20100607

Esittelyjä 070610

Koska uusi virtuaalitalleista (sim game stables) kertova blogi on taas avautunut, lienee aluksi parasta esitellä taustoja. Tämä postaus ei vielä sisällä maailmaamullistavia mietintöjäni erityisesti mistään aiheesta, vaan on sitä vanhaa tuttua esittäytymistä.

Käyn ht.netissä nimimerkillä Oresama, ja jokainen minut siellä nähnyt tietää, että käytän myös nimimerkkejä Reita ja Ban. Kolmen eri nimimerkin tarina on niin pitkä, että sen kertominen vain tylsistyttäisi huonoa tekstiäni entisestään, joten se säästetään myöhemmäksi - postaukseen, jossa pohdin nimimerkkejä ja niiden logiikkaa ja järjettömyyttä.

Olen siis seitsemäntoista ja puoli vuotta vanha tällä hetkellä, ja virtuaalinen hevosharrastukseni alkoi joskus vuonna 2000 tai 2001 omalla hoitohevosella. Ensimmäinen hoitsu, jonka muistan, oli Black King -niminen musta puoliveriruuna Kopsan Tallilta. Siellä hoidin myös Valoksi kutsuttua suomenhevostammaa, joka taisi olla voikko tai hyvin vaalea rautias. Oman tallin perustin muistini mukaan vuonna 2002, ja nykyisistä talleistani vanhin, Joushou Gaidou tuli kuvioihin vuonna 2004. Virtuaalihistoriani ei siis ole pitkä ja komea. Ei varsinkaan komea.

-

Tällä hetkellä olen mukana jos jonkinlaisessa virtuaalihevoslajissa. Äskeisessä Joushou Gaidoussa on vähän kaikenrotuisia ratsuja ja kivana lisänä suomenhevosravureita. Jos kasvatusrotuja pitäisi nimetä, ne olisivat suomenhevoset ja tanskanpuoliveriset, mutta koska JG ei siitostalli ole ollenkaan, voin huoletta olla sanomatta yhtäkään rotua. Hevosten tehtävänä on kilpailla ja olla omana ilonani, ja varsoja tulee vain harvoin.

Tallini eivät todellakaan kesken lopu, ja on noloa myöntää, kuinka paljon niitä onkaan. Seuraavaksi vanhin pykäys on estepainotteisia saksalaisia hevosrotuja, lähinnä hannoverinhevosia kasvattava Zurück. Siellä kävi kuoleman koura muutama viikko sitten, ja tapoin armotta pois kaikki hevoset, jotka eivät enää sovi tarkoituksiini. Ne, joissa henki vielä pihisi ja joissa oli virtaa jäljellä, myin pois. Zurück on tällä hetkellä siis lähes tyhjillään ja tarkoitus olisi tuoda sinne evm-sukuisia hannoverhyppääjiä ja holsteinpomppijoita.

Koulupainotteisten holsteinhevosten ympärillä pyörivän Visualizmin piti yhdistyä edellisessä kappaleessa mainitun Zurückin kanssa jo kauan sitten, mutta ei se sitten käynyt päinsä. On helppo pitää nämä kaksi erillään hevosten painotuksien ja rotujen mukaan, ja yhdistäminen loisi vain uuden hässäkän. Visualizmin tarkoituksiena on luoda uusia sukulinjoja evm-sukuisten kouluholsteinhevosten kautta, mutta myös jatkaa pitkäsukuisten kanssa. Meillä onkin tallissa 3-polvisia ja evm-sukuisia hevosia kaikkein eniten, ja niin se saa ollakin.

Koska vierastin ajatusta laittaa ravureita Joushou Gaidouun, syntyi Crimson. Suomenhevoset menivät kuitenkin JG'n tiloihin, koska vielä vähemmän halusin niitä hitureita sotkeumaan lämminveristen draamaan. Olen aina pitänyt virtuaalisten ravihevosten rennosta maailmasta, ja sillä meiningillä nytkin mennään, että noin kolme kolmivuotiasta talliin kerralla ja hepat saavat juosta vauvoista vaareiksi asti. Kasvatustoimintaa ei juurikaan ole, vaan varsoja syntyy vain sen verran kuin on välttämätöntä sukujen jatkumista varten.

Näitä kuulkaas riittää. Ostin jonkin aikaa sitten ensimmäisen laukkurini, Joonan (jolle muuten pidän omaa blogia huvikseni). Se hevonen avasi tien laukkamaailmaan ja innosti minutkin noista upeista menijöistä. Pakkohan se oli saada oma tallillinen hevosia, ja niin syntyi R-Core. Laukkahevosista ei ainakaan tähän mennessä ole ollut samalla tavalla "vaivaa", kuin ratsuista ja ravihevosista, joten en yleensä laske R-Coren staffimiehiä ja -naisia hevoslaumaani, kun sitä kysytään.

Viimeisenä tulee talli, joka jäi minulle vahingossa. Piikevä oli alun perin nimimerkin Rosette talli, ja minä toimin siellä suomenhevosori Vauhti-Paavon hoitajana. Rosette etsi aikoinaan toista omistajaa, ja koska pelkäsin tallin joutuvan hunningolle, hain hommaan. Piikevän kanssa vääntäminen vie kaikkein eniten aikaa, vaikkei sitä uskoisikaan, ja se on kaikkein raskain talli ylläpitää. Muutaman kerran on käynyt mielessä, että olisi ihanaa lyödä hanskat tiskiin, mutta onneksi niin ei ole päässyt käymään. Tämän tallin kanssa touhuaminen ja sen hevosten väänteleminen hyvään järjestykseen on ehdottomasti virtuaalitouhuistani palkitsevinta hommaa.

-

Minulla on siis ravi-, laukka-, este-, koulu-, yleis- ja työpainotteisia hevosia. En ole uskaltanut kokeilla westerniä tai kenttäratsastusta, koska jäisin kuitenkin koukkuun myös siihen. Vaikka hevoslaumani on suuri, tunnen joka kopukan, eikä yksikään unohdu. Välillä joudun lataamaan akkuja viikonkin tauolla, mutta yleensä vietän hevosteni kanssa ainakin hetken aikaa joka ikisenä päivänä. Tämä ei ole koskaan ollut minulle pakkopullaa, vaan rentoutumistapa siinä missä toiselle lukeminen, urheilu tai jokin muu harrastus. Virtuaalihevoset eivät ole työtä, vaan huvitusta.

Usein kysellään virtuaalitalleilijoiden lempihevosia. Minun suosikkini on ensimmäinen hevonen, jonka ostin muualta. DWB-tamma Agata Jewel, joka on ensimmäinen koskaan toiselta tallilta ostamani hevonen. Se tuli minulle siinä vaiheessa, kun en todellakaan tiennyt, mitä olin virtuaalimaailmassa tekemässä, ja vain ostelin päättömästi hevosia. Tammaruippana oli koulutettu heC-tasolle, ja se hyppäsi 70cm. Vuosien saatossa opetin sitä, kunnes se 2007 oli pyrkinyt aina int II -tasoiseksi puolentoista metrin hyppääjäksi.

Jos täytyisi valita ratsumaailma, ravimaailma, laukkamaailma tai työhevosmaailma, valitsisin ravimaailman. Syynä on se, että ratsupuolella on kamalaa vääntöä useammin ja työhevosten tai laukkureiden maailmassa taas ei kovaa kilpailua ole ollenkaan. Ravihevoset ovat todella hurmaava välimuoto. Laukkapuolelta on muuten sanottava sen verran, että olen aina, aina saanut niiltä ihmisiltä mielettömän ystävällisen vastauksen tyhmimpäänkin kysymykseen. Kun kysyin, mitä tarkoittaa allowance, selitystä tuli pitkät pätkät, ja heti tarjouduttiin auttamaan vielä lisää. Jos olisin ratsumaailmassa kysynyt, mitä tarkoittaa heB, olisin todennäköisesti saanut vastaukseksi "google on kaveri" tai "kouluratsastusluokka."

-

Viimeiseksi asiaa blogista. Tämä ei kerro yhdenkään virallisen tahon mielipidettä tai kantaa, vain minun omia höpötyksiäni. Todennäköisesti bloggailen suurimman osan teksteistäni omaksi ilokseni ja horisen omista hevosistani ja vertailen niitä, mutta välillä saatan ottaa kantaa myös suurempiin aiheisiin. Ken tietää, vaikka tämän blogin viimeisillä hetkillä ainoa tallini olisi Joushou Gaidou, jossa kasvateittaisiin shetlanninponeja ja arabialaisia täysiverisiä. Tiedoksi vielä kaikille, että inhoan sydämeni pohjasta kumpaakin rotua, enkä tiedä miksi. Yksilöissä ei ole vikaa, mutta en pidä yleisesti roduista.