Kun kävin Alegressa ja vilkuilin teurasmyynnissä olevien hevosten karsinoihin, päätin etten osta mitään. Siellä harvoin on minun mielestäni hyviä jalostus- ja kilpahevosia. Ei ollut nytkään.
Mutta siellä oli eräs tamma. Se oli väärän kantakirjan edustaja: KWPN. Se oli tympeän iso: 170cm. Se oli estepainotteinen, mikä on hyvä, mutta ärsyttävästi jo valmiiksi kisattu, minä kun tykkään kisata. Se oli aika ruma, tai vähintäänkin tylsän näköinen. Valokuvallinen, kokonaan valokuvallisesta suvusta, eli epäkelpo tarinahepaksikin, koska haluan niiden olevan piirrettyjä. Ja sillä oli minun mielestäni ruma nimikin. Sand Pond. Mikä sekin oli olevinaan? Se voisi olla oikean hevosen nimi, mutta ei virtuaalihevosen!
Ja miksen saanut tätä Sand Pondia mielestäni?
Sand Pond on nyt tietenkin minun, ja roikkuu kesään asti tekemättä mitään, vaikka haluan kirjoittaa siitä tarinoita niin palavasti että se tuntuu ihan fyysisenä kipuna. Haluan, että se on kuitenkin erään alter-egoni (onko se enää alter-ego jos meillä on sama nimi ja persoonallisuus ja oikeastaan koko elämä hevosia lukuunottamatta?) vuokrahevonen kesällä, kun hänen oma hevosensa on laitumella. Haluan, että sen tarina alkaa siitä, ja kun Minin tai Mayan on aika kuolla, Sand Pond palaa paikalle ja lohduttaa hahmoani.
Haluaisin näyttää Sand Pondin kaikille. Oikein pitää sille paraatin ja kiskoa sitä lavalla keskellä tätä paraatia, että kaikki varmasti näkevät sen. Se ei kuitenkaan taida olla millään mittapuulla spesiaali kenellekään muulle kuin minulle.
 |
| Pond 2018. Line © Konikfryzyjski, muu mä |
Aloitettaisiinko muuten sellainen toiminta, että kommentoitaisiin muiden tarinoita? Laittaisin Keskustaan aiheesta avauksen, jos uskaltaisin, mutta en uskalla. Lähettäkää minulle maililla tai muulla viestillä linkkejä sellaisiin foorumeihinne/ blogeihinne / mihin vain, missä on virtuaaliheppa-aiheisia tarinoita, joita saisi kommentoida. Siis ei niitä laatiksia varten kyhättyjä merkintöjä, vaan tarinoinnin ilosta kirjoitettua tekstiä. Kommentoin sitten niitä niin hyvin kuin osaan. Sitten te laitatte hyvän kiertämään ja kommentoitte seuraavalle. Ja lopulta kaikki kommentoivat toistensa juttuja, ja minä olen maailman onnellisin ihminen ja saan paljon hyviä kommentteja itsekin.
2 kommenttia:
Kommentointi olisi oikein kiva idea! Itseäni on monesti kutkuttanut kommentoida ihmisten tekstejä, mutten ole tiennyt onko se soveliasta — emt mistä sellainen ajatus edes on tullut ettei olisi, ehkä kommentointi olisi estetty silloin, mutta... :D
Miun tekstejä saa kyllä ainakin aina kommentoida jos niitä lukee, ilahduin odottamattoman paljon kun Gin kommentoi yhtä teksteistä — edes joku on siis jaksanut lukea, yay! https://tallipostiz.blogspot.com/
Tiedän muuten tasan tarkkaan tuon tunteen kun olisi kamala polte päästä esittelemään joku hevonen koko maailmalle ja fanfaarein kuuluttaa sen olemassaolosta. Jos yhtään lohduttaa, niin säästin Sand Pondin linkin "seurattavaa"-listalle. Minusta on niin kiva kytätä sivusta muiden tarinoiden kehittymistä, ja ehkä joskus tulla sorkkimaan omilla hahmoillani niihin mukaan. >:D
Mulle on kehittynyt jostain ihan sama ajatus siitä, että ei ihmiset kaipaa jonkun meikämannen kommentteja teksteistään. Mutta tunnenko sitten taas oikeassa elämässä yhtäkään kirjoittajaa, joka ei rakastaisi saada mitä tahansa pitkää tai lyhyttä kommenttia? Ainakin mua ilahduttaisi jopa se, jos joku kirjoittaisi että tämä ja tämä oli lempikohtani lukijana. Tulisi sellainen olo, että joku edes lukee. :DD
Lupaan kommentoida. Nyt kun sain oikein luvan. :D
Lähetä kommentti