Hevoset, joita en malta listiä (eli lempihevoseni)

Tuijottelin hevosten sivuja päivittäessäni, että sivutilallani on aika paljon sellaisia hevossivuja, joita ei enää päivitetä. Suurin osa niistä on kuolleiden muumiohevosten, ja en halua poistaa niitä, vaikka hevosilla onkin hautapaikat Oresaman hevosten hautausmaalla. Mukana on kuitenkin muutama sellainen hevonen, joista en vain malta luopua. Haluaisin esitellä nyt nämä muumiot ja muutaman tuoreemmankin tapauksen siinä samalla.

Veljeni Rottamieli
Mikäs tämä nyt muka on, tavallinen laatishevonen? No ei ole. Tämä on nimensä ja persoonansa takia minulle yhtä rakas kuin tarinaheppa. En enää muista, mitä luin, tai mitä keskustelua kuuntelin sivusta, kun joku puuskahti, että pikemminkin [joku tyyppi on] rottamieli kuin leijonamieli. Siihen aikaan olin oppinut tallentamaan hyvät heppanimet puhelimeni muistiin ja ai kun tuli kiire kaivaa puhelin esiin.

Soittakaa Paranoid
Toinen nimihelmi. Pidän tätä parhaimpana keksimänäni nimenä, ja tällä kertaa en edes kuullut sitä mistään. Nimi vain tuli tyhjästä ja minulle tuli kiire luoda hevoselle sivut, jotta kukaan muu ei vain keksisi sitä. :D (Tietenkin olen sen kontekstissaan kuullut moooonta kertaa.) On tosi harmi, että tälle hevoselle ei sitten kehittynytkään millään sellaista persoonaa, että tykkäisin siitä itse muutoin kuin nimen osalta. Jos se olisi mahdollista, aloittaisin alusta varsa-Noidan kanssa.

Erkinheimon Muskettianubis
Niin se taisi mennä, että vahdimme puolisoni kanssa erästä 12-vuotiasta poikaa ja kokosimme legoukkeleita mahdollisimman kummallisin osin. Oli kilometrin mittaiseksi vyötäröstään venytetty ukkeli ja kaikkia ihme miekkoja ja proppeja. Yhdellä oli Anubiksen pää ja pyssy kädessään, se oli siis muskettianubis. Varastin nimen. Kivointa on, että Muskettianubis-hevosesta tuli myös Antti: ihana persoona. Tämä on minusta kokonaisuudessaan aika täydellinen virtuaalihevonen!

Good Luck Charlie ja kaikki muut Charliet
Voisiko Charlie-linjan hevosten ominaisuutena olla, etteivät ne kuole koskaan? Kukaan ei edes tiedä mistään ihme Charlie-linjasta, mutta tämä linja on minulle aivan tosi tärkeä.
Charlieiden nimet on varastettu, niin kuin suurin osa hevosteni nimistä. Kun olin pieni, löysin Grand Champions -hevoset. Minulla oli tummanruunikko tällainen ja se oli olevinaan amerikanravuri, joka muuten juoksi miljardi kertaa kovemmin kuin jotkut tyhmät räpsyripsiset barbihepat. :) Sen nimi oli Charlie Express, joka on linjani kolmanen Charlien nimi myös. GC-hevoseni (keksityn) isän nimi oli Checkpoint Charlie, ja sekin oli maailman nopein. Charlie-linjani eka Charlie on Checkpoint Charlie, ja sen olen malttanut sentään jo listiä.
En muuten edes pidä mitenkään erityisesti Charlie-nimestä! :D En inhoa sitä millään tavalla, vaan se on minusta täysin neutraali nimi.

Miniponini Calamity Triggerin kuolemaa jo harkitsen.
Minulla ja hahmollani on 10 vuotta yhteistä taivalta takana. Koko vuosikymmenen hahmoni juttu on ollut se, että se on rakastanut ihan tavallista ruunikkoa puoliveristä, joka ei millään tavalla eroa muista. Ministä tuli hahmon toinen hevonen, ja Mini onkin opettanut hahmoni tyttären ratsastamaan. Minillä hahmo ei kuitenkaan enää varsinaisesti tee mitään, vaan sillä on uusi ruunikko tavallinen puoliverinen kiikarissa. Minin ongelma on se, että se on täydellinen. Haluaisin tällaisen hevosen itse, oikeassa elämässä, ja jos Mini olisi tässä lähellä myynnissä, minusta todella tulisi heti hevosenomistaja. Täydellisistä hevosista on kuitenkin tylsä kirjoittaa.
Toisaalta en kuitenkaan millään malttaisi tappaa Miniä, enkä ainakaan myydä, sillä tarinahevoselle unohtuminen on kuolemaakin kamalampi kohtalo. Ehkä siirrän Minin toiselle hahmolleni, kun hän on valmis hevosenomistajaksi. Ministä tulee mahtava eka oma poni.

