YLA2, SLA-II, ERJ-III (VMRJ3)
(Henkisoturi myös tarjolla jalostukseen evm-sukuisille kisanneille suokkitammoille, kuvista viis.)
Tänään lähti matkaan ensimmäinen VMRJ-arvonimen hakemus Erkinheimoista (koko virtuaalikansan eka??). Täytyy sanoa, että nyt ärsyttää.
On tosi ihanaa, että VMRJ nousi VMRY:n raunioista. Matkaratsastus on hyvä laji IRL... ...mutta mitä annettavaa sillä on URL? Sen kisaaminen on helpohkoa: jaoksen sivuilla on selkeät ohjeet ikärajoista ja rotusuosituksista, eivätkä rotusuositukset ole pakotteita. Kisojen järjestäminenkin onnistuu helposti, ja jos jotain ei ymmärrä, ystävällinen ylläpito auttaa mielellään.
Muotoonlaitto on rasittavampaa kuin esimerkiksi ERJ tai KRJ, koska pisteetkin tulee merkitä selväksi. Pistelaskussa taas on muutamia poikkeuksia, jotka pakottavat tarkistamaan pisteet joka kerta tuloksista. Kun lisäksi osa kisajärjestäjistä ei merkitse luokkia tuloksiin (vaan esim vain "Luokka 1"), vie yhden kutsun muotoonlaitto viisinkertaisen ajan verrattuna ERJ:n kutsuun.
Mitään "uutta" VMRJ ei tuo. Tarinakisoilla voisi olla ainakin aluksi paljon annettavaa, mutta nyt niitä ei juuri järjestetä. Syynä on varmaan se, että osallistujia ei ole: viimeksi kun bongasin alaiset tarinakisat, olin ainoa osallistuja. Onko laji kuitenkin niin tuntematon? Hei, ei kukaan naura, vaikka jokin tekninen asia menee tarinassa pieleen. Harva meistä oikeasti edes harrastaa matkaratsastusta.
Ja se pistesysteemi. Rakastan ja vihaan sitä. Rakastan sitä, että palkinnot anotaan pisteiden (eikä esim sijoitusten tai laatisnäyttäytymisen) perusteella. Silti vihaan pisteitä. Osallistumisesta saa pisteen, voitosta 10, sijoista 2-9 saa 9-2 pistettä. Pelkkään VMRJ3-palkintoon vaaditaan 150 pistettä: laskekaa mikä homma ne on saavuttaa. Sitten vielä säännöissä on sellainen hauska kohta, että jos osallistujia on alle 10 (niin kuin pitkillä matkoilla POIKKEUKSETTA on), pisteitä annetaan puolet vähemmän. Eli jos hevonen kisaa vaikka 160km luokkaa, se saa voitostaankin vain 5 pistettä. 150 pistettä on vain liian vaikeaa saavuttaa.
Kakkospalkinnon pisteraja on 250 ja ykkösen 350. Henkisoturillani on 150p + pari odotamassa muotoonlaittoa. Niiden kisaaminen on aloitettu joulukuussa 2013, enkä ole ollut osallistumatta Killellä kovin moneen kutsuun koko aikana. Harmittaa, että pelkkä kolmospalkinto oli noin vaikea saada. En jaksa millään enää kakkosta tai ykköstä. En jaksa laittaa muotoon enää hyvällä säkällä kahtasataa kutsua, varsinkin kun kisoja ei edes järjestetä kahtasataa vuodessa (ja kun nopeuskilpailuluokissa puolet ei saa pisteitä ollenkaan).
En inhoa VMRJ:ta, vaan rakastan sitä. Inhoan sitä, miten vaikeaa palkinnot on saavuttaa ja sitä, etten ole tästäkään ylpeä, vaan lähinnä ottaa rankasti kupoliin, että tuhlasin aikaa tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti