20201113

Ota harteillesi virtuaalinen vastuutehtävä!

 Siitä on jo muutama vuosi, kun aloitin YLA:n tuomarina. Se oli pelottavaa aikaa, ja tästä kerron pian lisää! Pelottava vaihe ei kuitenkaan kestänyt kauaa. Tuomarointeihin (ja myös laatistilaisuuden lisähevospaikkoihin) jäi koukkuun. Aloin tuomaroida myös KRJL:ssa. Halusin tehdä enemmän, sillä olenhan kuitenkin monta vuotta vain köllötellyt selälläni virtuaalimaailmassa ja antanut muiden hoitaa asioitani. Aloin WRJ:n kalenterityöntekijäksi. Sitten aloin kaikkien muiden jaoksien paitsi ARJ:n kalenterityöntekijäksi.

Ryhdy sinäkin virtuaaliseen vapaaehtoishommaan. Kenenkään ei tarvitse välttämättä olla suuna päänä kaikessa mahdollisessa osaamassaan niin kuin itse olen nyt. Vähempikin riittää. Jokainen yhden vastuutehtävän ihminen tekee hienoa työtä. Sinä voisit olla yksi heistä.

Kun pidän tätä palopuhettani kasvotuksen, nousee esiin usein vastaperusteluita. Jollakulla on kiire joskus ja se on ymmärrettävää. Haluaisin kuitenkin tässä postauksessa ottaa esiin yleisimmät vastaperustelut. En aio kaataa niitä sanomalla, että ei näin voi ajatella, vaan aion hälvyttää hieman niiden takana vaikuttavia virheellisiä käsityksiä vastuutehtävistä.


1. En voi tuomaroida, koska en osaa.

Ajattelin itsekin näin! Puhe siitä, miten "tuomariksi koulutetaan" kuulosti minusta pelottavalta. Tässä "koulutuksessa" varmaan vain osoiteltaisiin minun puutteitani tuomarina ja teetettäisiin turhia harjoitustehtäviä yhä uudelleen ja uudelleen, jotta ne menisivät läpi. Se ajatukseni oli kuitenkin höpöhöpöä niin kuin luuloni siitä, etten muka osaa. Rakennetuomariksi ehkä koulutetaan, mutta teksti- ja lisäpistetuomariksi minua ei ole koulutettu. Sen sijaan olen lukenut pisteytysohjeen kunnolla ja kerrannut sitä aina tarvittaessa. Kun ohjeisiin perehtyy oikeasti tarkasti, osaa paitsi tuomaroida, myös saada itse helposti täydet pisteet tuomaroimastaan osa-alueesta!

Lisäpistetuomarointi on kokemukseni mukaan superhelppoa. Siinä pitää osata käyttää sanalaskuria, lukea tekstiä silmäillen ja laskea kokonaisia ja puolikkaita pisteitä yhteen. Mitään muuta superkykyä ei oikeasti tarvita.

Luonnetuomarointi on vaikeampaa YLA:ssa. Se on aina jonkin verran subjektiivista. Pelkäsin aluksi tuomarointia niin paljon, että ensimmäisen tuomarinvuoteni kirjoitin valmiiksi perustelut jokaisesta tuomaroimastani luonteesta tiedostoon sitä varten, että joku valittaisi pisteistä. No kukaan ei ole tietääkseni vielä valittanut. Sitä paitsi jos joku todella valittaisi pisteistä ja jos pisteitä päädyttäisiin muuttamaan tuomarointini vastaisiksi, se ei tarkoittaisi, että olen huono tuomari. Se tarkoittaisi pelkästään sitä, että joku muu tuomaroisi luonteen subjektiivisen mielipiteensä vuoksi pari pistettä paremmaksi tai huonommaksi. Ei luonnetuomarointia voi ottaa liian vakavasti!

Tuomarointia ei tarvitse pelätä siitäkään syystä, että koko virtuaalimaailma, jopa laatikset, ovat pelkkää leikkiä! Kyse ei ole kenenkään oikean jalostusorin arvosta, kenenkään oikeista rahoista, kenenkään oikeasta hevosyksilöstä. Leikillä on loppujen lopuksi niin vähän merkitystä, ettei leikkimistä todellakaan kannatta pelätä.


2. En voi olla kalenterityöntekijä, koska minulla ei ole täysiä etuuspisteitä.

Tämä on helppo. Hyviä uutisia: kalenterissa on muitakin työntekijöitä, joilla ei ole täysiä etuuspisteitä. Nollilla mukaan ei kannata lähteä, koska säännöt eivät ole yhtä syvällä takaraivossa kuin vaikka kymmenen kisaa järjestäneillä. Jos huvittaa tulla mukaan, ei tarvitse odottaa täysiä etuuspisteitä.

Vaikka jollakulla olisi täydet etuuspisteet, hänkin tekee virheitä kalenterissa, kun hyväksyy tuhansia kutsuja ja tuloksia. Se on jossain vaiheessa väistämätöntä, eikä siihenkään kuole. Minun viimeisin virheeni (sellainen jonka huomasin) oli se, kun tajusin vahingossa hylänneeni ilman selitystä tulokset, jotka piti hyväksyä. Ei siinä muuta kuin viestiä perään kisanjärjestäjälle, että sorge, klikkasin ajatuksissani hutia. 


3. En voi ottaa vastuutehtävää, koska minulla ei ole aikaa.

Minusta tuntuu siltä, että ennen kuin ottaa vastuutehtävän, kuvittelee, että siihen menevä aika on moninkertaisesti pidempi kuin se oikeasti on. Olen vähän pitänyt suurpiirteisesti kirjaa vastuutehtävistäni:
- WRJ:n kalenterissa hyväksyn 10-20 tulosta kuukaudessa. Siihen menee suunnilleen sama aika kuin päiväkirjamerkinnän hutaisemiseen laatista varten.
- KRJ:n kalenteri on työläs. Jos tyhjennän sen joka päivä, siihen menee vartti päivässä. Saman verran aikaa minulla menee yhden kunnollisen luonteen kirjoittamiseen massaratsulle.
- ERJ:n kalenteriin menee viisi minuuttia päivässä, eli noin yhden pk-merkinnän verran.
- KERJ:n ja VVJ:n kalenterissa vietän 10 minuuttia viikossa!
- KRJL:n lisäpistetuomaroinnissa kestää hevosmäärästä riippuen 10-30 minuuttia. Jos tilaisuus olisi aivan niin täysi kuin olla ja voi, aikaa kuluisi alle tunti. Tuomarointiin on varattu tosi monta päivää aikaa, joten halutessaan homman voisi jakaa vaikka niin, että tekisi viisi minuuttia joka päivä.
- YLA:n tekstituomarointi on oikeasti aikasyöppö. Jos tilaisuudessa on paljon hevosia, istun tuomaroimassa kaksi tuntia. Yleensä hevosia on kuitenkin ollut vain muutama, joten tuomarointi on ohitse puolessa tunnissa. Myös YLA:n tuomarointiin annetaan reilusti aikaa.

Vastuutehtävää ei myöskään tarvitse hoitaa joka päivä ja pitkiäkin taukoja saa. On ihan jees, jos VRL:n tulokset tyhjennettäisiin vaikka joka kolmas päivä. Laatiksetkin ovat vain kerran kuussa.

Ymmärrän, että kaikilla ei ole sitä viittäkään minuuttia. Sellaiset ihmiset varmaan pitävät sitten taukoa virtuaalimaailmasta, sillä Keskustassa mitään tekemättä sitä aikaa kuluu aivan varmasti moninkertainen määrä: ainakin minulla Keskusta vie ihan tuhottomasti aikaa näihin pikku pätkiin verrattuna. :) 


4. En voi ottaa vastuutehtävää, koska en tiedä, miten toimia saadakseni sen.

Ota yhteyttä laatiksen tai jaoksen ylläpitäjään sähköpostilla tai Keskustassa. Kirjoita viestiin, että hei, olisin kiinnostunut tästä ja tästä hommasta. Kerro rehellisesti, onko sinulla kokemusta vai ei. Kirjoita viestin loppuun nimimerkkisi ja VRL-tunnuksesi. :) Ylläpitäjät eivät oikeasti ole mitään jumalallisia olentoja, joita tarvitsee pelätä. Luulin itse niin varmaan kymmenen vuotta, mutta se ei ollutkaan totta.

Ei kommentteja: