisaa v. 2016.
2. Kaikki ennen 2016 syntyneet FWB:t saavat sivut.
3. Laitan kuntoon ainakin Yorcan kasvattilistan.
20151216
20151214
Värityssulkeiset
Tämän kuun väritysharjoittelu on tässä (ainakin tältä erää).
Line on C: Only-Blue27/dA, kaikki muut osat tein ihan ite.
Alun perin tästä piti tulla rakkaani Mayan kuva, mutta halusin sittenkin tämän jollekin muulle tammalle. En vieläkään osaa kauhean hyvin värittää, mutta minusta kehityn koko ajan valoissa ja varjoissa. Toki näen niissä itsekin vielä hiottavaa, mutta kun vertaa tämän vuoden ensimmäisiin yrityksiin, näen myös kehitystä.
Tämä kuva menee jollekin Yorcan hevoselle, mutta en ole vielä päättänyt mille niistä. Harkinnassa on tänä vuonna syntynyt Royal Tiger RR ja vuonna 2012 tuotu Liam Diana ja Silent Battle.
Tausta on muuten kuvattu syksyllä 2014 entisen kotikuntani vanhalla kaatopaikalla. :)
Line on C: Only-Blue27/dA, kaikki muut osat tein ihan ite.
Alun perin tästä piti tulla rakkaani Mayan kuva, mutta halusin sittenkin tämän jollekin muulle tammalle. En vieläkään osaa kauhean hyvin värittää, mutta minusta kehityn koko ajan valoissa ja varjoissa. Toki näen niissä itsekin vielä hiottavaa, mutta kun vertaa tämän vuoden ensimmäisiin yrityksiin, näen myös kehitystä.
Tämä kuva menee jollekin Yorcan hevoselle, mutta en ole vielä päättänyt mille niistä. Harkinnassa on tänä vuonna syntynyt Royal Tiger RR ja vuonna 2012 tuotu Liam Diana ja Silent Battle.
Tausta on muuten kuvattu syksyllä 2014 entisen kotikuntani vanhalla kaatopaikalla. :)
20151205
ERJ-Cup 30.11.2015
Synttäripäivänäni ERJ-Cupissa neljä meikäläisen heppaa sijoittui tarinaluokassa. Tuotoksena oli vain yksi lause, joka ratsastajan suusta pääsi, kun hän tippui hevosensa selästä. Kirjoittaminen oli vaikeaa lähinnä siksi, että tällaisessa tehtävänannossa ei voi ollenkaan ennakoida, mitä muut kirjoittavat ja mistä tuomari mahtaa pitää. (Ja tarinaluokissa on juuri parasta se, että tuomarilla saa olla subjektiivinen mielipide, en minä sitä.) Tällä kertaa tuomari arvosti humoristista settiä.
Minun sijoittuneet ratsuni tarinoineen:
3. Oresama (VRL-02753) - Veljeni Rottamieli VH15-018-1960 (110 cm)
"Aina saa hävetä - eiku ei ollu mun hevonen!!"
5. Oresama (VRL-02753) - Bunraku Doll RR VH13-031-0278 (140 cm)
"Jos sä olisit yhtään pienempi, mä tekisin susta kintaat, vaan nytpä susta tulee kokonainen palttoo!"
8. Oresama (VRL-02753) - Wannabe Coca-Cola RR (130 cm)
"Tule tule takaisin isin luo; ei se ollut yhtään sun syy, se este kävi selkeästi sun päälle!"
25. Oresama (VRL-02753) - Southern Sacramento (150 cm)
"Mä sentään pääsin tämän esteen yli, toisin kuin tuo Sacramenton kuvatus!"
Jos olisin itse tuomaroinut luokan, voittaja olisi ollut Katja H. hevosellaan Routalempi. Pudottuaan ratsastaja sanoi: "jännä toi aggressio..."
En tiedä, iskeekö minuun Routalemmen ääni, jonka kuulen päässäni, vai hevosen nimeen kekseliäästi yhdistetty vuorosana. (Jos johonkuhun ei iske tämä, äkkiä, katso Pasilaa.)
Minun sijoittuneet ratsuni tarinoineen:
3. Oresama (VRL-02753) - Veljeni Rottamieli VH15-018-1960 (110 cm)
"Aina saa hävetä - eiku ei ollu mun hevonen!!"
5. Oresama (VRL-02753) - Bunraku Doll RR VH13-031-0278 (140 cm)
"Jos sä olisit yhtään pienempi, mä tekisin susta kintaat, vaan nytpä susta tulee kokonainen palttoo!"
8. Oresama (VRL-02753) - Wannabe Coca-Cola RR (130 cm)
"Tule tule takaisin isin luo; ei se ollut yhtään sun syy, se este kävi selkeästi sun päälle!"
25. Oresama (VRL-02753) - Southern Sacramento (150 cm)
"Mä sentään pääsin tämän esteen yli, toisin kuin tuo Sacramenton kuvatus!"
