Tarjolla jalostukseen 230710
Tänään laitan alle listamaisesti hevosia, jotka ovat tarjolla jalostukseen. Orit astuvat ulkopuolisia tammoja, tammoja voi astuttaa omilla oreillaan ja minun tammojani voi astuttaa minun oreillani. Osa tammoista lähtee myös leasingiin.
Leasing-tammoilta EI VAADITA KILPAILUTTAMISTA. Minä kilpailen koko sen ajan, ja liisaajan homma on vain teettää sovittu määrä varsoja oman kasvattajanimensä alla. Leasing-tammoja (ja oreja) voi kysellä erikseen vaikka kommenteissa tai mailitse. Myös kilpailukäyttöön, harrastehevoseksi vuokraaminen on mahdollista, mutta tämä kun on virtuaalimaailma, siinä en näe suurtakaan järkeä.
Puoliveriorit
dwb-o Agony 13th (evm-suku)
dwb-o Señor Sweden G (1-polvinen)
dwb-o The 1st Kavki Boi of TWP (1-polvinen)
trak-o Brüno GER (evm-suku)
trak-o Corbin Bex (2-polvinen)
holst-o Get Addicted Mosh (3-polvinen)
holst-o EgoIZM (4-polvinen)
Puoliveritammat (varsan nimi *** G)
dwb Cherry-Yo (evm-suku)
dwb Fuckta (evm-suku)
dwb Haf Ur Own Way G (1-polvinen, mahdollista myös myydä)
dwb Hey-Hello Señora G (2-polvinen)
dwb Sleep Deep G (evm-suku)
fwb 2 Be Wiz U Mims (pitkäsukuinen)
fwb Kalma's Anti Feminism (2,5-polvinen)
fwb True Punk Princess Mer (2-polvinen)
fwb Wii-Mii Doll U (2.polvinen)
kwpn Wannabe-Jrocker YLA2 (evm-sukuinen)
holst-t Tokyo Tiger Mosh (3-polvinen)
holst-t Dirtier Than Money (3-polvinen)
Suomenhevosravurit (myös ratsujalostukseen)
o Egokulissi (evm-sukuinen)
o J.T. Ärrinpurrin (2-polvinen)
o Mörkövaaran Partajehu (2-polvinen)
o Puukkohippa (evm-sukuinen)
o Susan Puhuri (evm-sukuinen)
t DMT Rakkauskohtaus (1-polvinen)
t Karhutar (evm-sukuinen)
t Sikahertta (evm-sukuinen)
t Sulhonsurma (evm-sukuinen)
Suomenhevosratsut (myös ravijalostukseen)
o Henkisoturi (evm-sukuinen)
o Mörkövaaran Partajehu (2-polvinen)
o Pirtin Jaska (1,5-polvinen)
o Struntsaker
t Meren Karkkinääri (2-polvinen)
t Serenin Staffimiehetär (2-polvinen)
Amerikanravuriorit, kärrylähdöistä
Drink or Die (evm-sukuinen)
Tokyo Hysteria (evm-sukuinen)
USA Goes PUNK (evm-sukuinen)
Amerikanravuriorit, monté
Maniac In Action (evm-sukuinen)
Amerikanravuriorit, peitsarit
Shock This N00b (evm-sukuinen)
Muita:
fri-r Punk Hymn (2-polvinen, pakasteita)
she-o BT Champion's Toy-Boy (3-polvinen)
she-o Lamborghini TB (evm-sukuinen)
she-o MSC Booyah (1,5-polvinen)
she-t Ebony (2-polvinen)
20100723
20100717
Tuontihevosista ja ht.netistä 170710
Katselin tuossa äsken listaa tuonneista, jotka olen viime talvena tehnyt, ja yllätykseni oli aivan järjettömän positiivinen. Tottakai noin neljäsosa hevosista on kadonnut, muutamalta on häipynyt Joushou Gaidou tuojan kohdalta jne - mutta suurin osa silti on tallella.
Ja "tallella" on hieman liian lievä ilmoitus. Puolet hevosista omistaa luonteen, jonka eteen on nähty vaivaa, parille omistaja kirjoittaa ihanasti päiväkirjaa, ja suurin osa on kisannut edes muutaman kerran. Siinä vaiheessa, kun näin Sinest Highestin, With a Vampiren ja Schatzin, olin aivan älyttömän otettu. Sitten, kun avasin Sankariinan ja muutaman muun suokin sivut, olin itkeä onnesta. Minun tuomillani hevosilla tehdään jotain. Niitä rakastetaan, niihin panostetaan - ja kaiken lisäksi osasta on tullut ihan mielettömän hyviä. En olisi itse voinut antaa esim Sankariinalle noin hyvää kotia, mutta luopuminen meinasi tappaa minut, koska rakastin, RAKASTIN sen tamman nimeä. Ja rakastan edelleen. Sen vuoksi pitäisi kilpailuttaa oma ori kuntoon ja ehdottaa astutusta, ja tahtoa varsa itselleni...
Toin nuo kaikki palkatta. Moni ihmetteli jo silloin, että minkä ihmeen takia. Kuka hullu keksii kolmen polven sukutauluja huvikseen? Paljastan syyn ensimmäistä kertaa vasta nyt ja tässä. Se on niinkin yksinkertainen, kuin oma suuruudenhulluuteni. Ulkopuolelle näyttää, että teen työtä palkatta, mutta minä itse tiedän ujuttavani maineeni laajemmalle hevosten kautta. Kukapa ht.nettiä tarkasti katsellut ei tiedä, mitä tarkoittaa "oresamaluonne", for example? Se ei ole luonteen merkki, vaan laatukuvaus. Yleisesti tiedetään, että oresamaluonteet ovat hyviä - ihan oikeasti. Ehkä joskus on olemassa myös sellainen sana, kuin oresamatuonti? Millä te luulette, että minä sain maineen luonteenkirjoittajana? Tein sen kirjoittamalla ilmaisia luonteita ensialkuun, myymällä niitä kymmenen kisan nimelliseen hintaan jne - ja nyt saan hyvästä huutokauppaluonteesta viisikymmentä kisaa, hienot hevoskuvat tai piirrosorjan! Ei, minä en tee mitään ilmaiseksi.
Kyllä minä muistan, millaista oli tulla ht.nettiin. Minua pidettiin ääliönä, ja sellainen olinkin. Vaikka tuonnit olivat ihan samanlaisia, kuin nuokin, kukaan ei tahtonut niitä. Luonteet olivat toki lapsellisempia, mutta ehdottomasti ainakin viidentoista kilpailun arvoisia, eikä kukaan tahtonut niitäkään. Kaiken huippu oli, kun yritin lahjoittaa pois yhden arabialaisen hevosen kuvia - kuvittelin olevani Hieno Valokuvaaja ja kiukuttelin, kun kukaan ei tahtonut niitä kamalan rumia kuvia arabialaisesta, joka näytti nälkiintyneeltä kamelilta. Siitä on vuosia, mutta joka tapauksessa.
En tiedä, mikä on muuttunut, mutta jotain täytyy olla. Nykyään minulle sanotaan hevosesta tarjouksesta vain noin kerran vuodessa, että "Oresama, mietintään" (suomennos: "et saa, mutta en sano heti, jos kukaan muu ei tarjoakaan"). Silloin niin kävi joka toisen kaviokkaan kohdalla, vaikka tein kaiken samoin, kuin nytkin. Siinä vaiheessa, kun Barkensten Weich ja Agata Jewel palkittiin YLA'ssa, minulla oli mahdollisuuksia hienoihinkin hevosiin. Joskus sain niitä omaan talliin. Nykyään asia on toinen - harvoin tahdon hienojakaan hevosia, ja jos tahdon, saan ainakin 95% tahtomastani. Sainhan minä jopa ne kaksi hevosta, joita olen koskaan kuolettavasti kadehtinut: orit Mörkövaaran Leijonaraita ja Blood Tattoo O' Polo.
Kavereita en ole löytänyt foorumilta ainoatakaan, enkä oikein ymmärrä sitä, miten niin moni on. On muutama nimimerkki, joiden omistajista ihan pidän ja joita autan mielelläni, tai joita ihailen jollain tapaa. Silti mieleeni tulee tällä hetkellä tasan tarkkaan kolme tyyppiä, joihin edes tahtoisin tutustua paremmin. Yhteen heistä olen lähentänyt välejäni sen verran, että ehkä se on vielä mahdollista, yksi juttelee minulle foorumilla kuin tutulle, ja yhden kanssa olen puhunutkin kerran messengerin välityksellä henkilökohtaisesti. Silti jotenkin en usko, että meistä tulisi koskaan oikeita ystäviä. Nettitutut eivät ole koskaan olleet minun juttuni.
Koskaan minua ei olla kuitenkaan syrjitty. En minäkään myy hevosiani tomppeleille tai niiden tasoa täysin vastaamattomiin paikkoihin, joten se ei missään nimessä ollut syrjintää. Sama homma esimerkiksi kuvien kanssa - en ota huonoja vastaan. Moni kirjoittaa ihan hyviä luonteita, mutta niitä en ota, koska kirjoitan itse vielä parempia. Poikkeus on nimimerkki Hawering, jonka luonteita ihailen joka ikinen kerta, kun näen - ja jonka tasolle yritän itsekin kohota. Häneltäkään en silti ottaisi luonteita, kirjoitan itse, eikä se todellakaan ole syrjintää tai kiusaamista. Miksi sitten monen muun kimppuun käydään?
En enää myy hevosiani muuta kautta, kuin ht.netissä. Niitä on ihan turha listata tallien sivuille - ei siellä käy kukaan kuitenkaan. Sen sijaan foorumi pyörii vuorokauden ympäri. Ht.net on paikka, jossa minä ostan, myyn, mainostan, juttelen, kadehdin, kiukuttelen, laiskottelen ja miljoonaa muuta netissä tapahtuvaa asiaa.
Katselin tuossa äsken listaa tuonneista, jotka olen viime talvena tehnyt, ja yllätykseni oli aivan järjettömän positiivinen. Tottakai noin neljäsosa hevosista on kadonnut, muutamalta on häipynyt Joushou Gaidou tuojan kohdalta jne - mutta suurin osa silti on tallella.
Ja "tallella" on hieman liian lievä ilmoitus. Puolet hevosista omistaa luonteen, jonka eteen on nähty vaivaa, parille omistaja kirjoittaa ihanasti päiväkirjaa, ja suurin osa on kisannut edes muutaman kerran. Siinä vaiheessa, kun näin Sinest Highestin, With a Vampiren ja Schatzin, olin aivan älyttömän otettu. Sitten, kun avasin Sankariinan ja muutaman muun suokin sivut, olin itkeä onnesta. Minun tuomillani hevosilla tehdään jotain. Niitä rakastetaan, niihin panostetaan - ja kaiken lisäksi osasta on tullut ihan mielettömän hyviä. En olisi itse voinut antaa esim Sankariinalle noin hyvää kotia, mutta luopuminen meinasi tappaa minut, koska rakastin, RAKASTIN sen tamman nimeä. Ja rakastan edelleen. Sen vuoksi pitäisi kilpailuttaa oma ori kuntoon ja ehdottaa astutusta, ja tahtoa varsa itselleni...
Toin nuo kaikki palkatta. Moni ihmetteli jo silloin, että minkä ihmeen takia. Kuka hullu keksii kolmen polven sukutauluja huvikseen? Paljastan syyn ensimmäistä kertaa vasta nyt ja tässä. Se on niinkin yksinkertainen, kuin oma suuruudenhulluuteni. Ulkopuolelle näyttää, että teen työtä palkatta, mutta minä itse tiedän ujuttavani maineeni laajemmalle hevosten kautta. Kukapa ht.nettiä tarkasti katsellut ei tiedä, mitä tarkoittaa "oresamaluonne", for example? Se ei ole luonteen merkki, vaan laatukuvaus. Yleisesti tiedetään, että oresamaluonteet ovat hyviä - ihan oikeasti. Ehkä joskus on olemassa myös sellainen sana, kuin oresamatuonti? Millä te luulette, että minä sain maineen luonteenkirjoittajana? Tein sen kirjoittamalla ilmaisia luonteita ensialkuun, myymällä niitä kymmenen kisan nimelliseen hintaan jne - ja nyt saan hyvästä huutokauppaluonteesta viisikymmentä kisaa, hienot hevoskuvat tai piirrosorjan! Ei, minä en tee mitään ilmaiseksi.
Kyllä minä muistan, millaista oli tulla ht.nettiin. Minua pidettiin ääliönä, ja sellainen olinkin. Vaikka tuonnit olivat ihan samanlaisia, kuin nuokin, kukaan ei tahtonut niitä. Luonteet olivat toki lapsellisempia, mutta ehdottomasti ainakin viidentoista kilpailun arvoisia, eikä kukaan tahtonut niitäkään. Kaiken huippu oli, kun yritin lahjoittaa pois yhden arabialaisen hevosen kuvia - kuvittelin olevani Hieno Valokuvaaja ja kiukuttelin, kun kukaan ei tahtonut niitä kamalan rumia kuvia arabialaisesta, joka näytti nälkiintyneeltä kamelilta. Siitä on vuosia, mutta joka tapauksessa.
En tiedä, mikä on muuttunut, mutta jotain täytyy olla. Nykyään minulle sanotaan hevosesta tarjouksesta vain noin kerran vuodessa, että "Oresama, mietintään" (suomennos: "et saa, mutta en sano heti, jos kukaan muu ei tarjoakaan"). Silloin niin kävi joka toisen kaviokkaan kohdalla, vaikka tein kaiken samoin, kuin nytkin. Siinä vaiheessa, kun Barkensten Weich ja Agata Jewel palkittiin YLA'ssa, minulla oli mahdollisuuksia hienoihinkin hevosiin. Joskus sain niitä omaan talliin. Nykyään asia on toinen - harvoin tahdon hienojakaan hevosia, ja jos tahdon, saan ainakin 95% tahtomastani. Sainhan minä jopa ne kaksi hevosta, joita olen koskaan kuolettavasti kadehtinut: orit Mörkövaaran Leijonaraita ja Blood Tattoo O' Polo.
Kavereita en ole löytänyt foorumilta ainoatakaan, enkä oikein ymmärrä sitä, miten niin moni on. On muutama nimimerkki, joiden omistajista ihan pidän ja joita autan mielelläni, tai joita ihailen jollain tapaa. Silti mieleeni tulee tällä hetkellä tasan tarkkaan kolme tyyppiä, joihin edes tahtoisin tutustua paremmin. Yhteen heistä olen lähentänyt välejäni sen verran, että ehkä se on vielä mahdollista, yksi juttelee minulle foorumilla kuin tutulle, ja yhden kanssa olen puhunutkin kerran messengerin välityksellä henkilökohtaisesti. Silti jotenkin en usko, että meistä tulisi koskaan oikeita ystäviä. Nettitutut eivät ole koskaan olleet minun juttuni.
Koskaan minua ei olla kuitenkaan syrjitty. En minäkään myy hevosiani tomppeleille tai niiden tasoa täysin vastaamattomiin paikkoihin, joten se ei missään nimessä ollut syrjintää. Sama homma esimerkiksi kuvien kanssa - en ota huonoja vastaan. Moni kirjoittaa ihan hyviä luonteita, mutta niitä en ota, koska kirjoitan itse vielä parempia. Poikkeus on nimimerkki Hawering, jonka luonteita ihailen joka ikinen kerta, kun näen - ja jonka tasolle yritän itsekin kohota. Häneltäkään en silti ottaisi luonteita, kirjoitan itse, eikä se todellakaan ole syrjintää tai kiusaamista. Miksi sitten monen muun kimppuun käydään?
En enää myy hevosiani muuta kautta, kuin ht.netissä. Niitä on ihan turha listata tallien sivuille - ei siellä käy kukaan kuitenkaan. Sen sijaan foorumi pyörii vuorokauden ympäri. Ht.net on paikka, jossa minä ostan, myyn, mainostan, juttelen, kadehdin, kiukuttelen, laiskottelen ja miljoonaa muuta netissä tapahtuvaa asiaa.
20100714
Itse täydellisyys: ML Embry 140710
Kaikki puolitututkin ovat kuulleet valitukseni arabialaisista täysiverisistä. Ne ovat prinsessahevosia, ne ovat rumia, ne ovat epäkelpoja, ne ovat turhia, ne ovat kyttyräselkäisiä, pattipolvisia mutantteja. En tiedä mistä johtuu se, että suoraansanoen inhoan arabialaisia täysiverisiä niin irl kuin urlkin. En ryhtyisi sellaisen hoitajaksi edes oikealla tallilla, vaikka se olisi viimeinen hevonen maan päällä. En ostaisi arabialaista täysiveristä, vaikka se olisi muuten sataprosenttisesti unelmieni hevonen. En sitten ikinä.
Mitä tänään sitten tapahtui, kun tein tarjouksen arabialaisorista, jonka nimi on ML Embry? En tosiaankaan tiedä! Se hevonen vain oli siinä, hyppäsi puskasta silmille ja heti kun sen näin, tajusin että tuo tuossa on minun. Siinä ei paljon vastalauseille ollut tilaa, kun tajusin rakastavani virtuaalihevosta, Embryä, oksettavaa arabialaista täysiveristä yhtä paljon, kuin Agata Jeweliä. Embry on täydellinen hevonen.
Kun tutkin sukua tarkemmin, löysin sieltä ihkaensimmäisen virtuaalihoitsuni, puolituttuni kasvatin. MW Maybe Killer tulee samalta tallilta, kuin MW Punasilmä. Se myytiin Kultakengän Siittolaan, kun olin hoitanut sitä muutaman IRL-kuukauden, enkä antanut tapausta koskaan anteeksi. Mutta miten tällainen sattuma on mahdollinen, että nyt yhtäkkiä, lähes kymmenen vuotta myöhemmin omistan hevosen, jonka esi-isä on ensimmäinen hoitohevoseni? Mieleeni tulvahti oitis sellainen kummitusjuttu, kuin että virtuaalihevosillakin on sielu, ja MW Maybe Killerin sielu kutsui minut, laittoi minut kirjoittamaan ostotarjouksen ja selvittämään sukua perin pohjin, jotta löytäisin hoitohevoseni taas. Teoria on sairas, mutta kiehtoo minua luvattoman paljon.
Palataksemme ML Embryyn, sanoin sen olevan täydellinen hevonen. Miksi?
Nimi. Embry on ihana nimi, eikä lyhyt ja siro kasvattajaliite ML pilaa sitä ollenkaan. Embry tuo mieleeni kultasydämisen hevosen, joka on aluksi hieman jäykkä, ihan niin kuin tämä hevonen. Toiseksi tulee suku - sehän on ihan hieno, ja siitä löytyy vieläpä MW Maybe Killer. Kolmas asia on painotus, westernhevosia minulla kun ei ole ollenkaan. Neljäntenä tulee se upea piirretty kuva, jonka kasvattaja on tehnyt, ja joka tulee pian hevosen sivuille.
Muuta ei mukana ollut, kun tein tarjousta, mutta rakastuin myös luonteeseen, jonka itse kirjoitin. Tulen pitämään paljon myös Embryllä kilpailemisesta - ja kukaties se nousee suosikkihevosekseni, kun Agata Jewelistä aika jättää, tai jo sitä ennen. Tällä hetkellä keskityn vauvaan tutustumiseen ja sen koulutukseen - ensimmäisiin kisoihin on vielä pitkä aika!
Kaikki puolitututkin ovat kuulleet valitukseni arabialaisista täysiverisistä. Ne ovat prinsessahevosia, ne ovat rumia, ne ovat epäkelpoja, ne ovat turhia, ne ovat kyttyräselkäisiä, pattipolvisia mutantteja. En tiedä mistä johtuu se, että suoraansanoen inhoan arabialaisia täysiverisiä niin irl kuin urlkin. En ryhtyisi sellaisen hoitajaksi edes oikealla tallilla, vaikka se olisi viimeinen hevonen maan päällä. En ostaisi arabialaista täysiveristä, vaikka se olisi muuten sataprosenttisesti unelmieni hevonen. En sitten ikinä.
Mitä tänään sitten tapahtui, kun tein tarjouksen arabialaisorista, jonka nimi on ML Embry? En tosiaankaan tiedä! Se hevonen vain oli siinä, hyppäsi puskasta silmille ja heti kun sen näin, tajusin että tuo tuossa on minun. Siinä ei paljon vastalauseille ollut tilaa, kun tajusin rakastavani virtuaalihevosta, Embryä, oksettavaa arabialaista täysiveristä yhtä paljon, kuin Agata Jeweliä. Embry on täydellinen hevonen.
Kun tutkin sukua tarkemmin, löysin sieltä ihkaensimmäisen virtuaalihoitsuni, puolituttuni kasvatin. MW Maybe Killer tulee samalta tallilta, kuin MW Punasilmä. Se myytiin Kultakengän Siittolaan, kun olin hoitanut sitä muutaman IRL-kuukauden, enkä antanut tapausta koskaan anteeksi. Mutta miten tällainen sattuma on mahdollinen, että nyt yhtäkkiä, lähes kymmenen vuotta myöhemmin omistan hevosen, jonka esi-isä on ensimmäinen hoitohevoseni? Mieleeni tulvahti oitis sellainen kummitusjuttu, kuin että virtuaalihevosillakin on sielu, ja MW Maybe Killerin sielu kutsui minut, laittoi minut kirjoittamaan ostotarjouksen ja selvittämään sukua perin pohjin, jotta löytäisin hoitohevoseni taas. Teoria on sairas, mutta kiehtoo minua luvattoman paljon.
Palataksemme ML Embryyn, sanoin sen olevan täydellinen hevonen. Miksi?
Nimi. Embry on ihana nimi, eikä lyhyt ja siro kasvattajaliite ML pilaa sitä ollenkaan. Embry tuo mieleeni kultasydämisen hevosen, joka on aluksi hieman jäykkä, ihan niin kuin tämä hevonen. Toiseksi tulee suku - sehän on ihan hieno, ja siitä löytyy vieläpä MW Maybe Killer. Kolmas asia on painotus, westernhevosia minulla kun ei ole ollenkaan. Neljäntenä tulee se upea piirretty kuva, jonka kasvattaja on tehnyt, ja joka tulee pian hevosen sivuille.
Muuta ei mukana ollut, kun tein tarjousta, mutta rakastuin myös luonteeseen, jonka itse kirjoitin. Tulen pitämään paljon myös Embryllä kilpailemisesta - ja kukaties se nousee suosikkihevosekseni, kun Agata Jewelistä aika jättää, tai jo sitä ennen. Tällä hetkellä keskityn vauvaan tutustumiseen ja sen koulutukseen - ensimmäisiin kisoihin on vielä pitkä aika!
Tags:
Agata Jewel,
hoitohevonen,
spesiaalit hevoset,
western
20100712
Monté Prix De Virtuile 120710
Miten meni meidän Monté Prix De Virtuile? Vastaus: paremmin, kuin voin vieläkään uskoa!! Meiltä mukaan lähti muutamia hevosia, ja paras tulos on suomenhevosten voitto. 13-vuotias konkari, tämän hetken ehdottomasti paras montésuokki Susan Puhuri otti ja voitti!
070710 ne finaalit kilpailtiin, ja löytyvät kutsun lähdöistä 10 (lämminveriset) ja 11 (suomenhevoset). Crimsonin ja Joushou Gaidoun hevoset juoksivat komeasti, suurin osa.
Suomenhevosten kilpailun voitti komea Susan Puhuri. Tuttuun tapaan ohjastin oria itse, ja kyllä täytyy sanoa, että se lähti loistavasti heti alusta asti. Viimeaikoina on tuntunut kuin orin ura olisi hiipumassa, mikä on toki luonnollista tällä iällä, mutta sepä otti ja ponki itsensä vielä kerran maineeseen ja kunniaan. Tämä VRER'n montérankingin ykkönen on luonteeltaan varsin kiltti, mutta osoittaa selästä- ja kärryiltäkäsin edelleen sellaista voimakkuutta ja nuoruuden virtaa, että ihan päätä huimaa joskus. Kun poikaa katselee, ei uskoisi sen olevan kolmetoistavuotias - mutta se on, ja orin ura tuleekin olemaan loppu viimeistään kesäkuussa 2011.
Myös kuusivuotias Puukkohippa-niminen montératojen tulokas selvitti itsensä palkintosijoille. Se ilmoitettiin mukaan lähinnä kokeilumielessä, eikä kukaan olettanut sen sijoittuvan peräti neljänneksi. Aika hipoi herran omaa ennätystä, ja Puukkohipan vakiokuski, tallimestari Miro vakuuttaa orin pistäneen peliin sata prosenttia. Se yritti parhaansa, ylitti itsensä ja pärjäsi paljon, paljon kokeneempia hevosia vastaan ensimmäistä kertaa. Puukkohippa on todellakin tehnyt töitä nelossijansa eteen ja ansaitsee sen, siinä missä Susan Puhurin voi sanoa hölkkäilleen voittoon.
Hyvin pärjäsi myös kuusivuotias lämminverisemme, Maniac In Action. Ori juoksi oman ennätyksensä ja sijoittui viidenneksi. Minä kuskina, valmentajana ja omistajana olen kyllä tyytyväinen sijoitukseen, mutta kilpatauon ja treenin vuoksi rahkeita olisi riittänyt vielä hitusen parempaankaan. Emme me kuitenkaan huonolle hävinneet, koska jokainen Maniac In Actionia paremmin sijoittunut on ehdottoman hieno ja hyvä kilpahevonen.
Mukana kisassa oli myös yksi tamma, Flirt!, joka ei tehnyt mitään huikaisevaa suoritusta. Kahdeksas sija ja oman ennätyksen parantaminen yli sekunnilla on minusta hyvä suoritus, mutta kuski, tallimestari Miro syyttää itseään mukamas huonosta arvioinnista lähdön suhteen. Miro sanoi jumittuneensa vahingossa kahden hevosen taakse, mutta kertoi, että oli vielä mahdollisuus päästä ohittelemaan. Koska hän epäröi ja viivytteli, kolmas hevonen lähti kirimään ja Flirt! joutui ikävään pussiin. Minä olen edelleen sitä mieltä, että joutui tamma pussiin tai ei, parempaan se ei olisi kovin kesken muutenkaan pystynyt.
Miten meni meidän Monté Prix De Virtuile? Vastaus: paremmin, kuin voin vieläkään uskoa!! Meiltä mukaan lähti muutamia hevosia, ja paras tulos on suomenhevosten voitto. 13-vuotias konkari, tämän hetken ehdottomasti paras montésuokki Susan Puhuri otti ja voitti!
070710 ne finaalit kilpailtiin, ja löytyvät kutsun lähdöistä 10 (lämminveriset) ja 11 (suomenhevoset). Crimsonin ja Joushou Gaidoun hevoset juoksivat komeasti, suurin osa.
Suomenhevosten kilpailun voitti komea Susan Puhuri. Tuttuun tapaan ohjastin oria itse, ja kyllä täytyy sanoa, että se lähti loistavasti heti alusta asti. Viimeaikoina on tuntunut kuin orin ura olisi hiipumassa, mikä on toki luonnollista tällä iällä, mutta sepä otti ja ponki itsensä vielä kerran maineeseen ja kunniaan. Tämä VRER'n montérankingin ykkönen on luonteeltaan varsin kiltti, mutta osoittaa selästä- ja kärryiltäkäsin edelleen sellaista voimakkuutta ja nuoruuden virtaa, että ihan päätä huimaa joskus. Kun poikaa katselee, ei uskoisi sen olevan kolmetoistavuotias - mutta se on, ja orin ura tuleekin olemaan loppu viimeistään kesäkuussa 2011.
Myös kuusivuotias Puukkohippa-niminen montératojen tulokas selvitti itsensä palkintosijoille. Se ilmoitettiin mukaan lähinnä kokeilumielessä, eikä kukaan olettanut sen sijoittuvan peräti neljänneksi. Aika hipoi herran omaa ennätystä, ja Puukkohipan vakiokuski, tallimestari Miro vakuuttaa orin pistäneen peliin sata prosenttia. Se yritti parhaansa, ylitti itsensä ja pärjäsi paljon, paljon kokeneempia hevosia vastaan ensimmäistä kertaa. Puukkohippa on todellakin tehnyt töitä nelossijansa eteen ja ansaitsee sen, siinä missä Susan Puhurin voi sanoa hölkkäilleen voittoon.
Hyvin pärjäsi myös kuusivuotias lämminverisemme, Maniac In Action. Ori juoksi oman ennätyksensä ja sijoittui viidenneksi. Minä kuskina, valmentajana ja omistajana olen kyllä tyytyväinen sijoitukseen, mutta kilpatauon ja treenin vuoksi rahkeita olisi riittänyt vielä hitusen parempaankaan. Emme me kuitenkaan huonolle hävinneet, koska jokainen Maniac In Actionia paremmin sijoittunut on ehdottoman hieno ja hyvä kilpahevonen.
Mukana kisassa oli myös yksi tamma, Flirt!, joka ei tehnyt mitään huikaisevaa suoritusta. Kahdeksas sija ja oman ennätyksen parantaminen yli sekunnilla on minusta hyvä suoritus, mutta kuski, tallimestari Miro syyttää itseään mukamas huonosta arvioinnista lähdön suhteen. Miro sanoi jumittuneensa vahingossa kahden hevosen taakse, mutta kertoi, että oli vielä mahdollisuus päästä ohittelemaan. Koska hän epäröi ja viivytteli, kolmas hevonen lähti kirimään ja Flirt! joutui ikävään pussiin. Minä olen edelleen sitä mieltä, että joutui tamma pussiin tai ei, parempaan se ei olisi kovin kesken muutenkaan pystynyt.
20100711
Ravihevosten esiinmarssi 110710
Virtuaalinen ravihevonen - mikä onkaan parempi tapa oppia oikean ravimaailman teoriaa? Silloin, kun minä aloitin ravitouhut IRL, minä vain ajoin. Esimerkiksi olin ensimmäisen hoitohevoseni hiittikuski kahdesti viikossa, vaikka en todellakaan ymmärtänyt, että sitä juoksemista kutsuttiin hiitiksi, ja miksi se on oikeastaan juostava. Olin teini ja pyörin talleilla. Kun pomo sanoi, että laita sille päätanko ja potkuremmi, minähän laitoin, mutten tiennyt miksi. Tiesin, ettei eräästä tammasta ollut juoksijaksi, koska sen jalat olivat jotenkin kummalliset, ja vian näki, mutten tiennyt, että tämä "jotenkin kummalliset" tarkoitti pihtikinttuja. Tiesin, mitä tarkoittaa lyhyt ja pitkä rintaremmi ja tiesin, milloin mitäkin on käytettävä, mutten alkuunkaan ymmärtänyt syytä.
Virtuaaliset ravihevoseni ansaitsisivat kukin oman esittelynsä tässä postauksessa, mutta tällä kertaa vain mainitsen Magic Sensen, USA Goes PUNKin, Please-Pleasen ja Audience Killer LOOPin, koska niistä on viimepäivinä horinoitu niin rankasti. Mutta loput hevoset - olkaa hyvät ja astukaa esiin! TJ-merkityt tarjolla jalostukseen!
Evm-sukuisia tammoja:
Please-Please
How to Love, 6v, 13,8ake
Kyoto Song, 4v, 16,6ake
Death Thirteen, 3v, 19,0ake
Karhutar, 4v, 32,2ake TJ
Sikahertta, 4v, 34,6aly TJ
Hikkavaihde, 3v, 52,9ke (kl)
Evm-sukuisia oreja:
USA Goes PUNK
Funky Monkey, 4v, 15,6ke
Tokyo Hysteria, 4v, 16,4ake
Intro To This, 2v, ei enn.
Egokulissi, 4v, 36,0aly TJ
Järkyttävän Ärsyttävä, 3v, 42,8ke TJ
Peitsareita:
Shock This N00b, 3v, p.17,5ke, ori TJ
Hide And Seek, 3v, p.15,0aly, tamma TJ
Montéheppoja:
Maniac In Action, 6v, 18,8mke, ori TJ
Bell the Cat, 6v, 18,4make, tamma TJ
Flirt!, 6v, 18,1maly, tamma TJ
Puukkohippa, 6v, 23,0mkp, ori TJ
Susan Puhuri, 13v, 26,2make, ori TJ
Sulhonsurma, 6v, 29,7make, tamma TJ
Omia kasvatteja:
Crimson Ninji, 3v, 20,7ake, 1-polvinen tamma
Crimson Marilyn, 3v, 21,3kp, 1-polvinen tamma
Crimson Capulet, 3v, ei enn., 1-polvinen tamma
Muualta ostettuja:
Magic Sense
Derek Demo, 4v, 14,5akex, 1-polvinen ori
Safarivillitys Luned, 3v, ei enn., 1-polvinen ori
J.T. Ärrinpurrin, 6v, 28,6ke, pitkäsukuinen ori TJ
DMT Rakkauskohtaus, 5v, 28,7ake, 1-polvinen tamma TJ
Meille päätyneet "hylkiöt":
Beauty And Stupid CH, 8v, p.09,5aly, peitsaritamma TJ
MW Punasilmä, 12v, 20,1akexx, ori
Sitten aloitetaan hylkiöiden puolustuspuhe. Eli, ensimmäinen hylkiömme, "Pissis" on seurausta siitä, että tarjosin omaa kultapoikaani, Magic Senseä joskus jalostuksen ihmiselle, joka ei oikein tiennyt, mitä on tekemässä. Varsasta tehtiin peitsari, ja lopulta otin sen meille, kun omistaja (=kasvattaja) lopetti. Pidän hevosen nimestä, koska kappale, jonka mukaan se on nimetty, on suosikeitani. Itse hevosesta en kovinkaan innostunut. Onhan se tottakai mahdollista, että "kunnon" ravisukuun syntyykin peitsari, mutta tähän sukuun en olisi sellaista mustaa lammasta halunnut. Pissis on HYVÄ peitsari, mutta silti. Mieluiten poistaisin koko hevosen niin, että sitä ei olisi olemassakaan, mutta olen onnistunut kiintymään tähänkin vatipäähän.
Toinen hylkiö on nykyään upea ja ihailtu ori, MW Punasilmä, eli "Pupu." Rakastan sen nimeä, ja keksinkin sen itse, koska tämä ori oli alun perinkin tarkoitettu minulle. Sairastuin kuitenkin pahasti IRL ja menetin intoni virtuaalihevosiin pariksi vuodeksi, mutta saatuani sairauteni voitettua, laajensin taas ympyröitä. En olisi enää tahtonut Pupua, koska se oli jo vanha ja elänyt tekemättä mitään. Rukkasin kuitenkin ikääntymisen nykyiselle mallilleen, ja virtuaalimaailman ehdoton suosikkihevoseni saapui minulle. Siitä lähtien on Pupun kanssa taivan ollut yhteinen. Jos nyt lopettaisin, Pupu on hevosistani ainoa, jota en voisi myydä, vaan joutuisin tappamaan sen. Se on minun, ei kenenkään muun - se oli minun ennen syntymäänsä ja se on minun kuolemaansa saakka. MW Punasilmä on maailman komein poika.
Muualta ostettuja hevosia meille tulee vain harvoin. Derek Demo on sellainen, jonka tahdoin ihan oikeasti aina korvankärjistä takakavioihin, koska silloin tiesin, mitä olen virtuaalimaailmassa tekemässä. Rakastan sitä hevosta! Safarivillitys Luned on uusin ostokseni, ja MW Punasilmän toinen sellainen varsa, joka tulee jäämään meille kotiin. J.T. Ärrinpurrin tuli etupäässä nimensä vuoksi, ja vasta jälkikäteen tajusin, kuinka hieno suku sillä onkaan. DMT Rakkauskohtaus tulee vielä sopimaan jalostussuunnitelmaani, mutta toistaiseksi se ei vielä osallistu varsapuuhiin.
Omilla kasvateillani on kullakin tarina. Crimson Ninjistä tulee mieleen IRL-elämäni paras ystävä. Poika, joka on lempinimeltään Miku, sekoaa pienessä hiprakassa sanoissaan, ja kerrankin selitti minulle, mitä "ninji" tekee, kun puhui ninjoista. Ninji-hevonen on paitsi nimeltään kuin Miku, myös luonteeltaan kuin ystäväni. Crimson Marilyn -nimen keksin taas jo aikoja ennen tamman syntymää, kun pohdin paljon tyttöä, johon liittyvät tavallaan paljon sekä Marilyn Monroe että Marilyn Manson. Hevonen ei muistuta ihmisesikuvaansa lainkaan, ja hyvä niin - pidän enemmän tästä hevosesta. Crimson Capuletin tarina puolestaan on niinkin yksinkertainen, että jouduin tekemään kuolettavan tylsän esseen aiheesta Romeo ja Julia.
Montéhepat ovat hullujen hommaa. Kunnon raviharrastajat sanovat, että montéheppoja ei erikseen tarvita, vaan kärryilijät vain kokeilevat joskus vaihteluksi montéa. Minä kuitenkin olen ollut muutamia vuosia niin kiinnostunut montéilusta, että tahdoin heppoja, jotka tekevät vain sitä. Muutamaa suokkini miellyttävät, mutta edelleen suurin osa suhtautunee huvittuneesti noihin hevosiin. Suosikkini on Susan Puhuri, jonka ostin MW Punasilmän tuojalta.
En todellakaan tiedä, miksi minulla on peitsareita. Varmaa on se, että enää niitä ei tule. Kiinnostuin peitsareista jonkin verran vuonna 2009, mutta huomasin varsin pian, että tämä kiinnostus ei kestä. Pidän nuo kaksi tuontiani, mutta todennäköisesti Crimsonin peitsaripuoli jämähtää siihen, ellei joku perustele minua taas peitsareiden puolelle. Virtuaalipeitsarit inhottavat senkin vuoksi, että kasvatteja ei saa kaupaksi, vaikka haluan joka evm-sukuiselle ainakin kolme varsaa, joista maksimissaan yksi jää kotiin. Vai haluaisiko joku noista varsan - saa varata sitten?
Evm-sukuisia orejani ja tammojani yhdistää vain yksi asia: nimi. Minusta se on tuonneissa tärkein asia, ja pidän noiden nimistä. Tuon tuontini itse, enkä milloinkaan pyydä muita tuomaan. Muutaman kerran joku on suvun keksinyt jollekin, ja siinäkin on ollut minun mielestäni jotain sellaista vikaa, että vaikka palkan maksoin, käyttänyt en. Valmiita tuonteja saatan ostaakin, koska silloin pääsen saman tien katsomaan, onko nimi hyvä, miten suku menee jne.
Tässä oli tämän päivän katsaus virtuaaliseen ravurikantaani. Näiden lisäksi on vielä kaksi ponia, joita inhoan. Inhoan kaikkia poneja, ja vaikka näillä on hyvä syy olla meillä, tahdon niistä eroon. Ja ei, en myy, vaikka juuri möinkin pois kaikki ponituontini, kun joskus hulluudenpuuskassani toin sellaisia ja suunnittelin pienimuotoista ravishettiskasvatusta. Onneksi en ole vielä koskenut russeihin edes pitkällä kepillä!
Virtuaalinen ravihevonen - mikä onkaan parempi tapa oppia oikean ravimaailman teoriaa? Silloin, kun minä aloitin ravitouhut IRL, minä vain ajoin. Esimerkiksi olin ensimmäisen hoitohevoseni hiittikuski kahdesti viikossa, vaikka en todellakaan ymmärtänyt, että sitä juoksemista kutsuttiin hiitiksi, ja miksi se on oikeastaan juostava. Olin teini ja pyörin talleilla. Kun pomo sanoi, että laita sille päätanko ja potkuremmi, minähän laitoin, mutten tiennyt miksi. Tiesin, ettei eräästä tammasta ollut juoksijaksi, koska sen jalat olivat jotenkin kummalliset, ja vian näki, mutten tiennyt, että tämä "jotenkin kummalliset" tarkoitti pihtikinttuja. Tiesin, mitä tarkoittaa lyhyt ja pitkä rintaremmi ja tiesin, milloin mitäkin on käytettävä, mutten alkuunkaan ymmärtänyt syytä.
Virtuaaliset ravihevoseni ansaitsisivat kukin oman esittelynsä tässä postauksessa, mutta tällä kertaa vain mainitsen Magic Sensen, USA Goes PUNKin, Please-Pleasen ja Audience Killer LOOPin, koska niistä on viimepäivinä horinoitu niin rankasti. Mutta loput hevoset - olkaa hyvät ja astukaa esiin! TJ-merkityt tarjolla jalostukseen!
Evm-sukuisia tammoja:
Please-Please
How to Love, 6v, 13,8ake
Kyoto Song, 4v, 16,6ake
Death Thirteen, 3v, 19,0ake
Karhutar, 4v, 32,2ake TJ
Sikahertta, 4v, 34,6aly TJ
Hikkavaihde, 3v, 52,9ke (kl)
Evm-sukuisia oreja:
USA Goes PUNK
Funky Monkey, 4v, 15,6ke
Tokyo Hysteria, 4v, 16,4ake
Intro To This, 2v, ei enn.
Egokulissi, 4v, 36,0aly TJ
Järkyttävän Ärsyttävä, 3v, 42,8ke TJ
Peitsareita:
Shock This N00b, 3v, p.17,5ke, ori TJ
Hide And Seek, 3v, p.15,0aly, tamma TJ
Montéheppoja:
Maniac In Action, 6v, 18,8mke, ori TJ
Bell the Cat, 6v, 18,4make, tamma TJ
Flirt!, 6v, 18,1maly, tamma TJ
Puukkohippa, 6v, 23,0mkp, ori TJ
Susan Puhuri, 13v, 26,2make, ori TJ
Sulhonsurma, 6v, 29,7make, tamma TJ
Omia kasvatteja:
Crimson Ninji, 3v, 20,7ake, 1-polvinen tamma
Crimson Marilyn, 3v, 21,3kp, 1-polvinen tamma
Crimson Capulet, 3v, ei enn., 1-polvinen tamma
Muualta ostettuja:
Magic Sense
Derek Demo, 4v, 14,5akex, 1-polvinen ori
Safarivillitys Luned, 3v, ei enn., 1-polvinen ori
J.T. Ärrinpurrin, 6v, 28,6ke, pitkäsukuinen ori TJ
DMT Rakkauskohtaus, 5v, 28,7ake, 1-polvinen tamma TJ
Meille päätyneet "hylkiöt":
Beauty And Stupid CH, 8v, p.09,5aly, peitsaritamma TJ
MW Punasilmä, 12v, 20,1akexx, ori
Sitten aloitetaan hylkiöiden puolustuspuhe. Eli, ensimmäinen hylkiömme, "Pissis" on seurausta siitä, että tarjosin omaa kultapoikaani, Magic Senseä joskus jalostuksen ihmiselle, joka ei oikein tiennyt, mitä on tekemässä. Varsasta tehtiin peitsari, ja lopulta otin sen meille, kun omistaja (=kasvattaja) lopetti. Pidän hevosen nimestä, koska kappale, jonka mukaan se on nimetty, on suosikeitani. Itse hevosesta en kovinkaan innostunut. Onhan se tottakai mahdollista, että "kunnon" ravisukuun syntyykin peitsari, mutta tähän sukuun en olisi sellaista mustaa lammasta halunnut. Pissis on HYVÄ peitsari, mutta silti. Mieluiten poistaisin koko hevosen niin, että sitä ei olisi olemassakaan, mutta olen onnistunut kiintymään tähänkin vatipäähän.
Toinen hylkiö on nykyään upea ja ihailtu ori, MW Punasilmä, eli "Pupu." Rakastan sen nimeä, ja keksinkin sen itse, koska tämä ori oli alun perinkin tarkoitettu minulle. Sairastuin kuitenkin pahasti IRL ja menetin intoni virtuaalihevosiin pariksi vuodeksi, mutta saatuani sairauteni voitettua, laajensin taas ympyröitä. En olisi enää tahtonut Pupua, koska se oli jo vanha ja elänyt tekemättä mitään. Rukkasin kuitenkin ikääntymisen nykyiselle mallilleen, ja virtuaalimaailman ehdoton suosikkihevoseni saapui minulle. Siitä lähtien on Pupun kanssa taivan ollut yhteinen. Jos nyt lopettaisin, Pupu on hevosistani ainoa, jota en voisi myydä, vaan joutuisin tappamaan sen. Se on minun, ei kenenkään muun - se oli minun ennen syntymäänsä ja se on minun kuolemaansa saakka. MW Punasilmä on maailman komein poika.
Muualta ostettuja hevosia meille tulee vain harvoin. Derek Demo on sellainen, jonka tahdoin ihan oikeasti aina korvankärjistä takakavioihin, koska silloin tiesin, mitä olen virtuaalimaailmassa tekemässä. Rakastan sitä hevosta! Safarivillitys Luned on uusin ostokseni, ja MW Punasilmän toinen sellainen varsa, joka tulee jäämään meille kotiin. J.T. Ärrinpurrin tuli etupäässä nimensä vuoksi, ja vasta jälkikäteen tajusin, kuinka hieno suku sillä onkaan. DMT Rakkauskohtaus tulee vielä sopimaan jalostussuunnitelmaani, mutta toistaiseksi se ei vielä osallistu varsapuuhiin.
Omilla kasvateillani on kullakin tarina. Crimson Ninjistä tulee mieleen IRL-elämäni paras ystävä. Poika, joka on lempinimeltään Miku, sekoaa pienessä hiprakassa sanoissaan, ja kerrankin selitti minulle, mitä "ninji" tekee, kun puhui ninjoista. Ninji-hevonen on paitsi nimeltään kuin Miku, myös luonteeltaan kuin ystäväni. Crimson Marilyn -nimen keksin taas jo aikoja ennen tamman syntymää, kun pohdin paljon tyttöä, johon liittyvät tavallaan paljon sekä Marilyn Monroe että Marilyn Manson. Hevonen ei muistuta ihmisesikuvaansa lainkaan, ja hyvä niin - pidän enemmän tästä hevosesta. Crimson Capuletin tarina puolestaan on niinkin yksinkertainen, että jouduin tekemään kuolettavan tylsän esseen aiheesta Romeo ja Julia.
Montéhepat ovat hullujen hommaa. Kunnon raviharrastajat sanovat, että montéheppoja ei erikseen tarvita, vaan kärryilijät vain kokeilevat joskus vaihteluksi montéa. Minä kuitenkin olen ollut muutamia vuosia niin kiinnostunut montéilusta, että tahdoin heppoja, jotka tekevät vain sitä. Muutamaa suokkini miellyttävät, mutta edelleen suurin osa suhtautunee huvittuneesti noihin hevosiin. Suosikkini on Susan Puhuri, jonka ostin MW Punasilmän tuojalta.
En todellakaan tiedä, miksi minulla on peitsareita. Varmaa on se, että enää niitä ei tule. Kiinnostuin peitsareista jonkin verran vuonna 2009, mutta huomasin varsin pian, että tämä kiinnostus ei kestä. Pidän nuo kaksi tuontiani, mutta todennäköisesti Crimsonin peitsaripuoli jämähtää siihen, ellei joku perustele minua taas peitsareiden puolelle. Virtuaalipeitsarit inhottavat senkin vuoksi, että kasvatteja ei saa kaupaksi, vaikka haluan joka evm-sukuiselle ainakin kolme varsaa, joista maksimissaan yksi jää kotiin. Vai haluaisiko joku noista varsan - saa varata sitten?
Evm-sukuisia orejani ja tammojani yhdistää vain yksi asia: nimi. Minusta se on tuonneissa tärkein asia, ja pidän noiden nimistä. Tuon tuontini itse, enkä milloinkaan pyydä muita tuomaan. Muutaman kerran joku on suvun keksinyt jollekin, ja siinäkin on ollut minun mielestäni jotain sellaista vikaa, että vaikka palkan maksoin, käyttänyt en. Valmiita tuonteja saatan ostaakin, koska silloin pääsen saman tien katsomaan, onko nimi hyvä, miten suku menee jne.
Tässä oli tämän päivän katsaus virtuaaliseen ravurikantaani. Näiden lisäksi on vielä kaksi ponia, joita inhoan. Inhoan kaikkia poneja, ja vaikka näillä on hyvä syy olla meillä, tahdon niistä eroon. Ja ei, en myy, vaikka juuri möinkin pois kaikki ponituontini, kun joskus hulluudenpuuskassani toin sellaisia ja suunnittelin pienimuotoista ravishettiskasvatusta. Onneksi en ole vielä koskenut russeihin edes pitkällä kepillä!
20100709
Sh, lv, dwb, holst, hann, trak ja mitä vielä? 090710
Tahdon luoda jotain uutta. Se on ollut määränpääni iät ajat, ja se on maali myös virtuaalimaailmassa. En todellakaan tarkoita uusia rotuja - vaan uusia sukuja. Tahtoisin edes muutaman kolmipolvisen hevosen, joilla on minun kehittelemäni, äärimmäisen harvinainen suku. Voisin vaikka saman tien astuttaa kaikki evm-sukuiset suomenhevostammani evm-sukuisilla oreillani - mutta kun se ei toimi niin. Tahdon sen olevan jotain hienompaa, ja olen kiinnostunut monesta rodusta.
Suvussa on oltava palkintoja siellä täällä. Miksi? No en tiedä, se vain on pakkomielteeni ja olen kiinnostunut myös meriitinmetsästyksestä siinä varsatehtailun ohella. No miksi tahdon uusia linjoja? Tietenkin siksi, että oli kyseessä rotu mikä tahansa, jalostus, suvut ja kasvattajat tallaavat paikallaan. Suuria opvat puheet, mutta mitään ei tapahtu, ja minä tahdon olla se, jolla tapahtuu. Siinä sivussa muutkin hyötyvät loistavista saavutuksistani... ...jos niitä edes tulee.
Mikä rotu? Olen äärimmäisen kiinnostunut suomenhevosesta, holsteinista ja amerikanravurista. Niistä holsteininhevosten kohdalla tilanne on huonoin, ja minullakin on tallissa monta kolmipolvista seisomassa. Sellaista kolmipolvista, jotka ovat sukua... Noh, kaikille. Joka ikiselle. Joka sukutaulusta löytyy samoja nimiä, eikä kyseessä ole edes vain minun muutama konini, vaan koko suomenkielisen virtuaalimaailman pitkäsukuiset holsteininhevoset! Tilanne on paha.
Keskityn omalta kohdaltani moneen rotuun: Crimsonissa amerikkalaisia, Visualizmissa holsteininhevosia, Zurückissa trakehnereita ja hannoverinhevosia, ja Joushou Gaidoussa kaikkia muita. Yritän kovasti, mutta vastakaikua ei tule. Miksei? Uskon syyn olevan se, että olen näin tyhmä, olen uusi nimi (2004=>), en osaa luoda kunnon hevosia ja niin edelleen. Ihan oikeasti.
On tuloksia silti saatu aikaan, ei hätiä mitiä! Dwb't menevät nyt siinä kolmannessa polvessa ja lisää tuonteja tuodaan. Suokkien kanssa vasta aloittelen, mutta laajennan ratsupuolellekin. Holsteininhevosryntäys tuli meille muutama postaus sitten, hannoverien ensimmäinen polvi on viilattu ja hiottu täydelliseksi ja traksukasvatusta suunnitellaan uudelleen. Ulospäin näkyvimmät saavutukset ovat siis tanskanpuoliveristen suvuissa.
Silti minua masentaa. Mitä järkeä on jalostaa VIRTUAALISIA hevosia, joita EI OLE OLEMASSA, niin äärimmäisen hienoiksi, että joku ori ei enää kelpaakaan Hänen Korkeutensa Hienolle Tammalle sulhoksi? Kyllä minäkin olen melko tarkka, mutta jos joku tarjoaa kolmipolvista holsteinia, jolla on kokonaan uusi suku, totta ihmeessä minä sen huolin, vaikka sen nimi olisi Pulla eikä sen koko suvussa olisi ainoatakaan kisaa tai saavutusta. Miksi en huolisi? Sitä ei ole oikeasti olemassa - ihan niin kuin ei minunkaan hevosiani!
Tahdon luoda jotain uutta. Se on ollut määränpääni iät ajat, ja se on maali myös virtuaalimaailmassa. En todellakaan tarkoita uusia rotuja - vaan uusia sukuja. Tahtoisin edes muutaman kolmipolvisen hevosen, joilla on minun kehittelemäni, äärimmäisen harvinainen suku. Voisin vaikka saman tien astuttaa kaikki evm-sukuiset suomenhevostammani evm-sukuisilla oreillani - mutta kun se ei toimi niin. Tahdon sen olevan jotain hienompaa, ja olen kiinnostunut monesta rodusta.
Suvussa on oltava palkintoja siellä täällä. Miksi? No en tiedä, se vain on pakkomielteeni ja olen kiinnostunut myös meriitinmetsästyksestä siinä varsatehtailun ohella. No miksi tahdon uusia linjoja? Tietenkin siksi, että oli kyseessä rotu mikä tahansa, jalostus, suvut ja kasvattajat tallaavat paikallaan. Suuria opvat puheet, mutta mitään ei tapahtu, ja minä tahdon olla se, jolla tapahtuu. Siinä sivussa muutkin hyötyvät loistavista saavutuksistani... ...jos niitä edes tulee.
Mikä rotu? Olen äärimmäisen kiinnostunut suomenhevosesta, holsteinista ja amerikanravurista. Niistä holsteininhevosten kohdalla tilanne on huonoin, ja minullakin on tallissa monta kolmipolvista seisomassa. Sellaista kolmipolvista, jotka ovat sukua... Noh, kaikille. Joka ikiselle. Joka sukutaulusta löytyy samoja nimiä, eikä kyseessä ole edes vain minun muutama konini, vaan koko suomenkielisen virtuaalimaailman pitkäsukuiset holsteininhevoset! Tilanne on paha.
Keskityn omalta kohdaltani moneen rotuun: Crimsonissa amerikkalaisia, Visualizmissa holsteininhevosia, Zurückissa trakehnereita ja hannoverinhevosia, ja Joushou Gaidoussa kaikkia muita. Yritän kovasti, mutta vastakaikua ei tule. Miksei? Uskon syyn olevan se, että olen näin tyhmä, olen uusi nimi (2004=>), en osaa luoda kunnon hevosia ja niin edelleen. Ihan oikeasti.
On tuloksia silti saatu aikaan, ei hätiä mitiä! Dwb't menevät nyt siinä kolmannessa polvessa ja lisää tuonteja tuodaan. Suokkien kanssa vasta aloittelen, mutta laajennan ratsupuolellekin. Holsteininhevosryntäys tuli meille muutama postaus sitten, hannoverien ensimmäinen polvi on viilattu ja hiottu täydelliseksi ja traksukasvatusta suunnitellaan uudelleen. Ulospäin näkyvimmät saavutukset ovat siis tanskanpuoliveristen suvuissa.
Silti minua masentaa. Mitä järkeä on jalostaa VIRTUAALISIA hevosia, joita EI OLE OLEMASSA, niin äärimmäisen hienoiksi, että joku ori ei enää kelpaakaan Hänen Korkeutensa Hienolle Tammalle sulhoksi? Kyllä minäkin olen melko tarkka, mutta jos joku tarjoaa kolmipolvista holsteinia, jolla on kokonaan uusi suku, totta ihmeessä minä sen huolin, vaikka sen nimi olisi Pulla eikä sen koko suvussa olisi ainoatakaan kisaa tai saavutusta. Miksi en huolisi? Sitä ei ole oikeasti olemassa - ihan niin kuin ei minunkaan hevosiani!
Nordic Dream Meeting + ravitaustaa 090710
Niin. Elvistelinkin jo tuossa viime postauksessa, että minun, mtättömän Oresaman hevosia osallistuu NDM-karsintoihin. Nyt huomasin Dancing Milen (1. alkukarsinta) tulosten tulleen - ja hups, niin vain menivät molemmat orini nätisti Fantasy Mileen toinen sijoittuen komeasti toiseksi. Tamma ei niinkään pärjännyt, mutta sen kanssa on vielä monta mahdollisuutta, enkä siltä ihan niin kovaa tulosta odotakaan kuin oreilta, varsinkin vanhemmalta pojalta.
Minun NDM-kopukoitani on siis olemassa yhteensä kolme, ja nyt tahtoisin esitellä heidät lyhyesti. Magic Sense on teille aiakin jo tuttua kauraa, mutta koetan pysyä pääasioissa. :)
13v o Magic Sense (1.11,9ke, 1.10,4ake, 1.11,3akp, voittosumma 102 610 virtuaalieuroa)
Ensimmäinen ravihevoseni, ehdoton suosikkini. Sijoittui Money Maker Memorial -finaalissa kolmanneksi. Sensellä on yhteensä neljä varsaa, ja suunnitteilla on vielä kaksi. Yksi varsoista on kotona, mutta sille ei enempää jälkikasvua ole luvassa. Toinen varsa tulevista jää myös kotiin, ja toivon hartaasti sen olevan tamma. Toinen myydään - ja sitä voi varailla jo nyt!
7v o USA Goes PUNK (1.12,9aly, 1.11,8ke 1.10,0akex, voittosumma 64 500 virtuaalieuroa)
Kun Crimsonia perustettiin, USA Goes PUNK maahantuotiin ensimmäisenä. Se on ainakin vielä täysin tuntematon evm-sukuinen ori, jolla on muutamia varsoja. Tulevaisuudennäkymät juoksu-uran jälkeen ovat vain eläkettä: todennäköisesti Punkista ei tule enää varsoja. Se on yksi Crimsonin kantaoreista. Menestynein jälkeläinen on komea Demon Trottersin Crimson Frosty!
8v t Please-Please (1.12,0ke, 1.11,3ake, voittosumma 45 510 virtuaalieuroa)
Taas tuntemattomaksi jäänyt evm-sukuinen juoksija, jonka maahantuomisen ainoa tarkoitus alu perin oli tuottaa uusia, tuoreita varsoja virtuaalimaailmaan. Crimson Frosty on tämän ensimmäinen jälkeläinen, ja sen(kin) suorituksista päätellen ainakin siitostamman vikaa Liisassa todella on. Kyllä se kovasti on juossutkin, ja olen hämmästynyt huomatessani, että minähän ihan rakastan tammaa virtuaalihevosen tasolla.
Nämä kolme sankariani lähtevät siis koettamaan onneaan. Ne eivät todellakaan ansaitse paikkaansa siellä Hienojen Hevosten ja Upeiden Kasvattajien seassa, mutta silti hehkun ylpeyttä. Minun hevoseni. Suurissa kilpailuissa. Ensimmäistä kertaa, ja ihan oikeasti! Tarkoittaakohan se, että olen saanut jotain aikaan virtuaalimaailmassa?
Siitä päästäänkin hyvin päivän toiseen aiheeseen - minun vaatimattomaan virtuaaliravitaustaani ja jatkuvaan alemmuuskompleksiini. Otan ihan oikeaa, IRL-elämän stressiä virtuaalihevosista, koska pelkään tekeväni väärin. Olen ollut ravimaailmassa irtuaalipuolella vasta Magic Sensestä asti, toisinsanoen vuodesta 2003 ja pelkään jatkuvasti, etten ole oppnut vieläkään kaikkia sanomattomia sääntöjä, ja teen jotain aivan kamalaa. Suosikkihevostani Magic Senseä pelkään kaikista eniten!
No mitä täällä muka voi tehdä? Kun painaa delete, sivun saa poistettua ikuisiksi ajoiksi, ja niin edelleen.Kuinka täällä voi mokata? No, minäpä kerron: käyttämällä Magic Senseä väärien tammojen astuttamiseen. En ole ollut täällä Rockefeller-orin aikoina, enkä todellakaan tiedä, MIKSI se on asemansa ansainnut, mutta onpas vain, ja se sattuu olemaan Sensen vaari. Vieläkään en tiedä, miten se hevoseni sukuun oikeasti vaikuttaa. Paheksutaanko liikaa jalostuskäyttöä, ja kuinka paljon on liikaa? Onko rikos olla käyttämättä Senseä jalostukseen enempää? Voinko astuttaa sillä sellaisia tammoja, jotka ovat täysin omista, upouusista (2008 =>) sukulinjoistani? Ja niin edelleen, kysymyksiä on tuhansia, mutta ei niistä voi julkisesti puhua. Minäkin pitäisin uunona harrastajaa, joka ei tiedä, mitä hevosellaan voi tehdä!
Niin. Elvistelinkin jo tuossa viime postauksessa, että minun, mtättömän Oresaman hevosia osallistuu NDM-karsintoihin. Nyt huomasin Dancing Milen (1. alkukarsinta) tulosten tulleen - ja hups, niin vain menivät molemmat orini nätisti Fantasy Mileen toinen sijoittuen komeasti toiseksi. Tamma ei niinkään pärjännyt, mutta sen kanssa on vielä monta mahdollisuutta, enkä siltä ihan niin kovaa tulosta odotakaan kuin oreilta, varsinkin vanhemmalta pojalta.
Minun NDM-kopukoitani on siis olemassa yhteensä kolme, ja nyt tahtoisin esitellä heidät lyhyesti. Magic Sense on teille aiakin jo tuttua kauraa, mutta koetan pysyä pääasioissa. :)
13v o Magic Sense (1.11,9ke, 1.10,4ake, 1.11,3akp, voittosumma 102 610 virtuaalieuroa)
Ensimmäinen ravihevoseni, ehdoton suosikkini. Sijoittui Money Maker Memorial -finaalissa kolmanneksi. Sensellä on yhteensä neljä varsaa, ja suunnitteilla on vielä kaksi. Yksi varsoista on kotona, mutta sille ei enempää jälkikasvua ole luvassa. Toinen varsa tulevista jää myös kotiin, ja toivon hartaasti sen olevan tamma. Toinen myydään - ja sitä voi varailla jo nyt!
7v o USA Goes PUNK (1.12,9aly, 1.11,8ke 1.10,0akex, voittosumma 64 500 virtuaalieuroa)
Kun Crimsonia perustettiin, USA Goes PUNK maahantuotiin ensimmäisenä. Se on ainakin vielä täysin tuntematon evm-sukuinen ori, jolla on muutamia varsoja. Tulevaisuudennäkymät juoksu-uran jälkeen ovat vain eläkettä: todennäköisesti Punkista ei tule enää varsoja. Se on yksi Crimsonin kantaoreista. Menestynein jälkeläinen on komea Demon Trottersin Crimson Frosty!
8v t Please-Please (1.12,0ke, 1.11,3ake, voittosumma 45 510 virtuaalieuroa)
Taas tuntemattomaksi jäänyt evm-sukuinen juoksija, jonka maahantuomisen ainoa tarkoitus alu perin oli tuottaa uusia, tuoreita varsoja virtuaalimaailmaan. Crimson Frosty on tämän ensimmäinen jälkeläinen, ja sen(kin) suorituksista päätellen ainakin siitostamman vikaa Liisassa todella on. Kyllä se kovasti on juossutkin, ja olen hämmästynyt huomatessani, että minähän ihan rakastan tammaa virtuaalihevosen tasolla.
Nämä kolme sankariani lähtevät siis koettamaan onneaan. Ne eivät todellakaan ansaitse paikkaansa siellä Hienojen Hevosten ja Upeiden Kasvattajien seassa, mutta silti hehkun ylpeyttä. Minun hevoseni. Suurissa kilpailuissa. Ensimmäistä kertaa, ja ihan oikeasti! Tarkoittaakohan se, että olen saanut jotain aikaan virtuaalimaailmassa?
Siitä päästäänkin hyvin päivän toiseen aiheeseen - minun vaatimattomaan virtuaaliravitaustaani ja jatkuvaan alemmuuskompleksiini. Otan ihan oikeaa, IRL-elämän stressiä virtuaalihevosista, koska pelkään tekeväni väärin. Olen ollut ravimaailmassa irtuaalipuolella vasta Magic Sensestä asti, toisinsanoen vuodesta 2003 ja pelkään jatkuvasti, etten ole oppnut vieläkään kaikkia sanomattomia sääntöjä, ja teen jotain aivan kamalaa. Suosikkihevostani Magic Senseä pelkään kaikista eniten!
No mitä täällä muka voi tehdä? Kun painaa delete, sivun saa poistettua ikuisiksi ajoiksi, ja niin edelleen.Kuinka täällä voi mokata? No, minäpä kerron: käyttämällä Magic Senseä väärien tammojen astuttamiseen. En ole ollut täällä Rockefeller-orin aikoina, enkä todellakaan tiedä, MIKSI se on asemansa ansainnut, mutta onpas vain, ja se sattuu olemaan Sensen vaari. Vieläkään en tiedä, miten se hevoseni sukuun oikeasti vaikuttaa. Paheksutaanko liikaa jalostuskäyttöä, ja kuinka paljon on liikaa? Onko rikos olla käyttämättä Senseä jalostukseen enempää? Voinko astuttaa sillä sellaisia tammoja, jotka ovat täysin omista, upouusista (2008 =>) sukulinjoistani? Ja niin edelleen, kysymyksiä on tuhansia, mutta ei niistä voi julkisesti puhua. Minäkin pitäisin uunona harrastajaa, joka ei tiedä, mitä hevosellaan voi tehdä!
20100708
Star Monkey & Magic Sense 080710
Oman postauksen ehdottomasti ansaitsee Star Monkey. Kuten joka ikinen tarpeeksi kauan paikallaan kuuntelemista varten pysynyt on saanut tietää, se on kesäkuun 2010 lämminveriori, Apinavaaran kasvatti ja kolmen ihmisen ravikimppa. Kasvattaja Lokki piti yhden osan, minä harkitsin vuorokausia ennen kuin tarjosin toisesta ja pian oli Pokerikin mukana. Kaikki tapahtui ht.netissä - ja sai minut ajattelemaan ensimmäistä ravihevostani, Magic Senseä.
Magic Sense tuli ensin mieleen vain sukunsa vuoksi. Rockefeller. Tarvitseeko muuta sanoa? Ostin Sensen aikoinaan Haapalasta, ja ihmettelen suuresti, kuinka sellainen hevonen oikeasti viitsittiin antaa minunlaiselleni tunarille. En osannut mitään. Itse olisin sanonut, että ei kiitos, et ansaitse Magic Senseä, mutta niinpä minä vain sain orin itselleni.
Star Monkeyn ja Magic Sensen tapauksessa on muutakin yhteistä, nimittäin oma fiilikseni. En innostu helposti edes IRL-elämän jutuista, mutta nyt olen ollut samanlaisessa lapsenomaisessa innostuksessa Star Monkeystä tarjottuani aina tähän päivään, kuin silloin kun ostin Magic Sensen. Yhtä jänniä juttuja IRL-elämän puolelta ovat esimerkiksi v 2008 lukioon siirtymiseni ja samana vuonna ensimmäisen ikioman valmennettavan ravihevosen saaminen. Tällaisina hetkinä sitä muistaa, minkä takia viitsii harrastaa jotain niinkin nörttimäistä, kuin virtuaalihevoset.
Jotta en pääsisi helpolla, haen Magic Senselle ja Star Monkeylle vertailukohdan ratsumaailmastakin. Samanlainen tunne liittyy erääseen Barkensten Weich -nimiseen oriin. Edelleenkään tähän ei ole järjellistä selitystä - keskivertohevonen, samat massanimet sukutauluissa, tylsät kuvat ja niin edelleen - mutta silti minä vain pidän Barkensten Weich -orista ylitse muiden. Itse asiassa koko holsteinkasvatus Visualizmissa lähti vain tämän orin vuoksi. Nyt luon hulluna uusia, ihan omia sukulinjoja, koska tahdon ehdottomasti Barkensten Weichin kahdelle jälkeläiselle aivan uudet puolisot varsoja varten.
Oman postauksen ehdottomasti ansaitsee Star Monkey. Kuten joka ikinen tarpeeksi kauan paikallaan kuuntelemista varten pysynyt on saanut tietää, se on kesäkuun 2010 lämminveriori, Apinavaaran kasvatti ja kolmen ihmisen ravikimppa. Kasvattaja Lokki piti yhden osan, minä harkitsin vuorokausia ennen kuin tarjosin toisesta ja pian oli Pokerikin mukana. Kaikki tapahtui ht.netissä - ja sai minut ajattelemaan ensimmäistä ravihevostani, Magic Senseä.
Magic Sense tuli ensin mieleen vain sukunsa vuoksi. Rockefeller. Tarvitseeko muuta sanoa? Ostin Sensen aikoinaan Haapalasta, ja ihmettelen suuresti, kuinka sellainen hevonen oikeasti viitsittiin antaa minunlaiselleni tunarille. En osannut mitään. Itse olisin sanonut, että ei kiitos, et ansaitse Magic Senseä, mutta niinpä minä vain sain orin itselleni.
Star Monkeyn ja Magic Sensen tapauksessa on muutakin yhteistä, nimittäin oma fiilikseni. En innostu helposti edes IRL-elämän jutuista, mutta nyt olen ollut samanlaisessa lapsenomaisessa innostuksessa Star Monkeystä tarjottuani aina tähän päivään, kuin silloin kun ostin Magic Sensen. Yhtä jänniä juttuja IRL-elämän puolelta ovat esimerkiksi v 2008 lukioon siirtymiseni ja samana vuonna ensimmäisen ikioman valmennettavan ravihevosen saaminen. Tällaisina hetkinä sitä muistaa, minkä takia viitsii harrastaa jotain niinkin nörttimäistä, kuin virtuaalihevoset.
Jotta en pääsisi helpolla, haen Magic Senselle ja Star Monkeylle vertailukohdan ratsumaailmastakin. Samanlainen tunne liittyy erääseen Barkensten Weich -nimiseen oriin. Edelleenkään tähän ei ole järjellistä selitystä - keskivertohevonen, samat massanimet sukutauluissa, tylsät kuvat ja niin edelleen - mutta silti minä vain pidän Barkensten Weich -orista ylitse muiden. Itse asiassa koko holsteinkasvatus Visualizmissa lähti vain tämän orin vuoksi. Nyt luon hulluna uusia, ihan omia sukulinjoja, koska tahdon ehdottomasti Barkensten Weichin kahdelle jälkeläiselle aivan uudet puolisot varsoja varten.
20100707
Crimson Classy, Crimson Clever ja Juvenile GP -voitot kotiin! 070710
Jes! Ihkaensimmäisiä suurempia voittoja on tullut. Ihan ensimmäisiä Minun Ravhevoseni On Pärjännyt -kohtia voidaan lisätä sivuille. Olen ällistynyt, vaikka virtuaalihevosten kanssa kyse onkin vain ja ainoastaan arpaonnesta...
Crimson Classy -finaalissa onni osui oman hevosen kohdalle. Minun tammani, Please-Please otti ja juoksi ykköseksi. Loistava saavutus seitsenvuotiaaltani, joka juoksee nyt myös NDM'ssa kolmisin muiden hevosteni kanssa.
Onni potki myös Classy-päivän avoimessa peitsarilähdössä, jossa mainetta sai peitsari arvonimellä Crimson Clever. Hide And Seek otti ja voitti koko roskan, vaikka kyseessä olikin yksinkertainen arvonta eikä ollenkaan karsintalähtöjä sun muita. Olen erittäin tyytyväinen.
Juvenile GP'n voitto tuli myöskin meille. Sen otti ja voitti Audience Killer LOOP, ja siinä vaiheessa olin pudottaa silmät päästäni. Toistan, että kyse on arpaonnesta, mutta harvinaista on, kun onni suosii kolmesti kyhyellä aikavälillä tällä tavalla.
Edessä on vielä Tour de Monté ja koko NDM. Magic Sense -niminen orini (ii. ihana Rockefeller) on voittanut yhden osakilpailulähdön, mutta evm-sukuinen Susan Puhuri, ehdottomasti paras montératsuni ei oikein pärjää. Toisaalta sillä äijällä voi ikä jo painaa - vuosia on kertynyt kolmetoista, ja ehkä on jo aika jättää radat nuoremmille. Alkuvuonna 2011 Susan Puhuri kilpailee viimeiset lähtönsä, ja samoin radat hyvästelee ensimmäinen ravihevoseni, hitaalla ikääntymisellä kärvistellyt 13v Magic Sense. Toivottavasti jompi kumpi pojista edes ottaa ja räjäyttää itselleen potin suuremmissa lähdöissä ennen sitä - se olisi sopiva hyvästely näin hienoille ravimiehille.
Myös uutta sukupolvea on luvassa. Toissapäivänä syntynyt amerikantuonti Intro To This saapui Crimsoniin. Maailmaan pääsi 04. päivä myös oma kasvatti, tuntemattomien vanhempien Crimson Capulet. Tuonteja tarvitaan aina, ja Crimson Capulet on vasta kolmas oma kasvatti, joka on jäänyt kotiin Crimsonin lyhyen historian (2008->) aikana. Ryhdistäydyn kyllä myös suomenhevosten kanssa. Tästä päivästä lähtien olkoon aina kolme kolmivuotiasta suomenhevosta ja kolme kaksivuotiasta lämminveristä kilpailemassa samaan aikaan, ja jääköön jokainen meillä uransa aloittanut tuonti meille kuolemaansa asti. Jälkimmäinen on aina pitänyt paikkansa, mutta viimeaikoina olen jaksanut neppailla nuorten hevosten kanssa vähän hintsusti.
Olen nopeuttanut ikääntymistäkin joidenkin hevosten kohdalla. Yleinen tapa on ollut jo vuosia, että 6kk=1v ravihevosten ja ratsujen maailmassa, mutta silloin olenkin ollut epäaktiivinen. Nyt, kun hevosia on enemmän ja vietän niiden kanssa enemmän aikaa, uusi ikääntyminen on paikallaan. 1kk=1v on minulle AIVAN liian nopea, mutta nykyään uudet ravihevoset saavat ikääntymisekseen 3kk=1v. Ratsujen kanssa ikääntymistä säädellään hevoskohtaisesti, ja laukkureilla on tottakai käytössään CAS.
Jes! Ihkaensimmäisiä suurempia voittoja on tullut. Ihan ensimmäisiä Minun Ravhevoseni On Pärjännyt -kohtia voidaan lisätä sivuille. Olen ällistynyt, vaikka virtuaalihevosten kanssa kyse onkin vain ja ainoastaan arpaonnesta...
Crimson Classy -finaalissa onni osui oman hevosen kohdalle. Minun tammani, Please-Please otti ja juoksi ykköseksi. Loistava saavutus seitsenvuotiaaltani, joka juoksee nyt myös NDM'ssa kolmisin muiden hevosteni kanssa.
Onni potki myös Classy-päivän avoimessa peitsarilähdössä, jossa mainetta sai peitsari arvonimellä Crimson Clever. Hide And Seek otti ja voitti koko roskan, vaikka kyseessä olikin yksinkertainen arvonta eikä ollenkaan karsintalähtöjä sun muita. Olen erittäin tyytyväinen.
Juvenile GP'n voitto tuli myöskin meille. Sen otti ja voitti Audience Killer LOOP, ja siinä vaiheessa olin pudottaa silmät päästäni. Toistan, että kyse on arpaonnesta, mutta harvinaista on, kun onni suosii kolmesti kyhyellä aikavälillä tällä tavalla.
Edessä on vielä Tour de Monté ja koko NDM. Magic Sense -niminen orini (ii. ihana Rockefeller) on voittanut yhden osakilpailulähdön, mutta evm-sukuinen Susan Puhuri, ehdottomasti paras montératsuni ei oikein pärjää. Toisaalta sillä äijällä voi ikä jo painaa - vuosia on kertynyt kolmetoista, ja ehkä on jo aika jättää radat nuoremmille. Alkuvuonna 2011 Susan Puhuri kilpailee viimeiset lähtönsä, ja samoin radat hyvästelee ensimmäinen ravihevoseni, hitaalla ikääntymisellä kärvistellyt 13v Magic Sense. Toivottavasti jompi kumpi pojista edes ottaa ja räjäyttää itselleen potin suuremmissa lähdöissä ennen sitä - se olisi sopiva hyvästely näin hienoille ravimiehille.
Myös uutta sukupolvea on luvassa. Toissapäivänä syntynyt amerikantuonti Intro To This saapui Crimsoniin. Maailmaan pääsi 04. päivä myös oma kasvatti, tuntemattomien vanhempien Crimson Capulet. Tuonteja tarvitaan aina, ja Crimson Capulet on vasta kolmas oma kasvatti, joka on jäänyt kotiin Crimsonin lyhyen historian (2008->) aikana. Ryhdistäydyn kyllä myös suomenhevosten kanssa. Tästä päivästä lähtien olkoon aina kolme kolmivuotiasta suomenhevosta ja kolme kaksivuotiasta lämminveristä kilpailemassa samaan aikaan, ja jääköön jokainen meillä uransa aloittanut tuonti meille kuolemaansa asti. Jälkimmäinen on aina pitänyt paikkansa, mutta viimeaikoina olen jaksanut neppailla nuorten hevosten kanssa vähän hintsusti.
Olen nopeuttanut ikääntymistäkin joidenkin hevosten kohdalla. Yleinen tapa on ollut jo vuosia, että 6kk=1v ravihevosten ja ratsujen maailmassa, mutta silloin olenkin ollut epäaktiivinen. Nyt, kun hevosia on enemmän ja vietän niiden kanssa enemmän aikaa, uusi ikääntyminen on paikallaan. 1kk=1v on minulle AIVAN liian nopea, mutta nykyään uudet ravihevoset saavat ikääntymisekseen 3kk=1v. Ratsujen kanssa ikääntymistä säädellään hevoskohtaisesti, ja laukkureilla on tottakai käytössään CAS.
Tags:
Crimson,
ikääntyminen,
kilpailut,
lv,
suurkilpailut
20100706
Hevosmäärä on kova! 050710
Kauhistelin taas kerran sitä, miten ihmeessä aikani riittää kaikkiin hevosiin, kun niitä on satoja ja taas satoja - mutta rentouduin hulluudestani siinä samassa. Monta tallia ja monta hevosta on nimen omaan siksi, että yhteen lajiin on vain sopiva määrä hevosia ja pystyn kokeilemaan useampaa hommaa samaan aikaan! Silti päivittelin vähän hevostilastoja:
-
Joushou Gaidoun hevoset (yht=orit+tammat[+ruunat])
dwb: 10 (=3+6+1)
fwb: 3 (=0+3)
kwpn: 1 (=0+1)
sh: 16 (=10+6)
ban-ei: 5 (=3+2)
fri: 1 (=0+0+1)
she: 2 (=1+1)
Koulupainotus: 3
Estepainotus: 11
Yleispainotus: 11
Ravipainotus: 12
Yhteensä hevosia: 37
-
Zurückin hevoset (yht=orit+tammat[+ruunat])
hann: 5 (=3+2)
fwb 1 (=0+1)
trak 2 (=2+0)
Koulupainotus: 3
Estepainotus: 4
Yleispainotus: 1
Yhteensä hevosia: 8
-
Visualizmin hevoset (yht=orit+tammat[+ruunat])
holst: 11 (=4+7)
Koulupainotus: 11
Yhteensä hevosia: 11
-
Crimsonin hevoset (yht=orit+tammat[+ruunat])
lv: 17 (=10+7)
Ravipainotus: 17
Yhteensä hevosia: 17
-
R-Coren hevoset (yht=orit+tammat[+ruunat])
xx: 14 (=8+6)
rbsh: 10 (=4+6)
Laukkapainotus (sprinter): 8
Laukkapainotus (semistayer): 7
Laukkapainotus (stayer): 6
Yhteensä hevosia: 24
-
Piikevän hevoset (yht=orit+tammat[+ruunat])
til: 3 (=0+1+2)
rp: 1 (=0+1)
sh: 8 (=5+3)
fwb: 5 (=1+2+2)
wf: 1 (=0+1)
ic: 1 (=0+1)
lv: 2 (=0+3)
Tuntihevonen: 11
Koulupainotus: 1
Estepainotus: 1
Ravipainotus: 6
Ei painotusta: 2
Leasingissa: 1
Hevosia yhteensä: 21
-
Yksittäiset yksityishevoset:
xx: 1 (ori, laukat)
rbsh: 1 (ruuna, yleis)
-
Yhteensä
Hevosia: 120
Koulupainotus: 18
Estepainotus: 16
Yleispainotus: 13
Ravipainotus: 35
Laukkapainotus: 25
Tuntihevosia 11
Ei painotusta 2
Leasingissa 1
-
Kun kaiken sanoo niin, että minulla on tasan 120 hevosta, olen kuolla sen taakan alle. 120! On kirjoitettu ja kirjoitettavana yhteensä 120 luonnetta, 120 sukuselvitystä! On oltava 120 täydellistä hevossivua netissä, kilpailtava 120 hevosta ja saatettava laatuarvosteluihin 120 lemmikkiä. On istuttava koneella 120'n hevosen verran.
Onneksi tosiasia on paljon, paljon rennompi. Minulla on 47 kilpailevaa ratsua. Vain 28 hevosta pitää ilmoittaa estekisoihin ja vain 31 koulukisoihin. Se on helppoa, ja melkein joka kerta kaikki hevoseni mahtuvat kilpailemaan.
Laukkahevosiakin on vain 25, ja vaikka määrä kasvaakin koko ajan, laukkahevosilla nyt ei paljoa kilpailla tarvitse. Sen lisäksi luonteet voivat olla puolet lyhyemmät kuin ratsuilla, eikä sukuselvityksiä tarvitse kirjoittaa ollenkaan. Jos hevonen starttaa maidenissa viisi kertaa tai enemmän, sen voi heittää surutta myytävien kohtaan. Tällä hetkellä siellä on vain yksi, sekin varattu, ja senkin laskin mukaan tähän tilastoon.
Ravihevosista pidän enemmän, ja vaikka niitä onkin paljon, niiden hoito ei vie samalla tavalla aikaa. Se on helppoa, se on nopeaa, ja sitä HALUANKIN tehdä. Tällä hetkellä kisakalentereiden päivitys on hieman huonolla tolalla lomailuni vuoksi, mutta onneksi rento ikääntyminen (6kk=1v tai 3kk=1v) helpottaa aikataulua ihan mielettömästi. En laskenut mukaan Star Monkey -oria, jonka osaomistaja olen tätä nykyä.
Painotuksettomat hevoset tarkoittavat reaali-ikääntyviä varsoja ja tuntihevoset Piikevän ratsuja. Uskokaa tai älkää, vaikka tuntihevoset eivät kilpaile kuin erittäin satunnaisesti ja vain huvikseen, niissä on kovin päivittäminen. Sivuille ei tarvitse vaihtaa kuin ikä vuoden välein, mutta hoitajien teksteihin on kirjoitettava pitkät ja kattavat vastaukset vähintään joka toinen päivä. Tuntihevosten vuoksi kirjoitan myös Jumpen päiväkirjaa Piikevässä, ja vaikka se ei enää olekaan jokapäiväinen homma, se on raskaampaa kuin kisakalenteripäivitys viidelle hevoselle.
Leasingtammallani en kilpaile, koska se on Piikevässä yhden IRL-vuoden, vain varsomista varten. Sillä ei tehdä mitään muutakaan näkyvää, vaan se vain mainitaan Jumpen päiväkirjassa. Se ei aikaani vie sekuntiakaan, paitsi silloin, kun tein sille väliaikaiset sivut. So not so big deal, huh.
Olen aina kauhistellut hevosmäärääni, mutta näin paperille laitettuna työmäärähän on ihan pikkupikkuruinen! Ei kun vain tuomaan muutama laukkuri taas lisää, eikä suomenhevosiakaan ole koskaan tarpeeksi!
Kauhistelin taas kerran sitä, miten ihmeessä aikani riittää kaikkiin hevosiin, kun niitä on satoja ja taas satoja - mutta rentouduin hulluudestani siinä samassa. Monta tallia ja monta hevosta on nimen omaan siksi, että yhteen lajiin on vain sopiva määrä hevosia ja pystyn kokeilemaan useampaa hommaa samaan aikaan! Silti päivittelin vähän hevostilastoja:
-
Joushou Gaidoun hevoset (yht=orit+tammat[+ruunat])
dwb: 10 (=3+6+1)
fwb: 3 (=0+3)
kwpn: 1 (=0+1)
sh: 16 (=10+6)
ban-ei: 5 (=3+2)
fri: 1 (=0+0+1)
she: 2 (=1+1)
Koulupainotus: 3
Estepainotus: 11
Yleispainotus: 11
Ravipainotus: 12
Yhteensä hevosia: 37
-
Zurückin hevoset (yht=orit+tammat[+ruunat])
hann: 5 (=3+2)
fwb 1 (=0+1)
trak 2 (=2+0)
Koulupainotus: 3
Estepainotus: 4
Yleispainotus: 1
Yhteensä hevosia: 8
-
Visualizmin hevoset (yht=orit+tammat[+ruunat])
holst: 11 (=4+7)
Koulupainotus: 11
Yhteensä hevosia: 11
-
Crimsonin hevoset (yht=orit+tammat[+ruunat])
lv: 17 (=10+7)
Ravipainotus: 17
Yhteensä hevosia: 17
-
R-Coren hevoset (yht=orit+tammat[+ruunat])
xx: 14 (=8+6)
rbsh: 10 (=4+6)
Laukkapainotus (sprinter): 8
Laukkapainotus (semistayer): 7
Laukkapainotus (stayer): 6
Yhteensä hevosia: 24
-
Piikevän hevoset (yht=orit+tammat[+ruunat])
til: 3 (=0+1+2)
rp: 1 (=0+1)
sh: 8 (=5+3)
fwb: 5 (=1+2+2)
wf: 1 (=0+1)
ic: 1 (=0+1)
lv: 2 (=0+3)
Tuntihevonen: 11
Koulupainotus: 1
Estepainotus: 1
Ravipainotus: 6
Ei painotusta: 2
Leasingissa: 1
Hevosia yhteensä: 21
-
Yksittäiset yksityishevoset:
xx: 1 (ori, laukat)
rbsh: 1 (ruuna, yleis)
-
Yhteensä
Hevosia: 120
Koulupainotus: 18
Estepainotus: 16
Yleispainotus: 13
Ravipainotus: 35
Laukkapainotus: 25
Tuntihevosia 11
Ei painotusta 2
Leasingissa 1
-
Kun kaiken sanoo niin, että minulla on tasan 120 hevosta, olen kuolla sen taakan alle. 120! On kirjoitettu ja kirjoitettavana yhteensä 120 luonnetta, 120 sukuselvitystä! On oltava 120 täydellistä hevossivua netissä, kilpailtava 120 hevosta ja saatettava laatuarvosteluihin 120 lemmikkiä. On istuttava koneella 120'n hevosen verran.
Onneksi tosiasia on paljon, paljon rennompi. Minulla on 47 kilpailevaa ratsua. Vain 28 hevosta pitää ilmoittaa estekisoihin ja vain 31 koulukisoihin. Se on helppoa, ja melkein joka kerta kaikki hevoseni mahtuvat kilpailemaan.
Laukkahevosiakin on vain 25, ja vaikka määrä kasvaakin koko ajan, laukkahevosilla nyt ei paljoa kilpailla tarvitse. Sen lisäksi luonteet voivat olla puolet lyhyemmät kuin ratsuilla, eikä sukuselvityksiä tarvitse kirjoittaa ollenkaan. Jos hevonen starttaa maidenissa viisi kertaa tai enemmän, sen voi heittää surutta myytävien kohtaan. Tällä hetkellä siellä on vain yksi, sekin varattu, ja senkin laskin mukaan tähän tilastoon.
Ravihevosista pidän enemmän, ja vaikka niitä onkin paljon, niiden hoito ei vie samalla tavalla aikaa. Se on helppoa, se on nopeaa, ja sitä HALUANKIN tehdä. Tällä hetkellä kisakalentereiden päivitys on hieman huonolla tolalla lomailuni vuoksi, mutta onneksi rento ikääntyminen (6kk=1v tai 3kk=1v) helpottaa aikataulua ihan mielettömästi. En laskenut mukaan Star Monkey -oria, jonka osaomistaja olen tätä nykyä.
Painotuksettomat hevoset tarkoittavat reaali-ikääntyviä varsoja ja tuntihevoset Piikevän ratsuja. Uskokaa tai älkää, vaikka tuntihevoset eivät kilpaile kuin erittäin satunnaisesti ja vain huvikseen, niissä on kovin päivittäminen. Sivuille ei tarvitse vaihtaa kuin ikä vuoden välein, mutta hoitajien teksteihin on kirjoitettava pitkät ja kattavat vastaukset vähintään joka toinen päivä. Tuntihevosten vuoksi kirjoitan myös Jumpen päiväkirjaa Piikevässä, ja vaikka se ei enää olekaan jokapäiväinen homma, se on raskaampaa kuin kisakalenteripäivitys viidelle hevoselle.
Leasingtammallani en kilpaile, koska se on Piikevässä yhden IRL-vuoden, vain varsomista varten. Sillä ei tehdä mitään muutakaan näkyvää, vaan se vain mainitaan Jumpen päiväkirjassa. Se ei aikaani vie sekuntiakaan, paitsi silloin, kun tein sille väliaikaiset sivut. So not so big deal, huh.
Olen aina kauhistellut hevosmäärääni, mutta näin paperille laitettuna työmäärähän on ihan pikkupikkuruinen! Ei kun vain tuomaan muutama laukkuri taas lisää, eikä suomenhevosiakaan ole koskaan tarpeeksi!
Tags:
Crimson,
Joushou Gaidou,
Piikevä,
tilastot,
Visualizm,
yksityiset,
Zurück
20100704
VRL-purkaus 040710
Hei taas pitkästä aikaa. Järjetön tauko johtuu matkoista ja IRL-elämän kiireistä - mutta sehän ei ketään kiinnosta. Menkäämme siis aiheeseen, joka on tänään VRL ja sen tauko - aihe, josta on jo sanottu kaikki.
Kun katselee virtuaalibloggareiden ikiomia pikku palstoja ja ht.netin viestiketjuja, huomaa selkeästi kaksi eri tapaa suhtautua VRL'n taukoon, sen ylläpitäjään ja koko laitokseen. Itse en osaa päättää, kumpi tapa minua raivostuttaa enemmän. Kuulun Ionicin blogissa kauhisteltujen himokisaajien joukkoon (ratsumaailmassa) ja voisin käyttää tuhat riviä perustellakseni oman mielipiteeni yhtä hyväksyttäväksi, kuin niiden laiskureiksi nimittämieni, jotka rutisevat, kun muut kilpailevat. Toisaalta taas voisin myös jyrätä yksinäni ne ruskeakieliset, joiden mielestä tauko on niin ja niin ansaittu ja älkää kiusatko Feaa ja mitä vielä. Okei, en ole itse kumpaakaan mieltä seuraavaksi esittelemistäni mielipidevaihtoehdoista, vaan minua saa sanoa selkärangattomaksi: en tiedä itsekään, mitä mieltä olen asioista.
Tapa A on suhtautua VRL'n hyvin negatiivisesti. Ei se palaa, omg, kuolen, kuinka tässä kestää näin kauan? Pahasti kärjistäen tapa A'n kannattajat vihaavat kaikkea VRL'n toimintaa sydänjuuriaan myöten - mikään ei ole oikein, mikään ei toimi, mikään päätös ei ole hyvä jne - mutta eivät silti osaa olla ilman tätä laitosta. Kaikki pitäisi saada valmiiksi heti, ja joka päivä raivotaan sitä, kun VRL'n, virtuaalimaailman pyhimmän kirkon, itse jumalan asuinsijan uudelleenpystytys kestää niin kauan.
Kuulun tyyppi A'n porukoihin siinä mielessä, että rutisen mielelläni aiheesta tauon pituus. En tee sitä julkisesti, koska muidenkin purkaukset ärsyttävät minua, mutta yhtä rumasti minäkin sanon ja rutisen. Tuttavat ovat kuulleet kyllästymiseensä asti sitä, kuinka VRL on takapuolesta, mutta kuinka en osaa olla sitä.
Tyyppi B suhtautuu myöteisemmin. Kyllä se palaa, koettakaapa itse koodata sellainen laitos, antakaa Fealle aikaa, olemme jeesuksia, olemme pyhiä, älkäämme valittako. Myös tyyppi B'n kannattajia tekisi mieleni potkaista kunnolla - olenkohan väkivaltainen? Tämä mielipide ei tunnu kenenkään rehelliseltä kannanotolta, vaan enemmänkin siltä, että joku saa nyt pyyhkiä takapuoliaan niihin kieliin. Osa voi olla oikeastikin sitä mieltä.
B'läisten mukaan minäkin luotan sokeasti siihen, että VRL palaa. Moni on menettänyt toivonsa, ja tavallaan niin minäkin, mutta en vain HALUA uskoa siihen, ettei laitos tule enää. Kuten yllä sanoin, en enää pärjäisi ilman sitä, vaikka valitankin joka ikisestä asiasta kaikille, jotka vain suostuvat kuuntelemaan.
Kantoja on muitakin, tottakai, nämä kaksi ovat vain äärimmäisiä kärjistyksiä. Joidenkin mielestä tauko on vain hyvä asia. Tätä mieltä oltiin enemmän alussa ("saa päivittää kaikille luonteen" jne), mutta vieläkin osa jaksaa loistaa tyytyväisyydestä. Toivon, että kuuluisin niihin, jotka eivät kaipaa alaisia kilpailuita tai laatuarvosteluita. Asia vain yksinkertaisesti on niin, että ____tahdon____ kilpailla, vaikken samanlaista kisamaniaa muilta odotakaan. Ja ei, älkää tyrkyttäkö villejä - kisaan niitäkin koko ajan, mutta se ei riitä minulle. Myös VRER ja LJ ovat kovassa käytössä, ja MEJ sun muu ei kiinnosta. Käytän jopa kahta työhevosjaosta niin ahkerasti, kuin kutsuja vain tulee.
Lopuksi kerrottakoon, että postauksellani ei ole tarkoituskaan olla pointtia. Päätin vain kirjoittaa aiheesta jotain ihan piruuttani. Toivottavasti joku repii nyt hiusverkkonsa - vaikka mielekkäämpi palkinto tästä naputtelusta minulle olisikin, että joku kertoisi minulle, mitä mieltä oikeasti olen koko laitoksesta ja sen tauosta. Tai vaikka siitä, että minun pitäisi suorittaa kesän aikana 3 filosofiankurssia, 1 kuviksenkurssi, lukea kirjoituksiin (fil&eng) ja niin edelleen. Mikä ei muuten liity asiaan.
Hei taas pitkästä aikaa. Järjetön tauko johtuu matkoista ja IRL-elämän kiireistä - mutta sehän ei ketään kiinnosta. Menkäämme siis aiheeseen, joka on tänään VRL ja sen tauko - aihe, josta on jo sanottu kaikki.
Kun katselee virtuaalibloggareiden ikiomia pikku palstoja ja ht.netin viestiketjuja, huomaa selkeästi kaksi eri tapaa suhtautua VRL'n taukoon, sen ylläpitäjään ja koko laitokseen. Itse en osaa päättää, kumpi tapa minua raivostuttaa enemmän. Kuulun Ionicin blogissa kauhisteltujen himokisaajien joukkoon (ratsumaailmassa) ja voisin käyttää tuhat riviä perustellakseni oman mielipiteeni yhtä hyväksyttäväksi, kuin niiden laiskureiksi nimittämieni, jotka rutisevat, kun muut kilpailevat. Toisaalta taas voisin myös jyrätä yksinäni ne ruskeakieliset, joiden mielestä tauko on niin ja niin ansaittu ja älkää kiusatko Feaa ja mitä vielä. Okei, en ole itse kumpaakaan mieltä seuraavaksi esittelemistäni mielipidevaihtoehdoista, vaan minua saa sanoa selkärangattomaksi: en tiedä itsekään, mitä mieltä olen asioista.
Tapa A on suhtautua VRL'n hyvin negatiivisesti. Ei se palaa, omg, kuolen, kuinka tässä kestää näin kauan? Pahasti kärjistäen tapa A'n kannattajat vihaavat kaikkea VRL'n toimintaa sydänjuuriaan myöten - mikään ei ole oikein, mikään ei toimi, mikään päätös ei ole hyvä jne - mutta eivät silti osaa olla ilman tätä laitosta. Kaikki pitäisi saada valmiiksi heti, ja joka päivä raivotaan sitä, kun VRL'n, virtuaalimaailman pyhimmän kirkon, itse jumalan asuinsijan uudelleenpystytys kestää niin kauan.
Kuulun tyyppi A'n porukoihin siinä mielessä, että rutisen mielelläni aiheesta tauon pituus. En tee sitä julkisesti, koska muidenkin purkaukset ärsyttävät minua, mutta yhtä rumasti minäkin sanon ja rutisen. Tuttavat ovat kuulleet kyllästymiseensä asti sitä, kuinka VRL on takapuolesta, mutta kuinka en osaa olla sitä.
Tyyppi B suhtautuu myöteisemmin. Kyllä se palaa, koettakaapa itse koodata sellainen laitos, antakaa Fealle aikaa, olemme jeesuksia, olemme pyhiä, älkäämme valittako. Myös tyyppi B'n kannattajia tekisi mieleni potkaista kunnolla - olenkohan väkivaltainen? Tämä mielipide ei tunnu kenenkään rehelliseltä kannanotolta, vaan enemmänkin siltä, että joku saa nyt pyyhkiä takapuoliaan niihin kieliin. Osa voi olla oikeastikin sitä mieltä.
B'läisten mukaan minäkin luotan sokeasti siihen, että VRL palaa. Moni on menettänyt toivonsa, ja tavallaan niin minäkin, mutta en vain HALUA uskoa siihen, ettei laitos tule enää. Kuten yllä sanoin, en enää pärjäisi ilman sitä, vaikka valitankin joka ikisestä asiasta kaikille, jotka vain suostuvat kuuntelemaan.
Kantoja on muitakin, tottakai, nämä kaksi ovat vain äärimmäisiä kärjistyksiä. Joidenkin mielestä tauko on vain hyvä asia. Tätä mieltä oltiin enemmän alussa ("saa päivittää kaikille luonteen" jne), mutta vieläkin osa jaksaa loistaa tyytyväisyydestä. Toivon, että kuuluisin niihin, jotka eivät kaipaa alaisia kilpailuita tai laatuarvosteluita. Asia vain yksinkertaisesti on niin, että ____tahdon____ kilpailla, vaikken samanlaista kisamaniaa muilta odotakaan. Ja ei, älkää tyrkyttäkö villejä - kisaan niitäkin koko ajan, mutta se ei riitä minulle. Myös VRER ja LJ ovat kovassa käytössä, ja MEJ sun muu ei kiinnosta. Käytän jopa kahta työhevosjaosta niin ahkerasti, kuin kutsuja vain tulee.
Lopuksi kerrottakoon, että postauksellani ei ole tarkoituskaan olla pointtia. Päätin vain kirjoittaa aiheesta jotain ihan piruuttani. Toivottavasti joku repii nyt hiusverkkonsa - vaikka mielekkäämpi palkinto tästä naputtelusta minulle olisikin, että joku kertoisi minulle, mitä mieltä oikeasti olen koko laitoksesta ja sen tauosta. Tai vaikka siitä, että minun pitäisi suorittaa kesän aikana 3 filosofiankurssia, 1 kuviksenkurssi, lukea kirjoituksiin (fil&eng) ja niin edelleen. Mikä ei muuten liity asiaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)