Sand Pond
Teurasmyynnistä ostettu Sand Pond on eri tavalla täydellinen heppa kuin Mini. Oikeassa elämässä en kiinnostuisi siitä, mutta juuri sen tavanomaisuus ja tylsyys tekevät siitä maailman kiinnostavimman virtuaalihevosen. Virtuaalimaailma on pullollaan täydellisiä kiiltokuvaheppoja, jotka ovat erinomaisia omassa työssään! Lisäksi on villihevosia, joita vain oma omistaja saa lähestyä, ja känkkäränkkähevosia, jotka luimivat ja kiukuttelevat, mutta suorittavat silti mainiosti omalla tasollaan. Ja sitten on Pond. Ei se piittaa, kuka sitä hoitaa, sehän on ratsastuskoulun veteraanihevonen. Se tekee vähän sinnepäin kun käsketään, koska sillä ei ole koskaan ollut omaa ratsastajaa, ja jokaisella on oma tyyli, eikä se niin jaksa enää välittää. Sille tulevat Dressage Mastersit sun muut eivät eroa ratsastustunnista, koska kenttä kuin kenttä, ja katsomossakin on jotain ihan tavallisia äitejä ja isiä ja kakaroita. Ja sitten se säikähtää muovipussia, postilaatikkoa ja naapurin Jarkkoa, koska niin hevosilla on tapana. Tykkää porkkanasta ja osaa yhden tempun: on ruskea, kun sanotaan, että ole ruskea.

Jussi
En vain suostu kirjoittamaan Forceful, koska Jussi on aina Jussi. Tässä hevosessa on vähän samaa taikaa kuin Pondissakin: tavallisuutta. Sen isäntä on kuitenkin niin paljon taitavampi ratsastaja kuin Pondin hahmo, että vaikka Jussi on Pondia paaaaljon taitavampi, se on silti Eetu Hopiavuoren mittapuulla tavallinen.

Typy
Tämänkään hevosen nimi ei ole Saariston Tuonentyttö. En välitä tämän hienosta suvusta tai erityisen eksoottisesta väristä, vaan siitä, millaisen epäsuhdan tämä omistajansa kanssa muodostaa. Typy on varsa, omistaja Hello ei osaa mitään. Typy ei saa koulutusta ja riehuu, ja Hello sanoo, että ei ollut meidän tyttö muuten se joka teki pahaa. Typy saa PKK:sta KP:n ja Hello masentuu, kun luulee sitä lohdutuspalkinnoksi, kun ruusuke on olevinaan niin pienikokoinen. Typyllä on potentiaalia huippukilpahevoseksi, Hello pitää sitä lenkkikaverina kuin koiraa.

Apache Moon
Ei se mustangius Apassista erikoista tee, vaan se, että tässä on puhuva hevonen!! No oikeasti ei ole, mutta Apassin omistaa Mikael, joka ei aspergerinsa takia ymmärrä ihmisiä tai oikein osaa edes puhua heille, vaikka on oikein supersosiaalinen ja tykkäisi kyllä. Apassista Mikael löytää kuitenkin loputtomasti ilmeitä, sillä sen kasvoja hän osaa havainnoida vaikka kuinka. Mikael myös käy pitkiä sanallisia keskusteluja Apassin kanssa, vaikka samalla tiedostaa tietenkin itse oikeasti dubbaavansa hevosen puheenvuorot sen ilmeiden perusteella ja keksivänsä suuren osan jutuista ihan päästäänkin. Yleensä Mikael antaa Apassille joko omatuntonsa roolin tai järkensä äänen roolin. Mikaelilla on myös toinen hevonen, Muru, joka on vastikään alannut ilmehtiä, mutta ei ainakaan vielä puhu. :)