Jos olisin itse tuomaroinut luokan, voittaja olisi ollut Katja H. hevosellaan Routalempi. Pudottuaan ratsastaja sanoi: "jännä toi aggressio..."
En tiedä, iskeekö minuun Routalemmen ääni, jonka kuulen päässäni, vai hevosen nimeen kekseliäästi yhdistetty vuorosana. (Jos johonkuhun ei iske tämä, äkkiä, katso Pasilaa.)
20151129
Marraskuun loput palkitut + joulukuun laatikset
Hollywood Life xx
YLA1, ERJ-I, KRJ-II, XLA-I
YLA1, ERJ-I, KRJ-II, XLA-I
Käytiin nyt kokeilemassa sitä XLA:a vielä Ollin kanssa, ja ykkönen sieltä pläjähti arvosteluksi. Aikamoinen yllätys. Osan pisteistä saa ihan itse aina laskettua ja palkintoa voi hieman ennakoida, mutta kaiken luovemman, kuten kuvan ja tekstien, pisteyttäminen on aina tuomarista kiinni.
Olen tuota Ollia kaavaillut eläkelepoon, vaan en ikinä malta siitä päästää irti senkään vertaa. Kuten sanoin jo edellisen palkinnon saavutettuamme: katsotaan, mitä seuraavaksi keksimme.
ERJ-I, KRJ-II, YLA2
Taitaa olla aika eläkkeen, kun saatiin YLA2 tässä kuussa. Hip-hei, hurraa. En malta kuitenkaan vielä päästää tätä rouvaa haudan lepoon, koska haaveilen viimeisestä varsasta myyntiin.
ERJ-III
Ensimmäinen palkinto saatiin, jee. Kolmosta ei yleensä virtuaalimaailmassa häävinä saavutuksena pidetä, mutta tähän hetkeen se oli sopiva. En voi väittää, että Tähteen olisi panostettu yhtään tuon enempää. Paitsi kuvaan: piirsin sen ihan itse ja vaikka se on "vain" tuollainen, se vei tosi kauan ja oli vaikeaa. :) En ole (vielä) huippupiirtäjä.
ERJ-II
Sielua lämmittä tottakai aina, kun oma kasvatti, jonka suku ja lapsosetkin ovat omaa tuotosta, saa palkinnon. Siinä tuntee, että on saanut jotain aikaan. Nyt on siis palkittu myös Erkinheimojen ihkaensimmäinen kasvatti, Kroko! Tammalle on velä monta palkintoa hakematta, mutta alkuhan oli hieno: komeasti kakkospalkinnolle!
Niin kuin aina, kaikki hepat ovat tarjolla jalostukseen. Eikä Ollinkaan palkintolitanniaa tarvitse pelätä: kysy vain rohkeasti mailitse!
Joulukuussa ei ole ERJ:n laatistilaisuutta (oh shiiit), mutta KRJ:n tilaisuuteen on ilmoitettu jo porukkaa:
The World Is Crashing Down, Señor Sweden G ja Mielikuvituksen Tuote saavat kuka ties palkintoja ensi kuun puolella.
Copyright:
1. kuva (Olli): Final Turn Gallery
2. kuva (Zimme): mä 100 vuotta sitten
3. kuva (Tähti): mä tänä vuonna
4. kuva (Kroko): Jenny K., Alegre
20151113
Esittelyssä hann-o G-Force RR
Haluaisin taas nostaa esiin erään hevoseni, jolla on minulle erityistä merkitystä. (Toivottavasti en tee tätä ihan liian usein nykyään...)
© Benny de Ruiter Stables
Minusta Gene on söpö, olkoonkin että sillä on "massakuvat". Näissä kuvissa oleva hevonen on kuitenkin täsmälleen oikeanlainen esittämään meidän Geneä. Lisäksi tykkään siitä, miten isälinjan nimistö toimii, vaikkeivat yksittäiset nimet missään nimessä ole suosikkejani: G-Force, F-Word ja J-Rock. (Olen erikostunut yliopistolla nimistöntutkimukseen, koska nimet ja nimeäminen ovat minulle oikeasti ihan elämää vaikeuttava pakkomielle.) Gene on luonteeltaan mukava perusheppa ja vaikken sataprosenttisesti onnistunut tuomaan sen persoonaa tekstissä esiin, onnistuin tuomaan oman tyylini tällä kertaa tosi hyvin. Palkintoja orilla ei vielä ole, mutta se olisi laatisvalmis, kunhan päivittäisin sen sivut.
Spesiaalin Genestä tekee kuitenkin sen suku. Olen omin pikku kätösin tuonut huonoja hevosia silloin 1600-luvulla, kun olin nuori, mm. Genen esiäidit. (Toisen tuojana lukee moshi., joka keksi tammalle perustiedot nimeä lukuunottamatta silloin sata vuotta sitten, kun kävimme samaa yläastetta.) Samaan aikaan ostin J-Rockin, jonka nimeä olen vihannut aina, mutta minulla oli painavat henkilökohtaiset syyt ostaa ori aikoinaan. Hollywood Life (josta puhuin edellisessä postauksessa) tuli minulle myöhemmin ja siitä olen aina pitänyt hirvitävästi. Genen vanhemmat puolestaan ovat omia kasvattejani, omien heppojeni varsoja. Olen molemmista uskomattoman ylpeä. Isä F-Word on ensimmäinen lähellekään "vakavasti otettava" kasvattini ja emä It's Time For Hollywood on taas niitä hevosia, jossa KAIKKI vain osui kohdalleen.
Nimien, tunnearvon sun muiden syiden lisäksi arvostustani sukua kohtaan nostaa niinkin naurettava asia kuin palkintomäärä. Hyvät naiset ja herrat, katsokaa, minkä litannian Oresama on kerännyt hevosilleen. Tätä katsellessani muistelen aina haikeana, miten upealta YKSI palkinto tuntui silloin, kun Agata Jewel ja Barkensten Weich saivat virtuaaliheppaurani ihan ekat palkinnot laatiksista. Se oli silloin huikeaa, ja nykyään tätä sukua katsoessa minulla on ihan sama olo. :) Olen ylpeä iskä.
Gene on tietenkin tarjolla jalostukseen.
G-Force RR
© Benny de Ruiter Stables
Minusta Gene on söpö, olkoonkin että sillä on "massakuvat". Näissä kuvissa oleva hevonen on kuitenkin täsmälleen oikeanlainen esittämään meidän Geneä. Lisäksi tykkään siitä, miten isälinjan nimistö toimii, vaikkeivat yksittäiset nimet missään nimessä ole suosikkejani: G-Force, F-Word ja J-Rock. (Olen erikostunut yliopistolla nimistöntutkimukseen, koska nimet ja nimeäminen ovat minulle oikeasti ihan elämää vaikeuttava pakkomielle.) Gene on luonteeltaan mukava perusheppa ja vaikken sataprosenttisesti onnistunut tuomaan sen persoonaa tekstissä esiin, onnistuin tuomaan oman tyylini tällä kertaa tosi hyvin. Palkintoja orilla ei vielä ole, mutta se olisi laatisvalmis, kunhan päivittäisin sen sivut.
Spesiaalin Genestä tekee kuitenkin sen suku. Olen omin pikku kätösin tuonut huonoja hevosia silloin 1600-luvulla, kun olin nuori, mm. Genen esiäidit. (Toisen tuojana lukee moshi., joka keksi tammalle perustiedot nimeä lukuunottamatta silloin sata vuotta sitten, kun kävimme samaa yläastetta.) Samaan aikaan ostin J-Rockin, jonka nimeä olen vihannut aina, mutta minulla oli painavat henkilökohtaiset syyt ostaa ori aikoinaan. Hollywood Life (josta puhuin edellisessä postauksessa) tuli minulle myöhemmin ja siitä olen aina pitänyt hirvitävästi. Genen vanhemmat puolestaan ovat omia kasvattejani, omien heppojeni varsoja. Olen molemmista uskomattoman ylpeä. Isä F-Word on ensimmäinen lähellekään "vakavasti otettava" kasvattini ja emä It's Time For Hollywood on taas niitä hevosia, jossa KAIKKI vain osui kohdalleen.
Nimien, tunnearvon sun muiden syiden lisäksi arvostustani sukua kohtaan nostaa niinkin naurettava asia kuin palkintomäärä. Hyvät naiset ja herrat, katsokaa, minkä litannian Oresama on kerännyt hevosilleen. Tätä katsellessani muistelen aina haikeana, miten upealta YKSI palkinto tuntui silloin, kun Agata Jewel ja Barkensten Weich saivat virtuaaliheppaurani ihan ekat palkinnot laatiksista. Se oli silloin huikeaa, ja nykyään tätä sukua katsoessa minulla on ihan sama olo. :) Olen ylpeä iskä.
Gene on tietenkin tarjolla jalostukseen.
| The F-Word Rück hann, 162cm YLA2, ERJ-III | J-Rock hann, 172cm HANN3, ERJ-III, KRJ-III, YLA2 | I Live Here(evm.) |
| Carrot'n Apple (evm.) | ||
| The World Is Crashing Down hann, 167cm HANN-II, ERJ-III, YLA2 | Down (evm.) | |
| World Star (evm.) | ||
| It's Time For Hollywood RR hann, 167cm | Hollywood Life xx, 172cm YLA1, ERJ-I, KRJ-II | Get A Life xx (evm.) |
| Hello Hollywood xx (evm.) | ||
| Ready Set Go It's Time To Rock hann, 161cm ERJ-I, KRJ-II | Ready Set Go (evm.) | |
| Time To Live (evm.) |
20151108
Hollywood Life ja Ready Set Go: ERJ-I ja KRJ-I
Elämäni toka hannovertamma, nykyinen hannomummo, ja hyljeksitty ex-laukkurini ovat nyt yhdessä käyneet näyttämässä nuoremmille hevosille ja niiden omistajille, miltä oikea hevonen oikein näyttää, tuntuu ja kuulostaa. Vanhukset menivät laatiksiin palkintoja hakemaan ja mallia näyttämään. ;)
Ready Set Go It's Time To Rock
ERJ-I, KRJ-II
(Mukana marraskuun YLA:ssa)
Olen monesti miettinyt, miten tämän nimi on joskus ollut minusta hyvä idea. En keksi, miten se on mahdollista. Heppa on kuitenkin näköjään hyvä. Tamma on ollut laatisvalmis viimeiset 100 vuotta, ja nyt aloin ilmoitella sitä. ERJ:n ykköspalkinto oli positiivinen yllätys, minä kun odotin kakkosta. KRJ:n kakkonen puolestaan oli odotettavissa, ja oikein hieno palkinto! Mami on ylpeä. YLAan se vielä menee, kun ehdin ja muistan ilmoittaa. :)
**
Hollywood Life
YLA1, ERJ-I, KRJ-II
Voi, miten nopeasti lapset kasvavat. Vastahan ostin Ollin! Minusta poika oli mielenkiintoinen nimen omaan siksi, että se oli ex-laukkuri. En käsitä nytkään, enkä käsittänyt silloin, miksi kuitenkin ostin juuri Ollin. Sillä on OK nimi, mutta minulla on R-Coressa kivempinimisiäkin täykkäreitä, jotka ovat evm-sukuisia, ex-laukkureita ja osa luonteeltaankin samanlaisia (eikä Ollilla edes ollut luonnetta, kun se tuli, minun laukkureillani yleensä on). Ehkä ostin hevosen siksi, että uuelta kodilta ei vaadittu YHTÄÄN mitään (koska Olli oli niin huono), ja koska halusin nostaa tähtiin hevosen, johon kukaan muu ei uskonut (ja Ollista oli kuullut sentään jo sen ex-omistaja, minun rupulaukkureistani ei kukaan) ja sitä yksinkertaisesta syystä, etten ollut itse luonut Ollia (ja siksi siihen oli luontevampaa "tutustua" kun omiin ex-laukkureihin).
No joka tapauksessa, aloitin Ollin kanssa vasta ja nyt sillä on jo noin monta hienoa palkintoa! Pallottelen vielä idealla kisata poikaa KERJ:n alaisissa, mutta saa nyt nähdä... Samoin mietiskelen, toimiiko XLA, ja mitkä siellä olivatkaan arvostelukriteerit... :) Mutta periaatteessa Olli on nyt eläkkeellä - se on vain minulle niin kauhean tärkeä, etten haluaisi sitä päästää.
Copyright:
Ollin kuva: Final Turn Gallery
Ready Set Go:n kuva: Oresama 1600-luvulla kun oli nuori
***
Marraskuun ERJ-laatikseen on ilmoitettu Erkinheimon Krokotiilinkyynel (1-p sh-t) ja Kukka Nimeltään Tähti (evm-s sh-t)
Marraskuun YLAan on ilmoitettu Ready Set Go ja Morning Memory (evm-s ph-t)
Joulukuun KRJ-laatikseen on ilmoitettu World Is rashing Down (evm-s hann-t), Señor Sweden G (kyllä, Agata Jewelin perillinen on yhä ilman palkintoa; 1-p dwb-o) ja Mielikuvituksen Tuote (evm-s sh-t)
***
Lopuksi vielä (kun aina valitan laatiksista) kehun YLAa:
1. Kiitos hyvästä joululahjasta. Ihanaa, kun saa ilmoittaa kolme heppaa tällä kertaa!
2. YLA:n "uusi" päiväkirjamerkintöjen arvostelu (joka on siis ollut olemassa jo about sata vuotta) on sata kertaa parempi kuin van sana-/ lause-/ merkintämäärän tuijottaminen.
Kiitos ja hei.
ERJ-I, KRJ-II
(Mukana marraskuun YLA:ssa)
Olen monesti miettinyt, miten tämän nimi on joskus ollut minusta hyvä idea. En keksi, miten se on mahdollista. Heppa on kuitenkin näköjään hyvä. Tamma on ollut laatisvalmis viimeiset 100 vuotta, ja nyt aloin ilmoitella sitä. ERJ:n ykköspalkinto oli positiivinen yllätys, minä kun odotin kakkosta. KRJ:n kakkonen puolestaan oli odotettavissa, ja oikein hieno palkinto! Mami on ylpeä. YLAan se vielä menee, kun ehdin ja muistan ilmoittaa. :)
**
YLA1, ERJ-I, KRJ-II
Voi, miten nopeasti lapset kasvavat. Vastahan ostin Ollin! Minusta poika oli mielenkiintoinen nimen omaan siksi, että se oli ex-laukkuri. En käsitä nytkään, enkä käsittänyt silloin, miksi kuitenkin ostin juuri Ollin. Sillä on OK nimi, mutta minulla on R-Coressa kivempinimisiäkin täykkäreitä, jotka ovat evm-sukuisia, ex-laukkureita ja osa luonteeltaankin samanlaisia (eikä Ollilla edes ollut luonnetta, kun se tuli, minun laukkureillani yleensä on). Ehkä ostin hevosen siksi, että uuelta kodilta ei vaadittu YHTÄÄN mitään (koska Olli oli niin huono), ja koska halusin nostaa tähtiin hevosen, johon kukaan muu ei uskonut (ja Ollista oli kuullut sentään jo sen ex-omistaja, minun rupulaukkureistani ei kukaan) ja sitä yksinkertaisesta syystä, etten ollut itse luonut Ollia (ja siksi siihen oli luontevampaa "tutustua" kun omiin ex-laukkureihin).
No joka tapauksessa, aloitin Ollin kanssa vasta ja nyt sillä on jo noin monta hienoa palkintoa! Pallottelen vielä idealla kisata poikaa KERJ:n alaisissa, mutta saa nyt nähdä... Samoin mietiskelen, toimiiko XLA, ja mitkä siellä olivatkaan arvostelukriteerit... :) Mutta periaatteessa Olli on nyt eläkkeellä - se on vain minulle niin kauhean tärkeä, etten haluaisi sitä päästää.
Copyright:
Ollin kuva: Final Turn Gallery
Ready Set Go:n kuva: Oresama 1600-luvulla kun oli nuori
***
Marraskuun ERJ-laatikseen on ilmoitettu Erkinheimon Krokotiilinkyynel (1-p sh-t) ja Kukka Nimeltään Tähti (evm-s sh-t)
Marraskuun YLAan on ilmoitettu Ready Set Go ja Morning Memory (evm-s ph-t)
Joulukuun KRJ-laatikseen on ilmoitettu World Is rashing Down (evm-s hann-t), Señor Sweden G (kyllä, Agata Jewelin perillinen on yhä ilman palkintoa; 1-p dwb-o) ja Mielikuvituksen Tuote (evm-s sh-t)
***
Lopuksi vielä (kun aina valitan laatiksista) kehun YLAa:
1. Kiitos hyvästä joululahjasta. Ihanaa, kun saa ilmoittaa kolme heppaa tällä kertaa!
2. YLA:n "uusi" päiväkirjamerkintöjen arvostelu (joka on siis ollut olemassa jo about sata vuotta) on sata kertaa parempi kuin van sana-/ lause-/ merkintämäärän tuijottaminen.
Kiitos ja hei.
20151101
SLA & päiväkirjamerkinnät
SLA:n tilaisuuteen voi ilmoittaa hevosia alkaen just nyt. Minulla on monta valmista heppaa, jotka pitäisi periaatteessa ilmoittaa, mutta oikeastaan en millään haluaisikaan nyt, kun aika on koittanut. Ilmoitan varmaan silti, eihän minulla muutakaan hommaa ole...
...mutta vihaan ja rakastan SLA:n arvostelua niin paljon, etten osaa päättää, kumpaa enemmän. Vihaan lisäpisteitä. PÄIVÄKIRJAMERKINNÖILLÄ saa täydet lisäpisteet halutessaan, mitä rakastan, koska tykkään kirjoittaa. Toisaalta "päiväkirjamerkinnäksi" lasketaan mikä tahansa kakka ja niitä pitää olla vain se tietty (suuri) määrä, sisällöstä ja panostuksesta viis. Tätä vihaan syvästi.
Vaikka esim. YLA:n uusin tapa arvostella merkinnät sisältää ihan sairaasti tuomarin mielipidettä arvostelukriteerinä, mitä vihaan, ottaa se huomioon panostuksen, mitä rakastan. (Sen tiedän, että tykkään YLA:sta enemmän kuin inhoan sitä.) En itse panosta kaikkien heppojen merkintöihin samalla tavalla. Minusta on huutava vääryys, jos tämä ja tämä saavat päiväkirjoistaan samat pisteet - tai jos jälkimmäinen saa vieläpä enemmän määrän takia!
Tässäpä idea: missään ei sanota, että päiväkirjamerkintöjen pitää olla uniikkeja. Itse kirjoittamista, panostusta jne. on kyllä suosittu, muttei uniikkiutta. Periaatteessa kukaan ei kiellä minua kirjoittamasta sarjaa huisin jänniä ja panostettuja merkintöjä ja käyttämästä niitä samoja kaikilla tusinahevosillani. Sitten voisin vain päivät pitkät kirjoitella niille kivoimmille ja rakkaimmille hepoilleni. :) (En tee näin. Mutta toisaalta: miksen kokeilisi ilmoittaa SLA:n tilaisuuteen samaan aikaan kahta heppaa, joilla on identtiset päiväkirjat. Kokeilun vuoksi.)
