20160530

Esittelyssä: fwb-o Charlie Express RR

Olen puuhannut tänään ja eilen paljon enemmän virtuaalihevosten kanssa kuin puoleen vuoteen yhteensä. Melkein kaikki aika on mennyt erään orin sivujen ja sukulaisten päivittämiseen. Koska nyt olen taas tehnyt perinpohjaista tuttavuutta Seitsemännen Charlien kassa, päätän esitellä pojan teillekin.

2-polvinen fwb-o
 

© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä 

Seitsemäs Charlie on itse asiassa kolmas Yorcassa syntynyt Charlie, mutta sen keksityssä suvussa Charlie-linjan kauimmainen esi-isä on kuudennessa sukupolvessa. Minusta tämä isälinja on erityisen jännä juuri siksi, että se jatkuu evm-sukuisissa hevosissa ja minulla on suunnitelmissa jatkaa sitä eteenpäin vielä monta sukupolvea. Seitsemännen Charlien orivarsa, kahdeksas Charlie nimittäin on todennäköisesti nimeltään Good Luck Charlie RR. (Ai miten niin olen katsonut lastenohjelmia Netflixistä?)

En kirjoita tähän orin sukuselvitystä uudelleen, sillä se löytyy ratsun sivuilta. Sen sijaan haluan näyttä teille sen sukutaulun ja mainostaa sitä hieman. Jos joku kiinnostuu Charliesta, se on tarjolla jalostukseen. Tosin haluan, että Charlien orivarsojen nimi on Charlie.



Gotta Be Charlie RR
fwb, 166cm
Checkpoint Charlie
fwb, 168cm
Charlie Get Going
fwb, 170cm, evm
Ariana
fwb, 165cm, evm
Gotta Be Quilt
fwb, 162cm
Old Quil
fwb, 165cm, evm
Gotta Be Evil
fwb, 160cm, evm
All About Our Empress RR
fwb, 173cm
Dictator FIN
fwb, 175cm
ERJ-III
Forever Loner
fwb, 175cm, evm
Sarcastic Ruler
fwb, 174cm, evm
All About Our Anna
fwb, 171cm
Arrogant FIN
fwb, 172cm, evm
All About Us
fwb, 169cm, evm


Charlien suvussa ei vielä paljoa meriittejä ole. Se on kumma homma, koska koko suku on laatisvalmista porukkaa. Minun laatisjonoissani on kuitenkin sellainen ruuhka, että saa nähdä koska koko suku on palkittu. Kaikki menevät kuitenkin jossain vaiheessa ainakin KRJ:n, ERJ:n ja YLA:n tilaisuuksiin. Jos muistan ilmoittautua huomenna ERJ:n tilaisuuteen, ainakin All About Our Anna (Charlien ee) ja Checkpoint Charlie (ii) saavat palkintonsa. Dictator FINillä (ei) palkinto jo onkin, joskin sen pitäisi käydä se korottamassa. Jos muistini ei pätki ensikuussakaan, silloin on ainakin All About Our Empress RR:n (e) vuoro käydä kaikissa kolmessa laatiksessa (ERJ, KRJ, YLA). Seitsemäs Charlie itse ei ihan vielä ole laatisvalmis. Siltä puuttuu muutama sijoitus. Ne kyllä kuitenkin kerätään varmasti!

Charlie Express RR on tarjolla jalostukseen seuraavien ehtojen täyttyessä:
- Orivarsan nimessä on Charlie
- Varsan sivut lähetetään minulle kuukauden kuluessa astutuksesta
- Varsalla kilpaillaan ainakin 20 sijoitusta ERJ:n alaisia ja saman verran KRJ:n alaisia

20160520

KRJ:n laatuarvostelu 5/16

Tässä kuussa vain yksi meidän heppa mahtui mukaan KRJ:n laatikseen. Ikävä juttu minusta, kun unohdin ensikuun laatiksiin ilmoittautua taas, ja heppoja jonottaa tuolla useita kymmeniä. Mutta ollaanpa iloisia nyt tästä yhdestä, joka saatiin pois jonosta!
 
KRJ-II, ERJ-II




Kun tämä veikkonen syntyi, se sai vahingossa nimen Huliganismi, joka oli varattu ihan toiselle hevoselle jo. Olisin halunnut johtaa tämän pojan nimen sen jommankumman vanhemman nimestä, mutta näinpä kävi. Nimestään huolimatta Huli on jaksanut olla ahkera kisaheppa ja menestynyt kivasti. Persoona sille kehittyi oikeastaan vasta kun vaihdoin sille uudet kuvat sen ollessa jo aikuinen: edelliset eivät olleet ihan sellaiset kuin Hulin pitää olla, vaikka niissä oikean värinen heppa olikin. Näiden uusien kuvien heppa näyttää kuitenkin ihan Hulilta, jos orini vain olisi oikea. Huli on myös Muskettianubiksen, ylpeydenaiheeni, isä.

Kuva © Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

20160509

ERJ-laatis 2/16 & 4/16

ERJ-laatiksissa on palkittu taas muutamia meidän heppoja vaihtelevalla menestyksellä. Koska omistaja on keskittynyt hevostensa paijaamiseen ja kehumiseen, ei blogiin ole ehditty kirjoittaa näitä hienoja uutisia aiemmin!

**
ERJ-II



© Jessica M., Final Turn Gallery

Taina on Ollin (Hollywood Life, YLA1, ERJ-I, KRJ-II, XLA-I) tammavarsa, jolle olen povannut suurta menestystä. Sen isäkin on niin hieno, vaikka ex-laukkuri onkin, eikä emä-Zimmessäkään (Ready Set Go It's Time To Rock, ERJ-I, KRJ-II, YLA2) ole valittamista enää. Pelkään kuitenkin pahoin, että hannover on rotuna nyt niin epäsuosiossa, ainakin estepainotteisena ja Ollin kaltaisen kanssa sotkettuna, ettei tämän varsoja tule menemään kaupaksi kenellekään. Se on sääli. Taina on paitsi kivasukuinen, myös kivanluonteinen: kiltti ja motivoitunut. Mielelläni möisin siitä varsan tai pari jollekulle, jota kiinnostaa joko kilpailu tai jalostus. Onneksi Tainan suvulla on edes vähän toivoa. Vaikka en saisi tästä ladysta varsaa myytyä, onhan sillä sentään G-Force RR, jonka isä on ihana The F-Word Rück (YLA2, ERJ-III).

***


ERJ-II



© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

Hulista en ole huolissani. Se on kiva heppa minun mielestäni: luonne on hauska, nimi on ihan OK, ja löysin sille täydellisen sopivat kuvat. Sen sukukin on näppärää suokkiporukkaa - ja sen varsahan on Erkinheimon Muskettianubis, ensimmäinen sellainen kasvattini, jonka hyvyyttä kehtaisin kehua vaikka kuinka hienoissa piireissä! Haluaisin Hulista toki siitosorin kunhan se saa KRJ:n ja YLA:n palkinnot plakkariin, mutta en ole ylioptimistinen. Hevosiahan ei ole vuosiin saanut kunnolla kaupaksi, eikä Huli nyt muiden mielestä niin ihmeellinen ole, että siitä varsan ottaisivat. Onhan sitä komeampiakin oriita, tuumivat ihmiset, vaan hepä eivät Hulia tunne. Sen tekstejä pitää lukea, jotta sen olemus hahmottuu, ja sen kuvia pitää katsoa kunnolla eikä vilkaista, jotta sen persoonasta tulee täydellinen kuva. Sillä kun kuitenkin on persoonaa. Samaa ei voi sanoa ihan kaikista muista suokkioreista.
Huli on tarjolla jalostukseen, niin Erkinheimon tilausvarsoja varten kuin ulkopuolisillekin tammoille.

***



ERJ-II 



Lineart © chronically/dA, väritys Oresama, tausta Juli

Tainan (It's Time For Hollywood RR, ERJ-II) lisäksi pari kuuta myöhemmin Ollin (Hollywood Life xx, YLA1, ERJ-I, KRJ-II, XLA-I) toinenkin jälkeläinen, Holly, palkittiin. Holly on FWB niin kuin emänsä Mexican Memorykin (ERJ-III). Sillä on yksi varsa, She's an Angel RR, josta on tarkoitus alkaa upouusi nimi- ja sukulinja. Vaikka vaalin Hollynkin sukua, on myös se tarjolla jalostukseen. Holly on kuitenkin tarjolla lähinnä minun omistamilleni tammoille tilausvarsaa varten, koska kovasti haluaisin sen kaikkien varsojen syntyvän minun kasvattajaliitteeni (RR) alla.

***





© Tomasz Siergiej

Mitä kuuluu sanoa esittelyssä tammasta, jolla on koko virtuaalimaailman ehdottomasti ja yksiselitteisesti kaunein nimi? No ensinnäkin sen, että rakastan tätä tammaa! Se on vielä alussa palkintojen haalimisessa, mutta kisauransa lopussa. Jalostusurakin on jo mennyttä elämää. Evm-sukuinen Inkani sai ainoan varsansa, Rain And Angels RR'n (jolla on muuten toisiksikaunein nimi ikinä) jo aikoja sitten. Enempää varsoja en siitä itselleni tarvitse, enkä ole varma, antaisinko muillekaan. Yleiseen myyntiin en varsoja tästä tee, koska olen niin tarkka kodista, että pienokaiset eivät ikinä kävisi kaupaksi ehdoillani. Odotan, josko joku pyytäisi tilausvarsaa, ja josko jostain löytyisi tarpeeksi kuninkaallinen koti tämän tammavarsalle, koska tammavarsojahan tämä vain suostuu maailmaan punttaamaan.

Oresaman höpinää virtuaalihevosten koukuttavuudesta

"Hei, olen Oresama, ja olen virtuaalihevosaddikti."
"Hei Oresama!"


Tämän jälkeen seuraisi tarina, jossa kerrottaisiin, miten kävin pohjamudissa. Pidän pohjanoteeraukseni lyhyenä. Vuosina 2007-2008 tapahtui pohjakosketus. Silloin valitsin tietokoneen ja virtuaalihevoset yli kaiken muun. En käynyt siskoni luona yli vuoteen kylässä, vaikka hän asui samalla paikkakunnalla kuin minä silloin. En halunnut nähdä kavereitakaan, koska silloin en voisi päivittää heppojeni sivuja. Menin iskän luoksen oikeastaan vain aina silloin, kun pikkuveli oli varannut tietokoneen ja minun piti mennä isän luokse dataamaan. Söin koneella. Valvoin öitä koneella. Kun takanani olohuoneessa oikeat ihmiset kävivät keskustelua, laitoin kuulokkeet päähän jotta voisin keskittyä olemaan koneella.

Siitä on nyt sata vuotta aikaa. Tein töitä hankkiakseni elämän, ja minulla on ollut jo vuosia niin paljon muuta elämää, että virtuaalihevoset aina vain jäävät. En kuitenkaan koe kasvaneeni niistä yli! Aina välillä nykyäänkin hylkään tenttikirjan, ystävät, bileet, luennot ja muut menot ollakseni virtuaalihevosten kanssa. Mutta vain äärimmäisen harvoin, vain pari kertaa vuodessa. Muina päivinä virtuaalihevoset tulevat kaiken muun jälkeen. Silti ne aina ovat siellä, listan hännillä. Miksi?

Kirjoitin postauksen kauan sitten. Pohdin siinä samaa eri näkökulmasta. Nyt lähestyn asiaa toisaalta.

Luulen, että harrastan virtuaalihevosia, koska olisi kamala ajatus heittää kaikki hukkaan! Vuosien työ, nolife-jaksoni, kaikki oppimani asia hevosista ja Internet-sivuista! Jos minä lopetan, mitä käy hevosieni suvuille? Etenkin Crimsonin ja Erkinheimon? Joku lupautuisi varmasti ottamaan parhaat hevoseni ja huolehtimaan niistä, mutta millä minä sitä vahtisin? Toisaalta, miksi välitän siitä, mitä hevosilleni käy? Ajattelenko niin vahvasti, että palaisin vielä joskus, jos lopettaisin?

Toinen syy harrastaa virtuaalihevosia on vanha tottumus. Mitä minä koneella tekisin, ellen harrastaisi virtuaalihevosia? Pelkkiä koulujuttuja ja oman blogini päivitystä! Jotenkin niitä virtuaaliheppajuttuja tulee vain avattua ja tarkistettua välillä. Ennen olin koko ajan ht.netissä, kun tein jotain muuta. Sitä en kyllä enää tee. Ht.net on muuttunut niin erilaiseksi. Jos se olisi vielä sama kuin vaikka viisi vuotta sitten, varmaan olisin siellä yhä. Ehkä olisi aika koukuttua siihen "uuteen" (eli sata vuotta jo toimineeseen) Virtuaalifoorumiin? Rutiinit nyt joka tapauksessa rauhoittavat, ja esimerkiksi VRL:n sivujen ulkoasusta tulee minulle turvallinen olo.

Toisaalta moni asia puoltaa lopettamista. Enää ei ajanhukka: hukkaan niin vähän aikaa virtuaalihevosiin, enkä enää tee pakosta mitään, vaan aina palosta. Moni vetoaa stressiin, mutta en osaa stressaantua harrastuksestani, sen kun voi jättää tauolle. Ei. Jos lopettaisin nyt, suurin syy olisi mielikuvituksen puute. En tarkoita, ettenkö enää jaksaisi/viitsisi/osaisi (no osaamisesta voi olla montaa mieltä) esimerkiksi kirjoittaa luonteita. Tarkoitan koko touhun mielikuvituksettomuutta. Ennen ainakin minä kuvittelin omistavani, hoitavani ihan oikeita hevosia. Lapsuudessani samat virtuaalihevosten persoonat jatkoivat elämää myös Internetin ulkopuolella. Keppihevoseni, Sleichini, mielikuvitushevoseni, puuhevoseni olivat kaikki oikeastaan samoja kuin virtuaalihevoseni. Ikiaikainen suosikkini, Agata Jewel, on esimerkiksi elänyt paitsi virtuaalihevosena, myös Sleich-tammana, ja elää itse asiassa yhä. Ensimmäinen hevoseni, super-shire Sensatone (yritin kirjoittaa Sensation) romahti lopullisesti kolme vuotta sitten, kun elämää nähnyt, kanssani melkein 20 vuotta kulkenut puuhevoseni lopulta luovutti ja rusentui palasiksi lahouttaan. Haluaisin olla taas niin nuori ja niin nuoressa porukassa, että hevosilla voisi taas oikeasti leikkiä. Jos voisin eläytyä taas samalla tavalla, jostain tulisi Uusi Agata Jewel.

Tämä avautuminen on kuitenkin hyvä päättää vähän positiivisempiin tunnelmiin. Nykyisessäkin harrastustavassa on paljon hyvää: kilpailuhenkisyyttäni hivelee tämä "uusi" (taas, jo ainakin 10 vuotta olemassa ollut) meriittien kyllästämä harrastustapa. Myös hankkimani elämä kiittää, kun rakastan sitä nykyään enemmän kuin yhtäkään Agata Jeweliä.