On pakko käsitellä ensin YLA:n palkinnot, vaikka ne julkaistiin viimeisinä. En malta odottaa niillä elvistelemistä. Ikinä ei ole mennyt näin hyvin, hyvät herrat!
**
© Tomasz Siergiej
Tämä on ärsyttävä hevonen. Rakastan Inkan nimeä ja kirjoitin tammlle luonnetta ja muita tekstejä ihan onnenhuuruissa, vaan eipä tullut omasta mielestä hyviä tekstejä. Jätin Inkalle neljännen luonneyrityksen sen sivuille ja kyllästyin koko heppaan. Havahduin hetki sitten sen olemassaoloon. Huomasin, että esteillä on sijat täynnä, vaan koulua olen unohtanut tällä kisata. Niin sitten kisattiin Inka pois alta, ja nyt se odottaa vielä paria laatista. Olen to-del-la hämmästynyt, että Inka sai luonteestaan 17 pistettä. En olisi itse antanut yhtä paljoa. Tämä saattaa kuitenkin johtua osin siitäkin, että olen kamppaillut Inkan tekstien kanssa niiiiiin kauan, että vihaisin niitä, vaikka ne olisivat täysin onnistuneetkin.
© Suomen Hippos / Anni Himberg
Totista on puhuttu niin monesti, etten enää esittele sitä. Sen sijaan puhutaan taas luonnepisteistä: Totti sai 19. Jos en olisi itse tuomari, ihmettelisin ehkä hitusen, että eikö luonne ole korkeintaan 17-18 pisteen arvoinen kriteerien mukaan. Olen vähän leuhka nyt ja sanon pitäväni Totin luonteesta itse, koska se on vähän ERILAINEN kuin joka toisella suokilla. Siksi se sai pari ekstrapistettä. YLA:n teksti- ja sukutuomarit saavat lukea tosi, tosi paljon erilaisia tekstejä, ja vaikka tosi moni teksti on oikeasti elämys, on joukossa monta hyvin samanlaista. Piste tai kaksi irtoaa siis ihan siitä, että luonteessa on yritystä tehdä joko hepasta vähän erilainen tai kirjoittaa teksti vähän eri tavalla. Totti on esimerkiksi aika perusratsu, mutta mielestäni sen luonne on kokonaan samantyylinen, yhtenäinen teksti, ja siinä on tuotu esiin yksityiskohtia. Vielä parempi luonteesta olisi tullut, jos olisin osannut kertoa Totin yleisestä käytöksestä pelkästään yksityiskohtien kautta.
***
© Suomen Hippos / Pirje Paananen
Voi. Jessus. Miten. Hieno. Homma!!! Tämä poissi on kuulkaa evm-sukuinen ukkeli, ja tiedätte ihan varmana, miten vaikeaa sellaiselle on saada YLA1! (Tai sitten olen vain huono, sekin on mahdollista.) Mutta ASIAAN.
Tätä hevosta auttoi saamaan ykkösen, koska se sai tekstipisteistä 19+19. Olisin itsekin antanut sen luonteesta 19, joten ensimmäinen luku ei sinänsä ole suuri yllätys, mutta aina se on hienoa, kun joku muukin minun tekstistäni tykkää. Junnullahan on tosi kiva luonne: olen tehnyt siitä aika kakkapyllyn yksityiskohtien kautta, ja lisäksi vertaillut vitsillä omaa ja Junnun luonnetta. Poissi ei kuitenkaan ole ihmissyöjä jne.
Päiväkirja on ainakin minusta vaikeampi arvioitava kuin luonne, koska kunkin omistajan tekstit ovat vielä sata kertaa enemmän erilaisia keskenään kuin hevosten luonteet. Silti sanoisin Junnun päiväkirjaakin melko onnistuneeksi. Olen kirjoittanut itse ihan normaalia IRL-päiväkirjaa joka päivä vuodesta 2008 ja päätin kokeeksi kirjoittaa Junnulle ihan omana itsenäni, ihan niin kuin kirjoittaisin omaankin kirjaani jo Junnu olisi oikea hevonen. Se toimii. Ensin on tietty keksittävä itse tapaus, mutta kun tapaus on kuviteltu jo valmiiksi, teksti tulee itsestään. Lisäksi uskon tyylini olevan aika hauska silloin, kun tekstini ei ole pakotettua. Minulla on juuri niin surkea huumorintaju, että naurahdin itse Junnun päiväkirjassa laatismerkinnälle, kun oikolukaisin tekstejä vielä ennen YLAa.
"Orihan sai vain kolmoset KRJ:n ja ERJ:n laatiksista surkean käytöksen takia. Toisessa se päätti kulkea naama kaksarilla, pää melkein turpaa myöten kaulan sisälle imaistuna, kun olisi pitänyt liikkeitä esitellä."
Minulla on yhä noita holsteja, vaikka taisin ostaa ne sen muutaman vuoden takaisen muotivillityksen takia. Esko nyt menee YLAan kun jaksan ilmoittaa, mutta sitten se on heihei Esko. Voin minä Eskon myydäkin jollekin, jos saan säilyttää option yhteen varsaan varmuuden vuoksi. Vaikka en minä todennäköisesti varsaa halua.
***
© kasvattaja
Virpi kävi noutamassa ERJ:n ja KRJ:n palkinnot samalla kertaa, ja KERJ:n laatikseen se menee kun ehtii. YLA:n tilaisuuteen se olisi jo valmis.
Minulla on tässä Virpin kanssa jonkinlainen dilemma. Se on ihana, inspiroiva, hyvänniminen, kivasukuinen, kaikin puolin arvokas tamma, mutta jalostussuunnitelmani ovat muttuneet Virpin ostamisen jälkeen. Sillä on yksi varsa kotona, Jokisusi nimittäin, joka saattaa sekin mennä myyntiin. En ainakaan tarvitse tammasta toista varsaa! On kuitenkin täyttä tuhlausta, jos tällainen tamma saa vain yhden varsan. Myyntivarsojakaan en halua tehdä: jos kukaan ei niitä ota, Alegreenhan ne menevät ja sieltä minne tahansa. Virpin varsoja ei kuitenkaan voi laittaa "minne tahansa". Olen nähnyt Virpin eteen vaivaa, niin kuin muidenkin hevosteni eteen, mutta lisäksi Kärmeniemessäkin on tehty töitä Virpin eteen.
***
Veera sai kakkospalkinnon ERJ:n laatiksesta, onnea Veera. Tammasta saa tilausvarsan, mielellään meidän omita oreista. Mahdollinen tilausvarsa on Veeran viimeinen: sillä on edessään loput laatikset ja hevosten hautausmaa.
***
© Klosterhof Medingen
Wat. Ykköspalkinto? Millä ansioilla se sen sai? Olen kyllä käynyt pisteytyksen läpi, mutta silti mitä? Miten nuo pisteet menevät? Allun tulos on tämä: (8 + 40 + 18 + 20 + 15 = 101 p.) ERJ I
Ennen tulossivulla luki, mikä pistemäärä tulee mistäkin, mutta nyt täytyy tunnustaa, etten tosiaan tiedä. 40 se sai ainakin kisoista. 15 on ehkä lisäpisteitä. Jälkeläisistä ehkä 20? Vai suvusta? Vai saiko se suvusta 18, se kuulostaisi loogisemmalta? Kahdeksanko tuli sitten rakenteesta? Vai hä!! Miksei se tässä-järjestyksessä-nää-pisteet-ny-on -taulukko ole sellä meille idiooteille?
Mutta olen ylpeä ykköspalkinnosta, jos Allu sen ansaitsee. Vaikka vieläkin epäilen jonkinlaista virhettä. Pitää ottaa selvää, mistä osiosta se sai mitäkin, jotta voin ottaa pisteet palautteena esim. sukuselvityksen hyvyydestä.
***
ERJ-I
Voi isin omaa vauvaa ja sen ekaa palkintoa! Olen odottanut, että tämä tyttö pääsee laatiksiin. Tämä on nyt se inspaava jälkeläinen epäinspaavalla Inkalla, jonka esittelin ylempänä. Minulla oli kaksi vaihtoehtoa luoda tämä tamma luonteen avulla. Nyt se on Elsa, iso hieno prinsessa. Toinen vaihtoehto olisi ollut, että se on Ranu, roskaruualla elävä taitava mutta laiska nörtti. Onneksi tein siitä Elsan.