...mutta vihaan ja rakastan SLA:n arvostelua niin paljon, etten osaa päättää, kumpaa enemmän. Vihaan lisäpisteitä. PÄIVÄKIRJAMERKINNÖILLÄ saa täydet lisäpisteet halutessaan, mitä rakastan, koska tykkään kirjoittaa. Toisaalta "päiväkirjamerkinnäksi" lasketaan mikä tahansa kakka ja niitä pitää olla vain se tietty (suuri) määrä, sisällöstä ja panostuksesta viis. Tätä vihaan syvästi.
Vaikka esim. YLA:n uusin tapa arvostella merkinnät sisältää ihan sairaasti tuomarin mielipidettä arvostelukriteerinä, mitä vihaan, ottaa se huomioon panostuksen, mitä rakastan. (Sen tiedän, että tykkään YLA:sta enemmän kuin inhoan sitä.) En itse panosta kaikkien heppojen merkintöihin samalla tavalla. Minusta on huutava vääryys, jos tämä ja tämä saavat päiväkirjoistaan samat pisteet - tai jos jälkimmäinen saa vieläpä enemmän määrän takia!
Tässäpä idea: missään ei sanota, että päiväkirjamerkintöjen pitää olla uniikkeja. Itse kirjoittamista, panostusta jne. on kyllä suosittu, muttei uniikkiutta. Periaatteessa kukaan ei kiellä minua kirjoittamasta sarjaa huisin jänniä ja panostettuja merkintöjä ja käyttämästä niitä samoja kaikilla tusinahevosillani. Sitten voisin vain päivät pitkät kirjoitella niille kivoimmille ja rakkaimmille hepoilleni. :) (En tee näin. Mutta toisaalta: miksen kokeilisi ilmoittaa SLA:n tilaisuuteen samaan aikaan kahta heppaa, joilla on identtiset päiväkirjat. Kokeilun vuoksi.)
20151015
Viimeaikojen palkittuja
Apua, on kauheasti jäänyt saavutettuja laatispalkintoja huomaamatta! Mutta nyt juhlitaan sitten kerralla kaikkia - tai siis kaikkia, jotka tähän hätään löysin.
(Kaikista hepoista saa tilareita.)
***
Henkisoturi sai KRJ-II -palkinnon. Periaatteessa sen pitäisi nyt siirtyä kokonaan eläkkeelle, mutta kun rakastan sitä liikaa. Kille kisaa nyt sitten tavoitteellisesti KERJ:n alaisia. KRJ-II on sille oikein hyvä palkinto!!
***
Pave pääsee viimein eläkkeelle KRJ-II -palkinnon saavutettuaan. Hieno suoritus poikakullalla. Sain Paven aikoinaan Mörkövaarasta tilarina, kun olisin kovasti halunnut sen veljen Leijonaraidan. Kävikin niin, että sekä Leijonaraita (ERJ-II, SLA-II, ERL-III, YLA3, KRJ-II, II-p) että tämä Partajehu päätyivät lopulta minulle. Nyt rakastan kumpaakin poikaa, mutta jotenkin Pave on aina tuntunut enemmän omalta.
***
Eka palkinto jee! Laskin, että tamman pisteet riittäisivät kakkospalkintoon, mutta noh, taisin laskea väärin. Ei se haittaa! En jaksa uusia, kun laatisjonossa on jo useampi kymmenen heppaa odottamassa vuoroaan.
***
No se palkinto tuli, mikä pitikin. Anti Gravity (kuten Mexican Memorykin) on yksi suomenpuokkiprojektini kantahepoista. Ei mikään tärkeä heppa minulle, mutta jalostukseen hyödyllinen. Siksi sille pitää saada lisää palkintoja. Se alkaa olla valmis menemään myös YLAan ja KRJ:n laatikseen.
***
WRJ:n maaliskuun tilaisuudessa meillä oli kaksi pollea. Chauncey Ana RR ja Morning Memory saivat molemmat ykköspalkinnon. Sillä en jaksa kuitenkaan leuhkia enempää, kun WRJ:n laatiksista on ollut niin tosi helppo saada ykkönen, jos vähänkään huvittaa.
***
Tulevaisuuden laatiksiinkin meiltä on ilmoitettu porukkaa. Nimittäin mummukkani Ready Set Go Päläpäläpälä jne jne jne, jonka nimi oli joskus ihan hieno. No nyt mummu menee näyttämään mallia nuoremmille KRJ:n ja ERJ:n laatiksissa! Sitten sitä odottaa vielä YLA, jos se ei ehdi kuolla kupsahtaa sitä ennen, ressuka.
Mummukalle seuraa tulevissa KRJ:n ja ERJ:n laatiksissa pitää faari Hollywood Life xx, jolla on jo YLA1. Toivotaan, että faari saa palkintonsa sujuvasti eikä sitä hylätä minkään typerän syyn takia. Sen on jo aika päästä eläkkeelle!)
//EDIT!!
Laskin huvikseni, miltä laatisjononi näyttävät. Minulla on aika monta 100% laatisvalmista kopua vain odottamassa, että saisin ne ilmoitettua.
YLA 53
ERJ 31
KRJ 39
KERJ 1
SLA 3
SPL ja HANN täyttyisivät myös meidän hepoista helposti, mutta kun...
Aika ahdistava ajatus, että vaikka ehtisin ilmoittaa joka kuukausi esim. YLAan 2 heppaa, minulta menisi helposti yli 2 vuotta kaikkien näiden käyttämiseksi. Lisäksi noin joka toinen kuukausi tulee listalle vielä pari-kolme lisää. Kaiken huipuksi en käytä heppoja laatiksissa järjestyksessä, vaan "kiireellisyyden" (ikä, suku) mukaan. Eli esim. YLA-listani ylin heppa, Tokyo Tiger Mosh, on roikkunut listalla jo vuosia. Sillä on hidas ikääntyminen, eikä kukaan muu kuin minä ole kiinnostunut siitä jalostusmielessä. Tuskin se koskaan näkee YLAn tilaisuutta!
(Kaikista hepoista saa tilareita.)
***
Henkisoturi sai KRJ-II -palkinnon. Periaatteessa sen pitäisi nyt siirtyä kokonaan eläkkeelle, mutta kun rakastan sitä liikaa. Kille kisaa nyt sitten tavoitteellisesti KERJ:n alaisia. KRJ-II on sille oikein hyvä palkinto!!
***
Pave pääsee viimein eläkkeelle KRJ-II -palkinnon saavutettuaan. Hieno suoritus poikakullalla. Sain Paven aikoinaan Mörkövaarasta tilarina, kun olisin kovasti halunnut sen veljen Leijonaraidan. Kävikin niin, että sekä Leijonaraita (ERJ-II, SLA-II, ERL-III, YLA3, KRJ-II, II-p) että tämä Partajehu päätyivät lopulta minulle. Nyt rakastan kumpaakin poikaa, mutta jotenkin Pave on aina tuntunut enemmän omalta.
***
Mexican Memory
ERJ-III
ERJ-III
Eka palkinto jee! Laskin, että tamman pisteet riittäisivät kakkospalkintoon, mutta noh, taisin laskea väärin. Ei se haittaa! En jaksa uusia, kun laatisjonossa on jo useampi kymmenen heppaa odottamassa vuoroaan.
***
Anti Gravty
ERJ-II
ERJ-II
No se palkinto tuli, mikä pitikin. Anti Gravity (kuten Mexican Memorykin) on yksi suomenpuokkiprojektini kantahepoista. Ei mikään tärkeä heppa minulle, mutta jalostukseen hyödyllinen. Siksi sille pitää saada lisää palkintoja. Se alkaa olla valmis menemään myös YLAan ja KRJ:n laatikseen.
***
WRJ:n maaliskuun tilaisuudessa meillä oli kaksi pollea. Chauncey Ana RR ja Morning Memory saivat molemmat ykköspalkinnon. Sillä en jaksa kuitenkaan leuhkia enempää, kun WRJ:n laatiksista on ollut niin tosi helppo saada ykkönen, jos vähänkään huvittaa.
***
Mielikuvituksen Tuote
YLA2, SLA-II, ERJ-II
YLA2, SLA-II, ERJ-II
ERJ kakkonen sieltä tuli. Hyvä saavutus. Vielä on KRJ kokeilematta, ja sitten ollaan kokonaan valmiita. Haluaisin teettää Miinasta myyntivarsan, vaan pelkään ettei kukaan osta. Hevosmarkkinointi ei ole helppoa nykyään. Ennen tuollainen palkintomäärä olisi riittänyt.
***
***
ERJ-III
No ei häävisti mennyt, mutta voiko muuta odottaa tuollaiselle hepalle? Tälle pojalle on kiva kirjoitaa päiväkirja jne., joten odotan enemmän sitten YLAn puolelta. Sitten vielä KRJ.
***
Tulevaisuuden laatiksiinkin meiltä on ilmoitettu porukkaa. Nimittäin mummukkani Ready Set Go Päläpäläpälä jne jne jne, jonka nimi oli joskus ihan hieno. No nyt mummu menee näyttämään mallia nuoremmille KRJ:n ja ERJ:n laatiksissa! Sitten sitä odottaa vielä YLA, jos se ei ehdi kuolla kupsahtaa sitä ennen, ressuka.
Mummukalle seuraa tulevissa KRJ:n ja ERJ:n laatiksissa pitää faari Hollywood Life xx, jolla on jo YLA1. Toivotaan, että faari saa palkintonsa sujuvasti eikä sitä hylätä minkään typerän syyn takia. Sen on jo aika päästä eläkkeelle!)
//EDIT!!
Laskin huvikseni, miltä laatisjononi näyttävät. Minulla on aika monta 100% laatisvalmista kopua vain odottamassa, että saisin ne ilmoitettua.
YLA 53
ERJ 31
KRJ 39
KERJ 1
SLA 3
SPL ja HANN täyttyisivät myös meidän hepoista helposti, mutta kun...
Aika ahdistava ajatus, että vaikka ehtisin ilmoittaa joka kuukausi esim. YLAan 2 heppaa, minulta menisi helposti yli 2 vuotta kaikkien näiden käyttämiseksi. Lisäksi noin joka toinen kuukausi tulee listalle vielä pari-kolme lisää. Kaiken huipuksi en käytä heppoja laatiksissa järjestyksessä, vaan "kiireellisyyden" (ikä, suku) mukaan. Eli esim. YLA-listani ylin heppa, Tokyo Tiger Mosh, on roikkunut listalla jo vuosia. Sillä on hidas ikääntyminen, eikä kukaan muu kuin minä ole kiinnostunut siitä jalostusmielessä. Tuskin se koskaan näkee YLAn tilaisuutta!
20150925
Esittelyssä: voimakaksikko!!
Haluan esitellä teille kaksi virtuaalihevosta, joista on tullut minulle tärkeitä. Olette tavanneet niistä toisen jo aiemmin tämän blogin kautta, mutta nyt on aika tuoda poika uudelleen esiin. Saanko esitellä:
Haluaisin näyttää teille Antin sukua. Moni pitkän linjan suokkikasvattaja pyörittelisi silmiään nyt, mutta minusta Antin suku on upea. Olen tehnyt sen ihan omin pikku kätösin ja hellinyt jokaista yksilöä. Rakastan niiden kaikkien nimiä ja nimihän on minusta virtuaalihevosen tärkein ja oleellisin osa. Nyt sukulaiset ovat ns. laatisvalmiita ja alkavat saada palkintojakin.
Olen ostanut muilta kasvattajilta (etenkin Mörkövaarasta) suokkeja, joilla on omaan silmääni yhtä hieno (ja yhtä palkittu) suku. Siihen on kuitenkin aina vain joku muu panostanut. Olen katsellut kateellisina tuollaisia sukuja ja nyt minulla on sellainen ihan kokonaan itselläni. Olen tosi ylpeä! Eikä Antti siis tietenkään ole sukunsa viimeinen vesa, minä kun en "kasvata lyhytsukuisia" eli tallaa
paikallani. Upea suku jatkuu niin kauan kuin minä harrastan virtuaaliheppoja!
***
Toinen ori jonka haluaisin esitellä, on tässä:
Taas moni kysyy, että miksi, mitä spesiaalia tuossa nyt on? Vastaus: nimi (tärkein osa heppaa) ja LUONNE! Mikään kirjoittamani luonne ei ole noin sataan vuoteen saanut inspiraatiotani käyntiin, vaan tämäpä luonne saa. Veikolla on nyt jokaiselle elinkuukaudelleen päiväkirjamerkintä ja voisin kirjoittaa niitä lisää vaikka sadoittain. Ja vinkki: lukekaa päiväkirja. Veikon luonne tulee esiin siinä enemmän kuin varsinaisessa luonnekuvauksessa.
© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä
Haluaisin näyttää teille Antin sukua. Moni pitkän linjan suokkikasvattaja pyörittelisi silmiään nyt, mutta minusta Antin suku on upea. Olen tehnyt sen ihan omin pikku kätösin ja hellinyt jokaista yksilöä. Rakastan niiden kaikkien nimiä ja nimihän on minusta virtuaalihevosen tärkein ja oleellisin osa. Nyt sukulaiset ovat ns. laatisvalmiita ja alkavat saada palkintojakin.
Olen ostanut muilta kasvattajilta (etenkin Mörkövaarasta) suokkeja, joilla on omaan silmääni yhtä hieno (ja yhtä palkittu) suku. Siihen on kuitenkin aina vain joku muu panostanut. Olen katsellut kateellisina tuollaisia sukuja ja nyt minulla on sellainen ihan kokonaan itselläni. Olen tosi ylpeä! Eikä Antti siis tietenkään ole sukunsa viimeinen vesa, minä kun en "kasvata lyhytsukuisia" eli tallaa
paikallani. Upea suku jatkuu niin kauan kuin minä harrastan virtuaaliheppoja!
***
Toinen ori jonka haluaisin esitellä, on tässä:
© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä
Taas moni kysyy, että miksi, mitä spesiaalia tuossa nyt on? Vastaus: nimi (tärkein osa heppaa) ja LUONNE! Mikään kirjoittamani luonne ei ole noin sataan vuoteen saanut inspiraatiotani käyntiin, vaan tämäpä luonne saa. Veikolla on nyt jokaiselle elinkuukaudelleen päiväkirjamerkintä ja voisin kirjoittaa niitä lisää vaikka sadoittain. Ja vinkki: lukekaa päiväkirja. Veikon luonne tulee esiin siinä enemmän kuin varsinaisessa luonnekuvauksessa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)