20220403

Oresaman & Hopiavuoren radiohiljaisuus

 Olen kertonut tähän mennessä ainoastaan Hopiavuoren foorumin rekisteröityneille avoimella puolella, miksi olen ollut niin hiljaa harrastuksen parissa oikeastaan koko talven. Nyt olen kerännyt sen verran voimia, että voin kertoa myös täällä.

Olen työnarkomaani, yliempaattinen, perfektionisti, ylityöllistetty opettaja ja annan liian helposti anteeksi muille vaikka en ikinä itselleni. Viime joulun aikoihin asti jaksoin painaa töissä ja jaksoin pitää Hopiavuoren sellaisena kuin haluan sen olevan (ja Hopiavuori ei muuten ole pienitöinen). Sitten mäiskähdin oikein kunnon mahapläiskällä todellisuuteen: nyt ei enää pysty venyä, ei jaksa enää, ei onnistu yhtään mikään (edes lepääminen).

Sain lapun, jossa luki, että minulla on masennus ja ahdistuneisuushäiriö, ja samalla tuli piiiiiiiiitkä saikku ja lääkkeet. Meni aika kauan, että pääsin sen verran elämään kiinni, että ruokakaupassa käyminen ei väsyttänyt niin, että nukuin koko loppupäivän.

Nyt olen taas periaatteessa työkuntoinen (ja jo hyvän aikaa töissä ollutkin), mutta vieläkään ei suju niin kuin ennen. Kun töistä on selviydytty, jaksan olla koirien kanssa, mutta en keskittyä kunnolla mihinkään oleelliseen. Olen virtuaalihevostellut sen verran, että olen ilmoitellut hevosia laatiksiin ja tuomaroinut. Välillä koen siitä huonoa omatuntoa, koska Hopiavuoren hevostallilla ansaitaan parempaa. Usein on itsellä suunnaton ikävä Hopiavuoreen, mutta kun avaan tiedoston, sinne ei tule tekstiä sitten millään. En ole ikinä ollut näin kauaa kirjoittamatta! Tämä on ainoa teksti, jonka olen saanut tehtyä aikoihin!

Hiljaisuus jatkuu yhä. Teen sen, minkä jaksan, enkä yhtään enempää, vaikka mieli tekisi koko ajan. :) Perfektionisti ja työnarkomaani eivät ole kuolleet minusta. :D

Mielenterveydestä on vielä sanottava se, että ainakaan minulla ei ollut aavistustakaan, millaista se on, kun ei oikeasti vain jaksa ja pysty enää. Luulin sen maalaisjärjellä ymmärtäväni, mutta ei sitä voinut kuvitella etukäteen. Olen saanut olla tässä mielessä terve koko elämäni ajan, ja huh huh, onneksi! Joulun maissa velloin niin pelottavissa ajatuksissa, että voi kun en enää ikinä joutuisi sellaiseen paikkaan päässäni.

20220115

Loppuvuoden palkitut 2021

 YLA:ssa palkitut loppuvuonna 2021

Ykköspalkinnoilla palkittiin YLA:ssa heinäkuusta joulukuuhun Toxic FoxVohvelieläin, Get Schwifty, Abraham, Kuuralehdon Artturo, Kettupolun Kiirus, Pepper Imp, Fixing My Demon,

Kakkospalkinnolla on palkittu Queen's Never Late ja Super Mario.

Qiana Ring joutuu uusimaan kolmospalkintonsa jos joskus on tilaa ilmoittaa se, sillä en havainnut, että YLA alkoi marraskuussa vaatia sijoitusten laskemista.

YLA:ssa tällä kertaa palkitut hevoset ovat melko vanhaa kantaa. Harrastan nykyään niin hitaasti, että itse pidän toki Vohvelieläintä ja Pepper Impiä ihan upouusina, sillä ne ovat niin tuoreita, että muistan, mitä mietin keksiessäni niiden nimet ja kirjoittaessani niiden luonteet.

Erityisesti Vohvelieläin on minulle rakas. Siinä näkyy kasvatustyötäni, ja se on tärkeä linkki sukutauluissa. Sen lisäksi se on myös piirretty, eli olen käyttänyt siihen enemmän aikaa ja vaivaa kuin valokuvalliseen hevoseen. (Näin käy minun harrastuksessani: se ei tarkoita, etteikö joku toinen panostaisi valokuvalliseen yhtä lailla tai enemmän!) Nimikin on mielestäni kiva ja onnistunut! Vohvelieläin onkin jo valmis virtuaalihevonen, mutta en malta luopua siitä. 

Vohvelieläin (line Tea, muu mä)


Fixing My Demon on mielestäni myös hauska heppa. Sen nimi ei ole yhtä kiva kuin Vohvelieläimen, mutta kuva on, ja Yorccan vaatimattomamman kasvatustyön kontekstissa Demo on myös onnistunut kasvatti. Se myös inspiroi minua tekemään juttuja kanssaan, vaikka laatishevonen enää harvoin inspiroi tekemään muuta kuin kasvattamaan ja keksimään nimiä.

Super Mario on osa Erkinheimon Uusia Tuulia, eli uutta Nintendo-linjaa. Koko Nintendo-linja on tosi kiva, mutta koska en ole vielä puuhannut sen parissa yhtä kauaa kuin esimerkiksi Vohvelieläimen sukulaisten parissa, en rakasta linjaa vielä yhtä paljon kuin vanhempia. 


SLA:ssa palkitut loppuvuonna 2021

SLA:ssa on käyty koko vuosi tosi harvakseen, joten montaa palkittua ei ole. Aiemmin esitellyt Vohvelieläin ja Kettupolun Kiirus hakivat ykköset samasta tilaisuudesta. Toisessa tilaisuudessa käytiin poikaan voimin hakemassa ykköset, kun Esi-Isä ja Kuuralehdon Artturo pyörähtivät näytillä.


ERJL:ssa palkitut loppuvuonna 2021

Myös ERJL on ollut vähällä käytöllä. Vain Super Mario ja Pullagallup kävivät hakemassa ykköset.

Pullagallup (kuva © VRL-03840)


Pullagallup on mielestäni ihana hevonen. Se on niin soma, söpö, pikku nisupulla! Sen nimi on ihana, ja sen takia sen aikoinaan ostinkin. Haluan, että sen varsojen nimet ovat samanlaisia kuin sen oma nimi: sama teksti, luki sen sitten oikein- tai väärinpäin. Seuraavan varsan (tai jopa lapsenlapsen) nimi on jo suunniteltu, mutta puoliso on oltava täydellinen!


KRJL:ssa palkitut loppuvuonna 2021

Ykkösiä hakivat Super Mario, ikivanha G-Force sekä Waluigi.

 Waluigi (kuva © Narien vapaat)

Waluigi on Super Marion yhteydessä mainitsemaani Nintendo-linjaa. Linjansa edustajana se on onnistunut ja kiva heppa, mutta tykkään siitä myös nimenä ja persoonana. Luigi on tällä hetkellä Nintendo-linjan suosikkini, mutta se johtuu varmaan suurimmaksi osaksi siitä, että olen puuhannut sen kanssa oreista eniten. Luigi on myös periaatteessa valmis, kunhan pääsisi laatiksiin asti.


KERJL:ssa palkitut loppuvuonna 2021

Ykkösiä hakivat Ton-Tongue Toffee, Kornknarr ja Kuhdon Jassoo.
Kakkoset saivat Qiana Ring ja Horcrux.


VVJL:ssa palkitut loppuvuonna 2021

Esi-Isä ja Jeskamandeera hakivat ykköspalkinnot. Ei voi kovin lihavaksi sanoa loppuvuoden palkintosaalista myöskään VVJL:ssa.