Toukokuun ERJ-Cupin tarinaluokan tarinat

ERJ-Cupissa oli tässä kuussa tarinaluokka - ihanaa! Osallistuin kahdella hevosella, ja koko luokassa oli minun lisäkseni vain yksi toinen ratsastaja. Hessu voitti kaikki, Indi hävisi kaikille.

Huomauttaisin vielä ennen tarinoiden esittelemistä, että kaikki kirjoitus on fiktiota, vaikka kaikki sen toki jo tietävät (vaikka välillä joillekin raja hämärtyy). Tarkoitan tällä sitä, että en läheskään aina toimisi IRL eläinten kanssa niin kuin toimin virtuaalihevosten kanssa. Virtuaalihevonen ei kärsi toimistani!

http://nurinkurin.net/ventos/k/erjcup0517.html

Tehtävänanto:
Sekä sinulla, että ratsullasi on kevättä rinnassa ja kesäiset laitumet siintävät jo mielessänne. Pirteän linnunlaulun saattelemana lähdette ulkokentällä suorittamaan esterataa, mutta jossain vaiheessa suoritusta ratsukon nelijalkainen osapuoli saa päähänsä tehdä jotain arvaamatonta. Mitä se on? Onko se jotain positiivista, mikä vie teidät entistäkin varmemmin maalilinjan yli vai tuleeko hyppäämiseen sellainen mutka, että rata katkeaa siihen paikkaan? Häpeätkö niin pahoin, että lupaat kadota kisakentiltä vähintäänkin seuraavaksi pariksi vuodeksi vai saatteko niin raikuvat aplodit, että voisit lähteä vaikka samoin tein uusintakierrokselle?

1.(/3) Oresama (VRL-02753) - Horror Movie Host RR VH17-031-0166 (140cm)
Mehän olimme olleet aina yhdessä. Pikkuvarsasta ensin suureksi oriksi oli Hessu kasvanut minun hoivissani. Nuoreksi hyppääjälupaukseksi, sitten esteratsujen tähdeksi se oli kasvanut, mutta enää siitä se ei ollut muuttunut, ei ennen kuin nyt. Enää Hessu ei ollut kasvanut, vaan ainoastaan ikääntynyt. Ajattelin, että oli upeaa päättää melkein vuosikymmenen pituinen esteratsun ura arvokisoihin, ja vieläpä niin upeana päivänä.

Hessu nosti arvokkaan laukan kostealla kentällä, kun painoin pohkeeni sen kylkiin vielä kerran. Sen korvat käännähtivät terävästi kohti ensimmäistä estettä, ja se unohti äänekkään linnunlaulun, muita hevosia korkeamman ikänsä ja kuljetusautossa odottavat palkintoporkkanat. Se otti rauhallisen askeleen, toisen, kolmannen, ja lopulta se hyppäsi. Kukaan ei olisi uskonut sitä ikivanhaksi, sillä se singahti lentoon tiukasti ja notkeasti kuin olisi ollut pajunoksa. Hetken se leijui ja nautti lennostaan näyttäen vasta kevääseen heränneeltä perhoselta, mutta lopulta sen oli laskeuduttava.

Innokas hevoeni oli vielä yhden päivän kilparatsu, eikä vielä vanhus. Se ei olisi malttanut odottaa. Hessu, riemuissaan kuin kevätvarsa, esitti esteen jälkeen riehakkaasta hirnunnasta sekä kahdesta nopeasta ja potkivasta pukista koostuvan lyhyen rodeoesityksen. Arvasin, että yleisöä nauratti. Hessu tunnettiin, sen ikä tiedettiin, ja ehkä joku oli katsomossa toivottamassa vanhalle kilpahevoselle onnea eläkepäiville. Annoin riemusta holtittomalle Hessulleni kuitenkin vain lisää pohkeita. Kyllä se saisi vielä esiintyä, koska kohta se laukkaisi maalilinjan ylitse ihan viimeistä kertaa.

Tuomarin kommentti: "Vaikka pukkisarja ei täysin yllättävä käänne ollutkaan, tarinan lämminhenkisyys ja yhteisen kisamatkan viimeinen etappi vetosivat! Vanha ratsu vielä viimeisen kerran osoitti taitonsa ja teki sen tyylillä aivan kuin arvaten, että nyt on aika vetää yleisölle päätösshow."


3. (/3) Oresama (VRL-02753) - Indian Jewel VH17-031-0167 (140cm)
Pukkasin Indiä pohkeilla. Ensin hellästi, sitten kovemmin, ja lopulta hätäisesti. Hieroin sitä kantapäillänikin, ja kun en enää muuta keksinyt, löin sitä ohjanperillä lavalle. Maiskutin, naksutin, jopa mumisin matalalla äänellä uhkauksia.

Tilanne ei olisi ollut vakava, jos olisimme olleet suorituksemme alussa ja Indin käytös olisi johtunut vaikka ramppikuumeesta. Tai jos olisimme olleet edes kotona. Mutta kun ei. Törrötimme keskellä suurta kenttää, ERJ-Cupissa, ja Indi oli päättänyt, ettei sen tarvitse hypätä tällä kertaa kahta viimeistä estettä. Hyppäämisen sijaan se antoi katseensa vaellella katsomon ihmisjoukossa. Vannon, että näin, kuinka se virnisteli suupielestään katsojille!

Lopulta laskeuduin Indin selästä. Kaikki odottivat, että taluttaisin oikuttelevan hevoseni pois ja päästäisin seuraavan ratsukon sisään. Tuomarit olivat rasittuneen näköisiä, ja katsojat huvittunen.

En vienyt Indiä pois, vaan kiskoin sen väkipakolla ohjista esteelle. Kun läpsäytin sitä takapuolelle, se hyppäsi vain parin askeleen vauhdilla. Raahasin hämmentyneen hevosen viimeiselle esteelle, ja laitoin sen taas hyppäämään. Suoritus oli pilalla jo kuitenkin, joten Indiä en pilaisi antamalla sen kuvitella, ettei sen tarvitse tehdä niin kuin minä sanon.

Tuomarin kommentti: "Tämän tarinan ehdoton yllättäjä oli ratsastaja itse huimalla päättäväisyydellään! Vaikka Indi laittoikin kapuloita suorituksen rattaisiin, periksi ei siitä huolimatta annettu."

ERJ-Cup 30.11.2015

Synttäripäivänäni ERJ-Cupissa neljä meikäläisen heppaa sijoittui tarinaluokassa. Tuotoksena oli vain yksi lause, joka ratsastajan suusta pääsi, kun hän tippui hevosensa selästä. Kirjoittaminen oli vaikeaa lähinnä siksi, että tällaisessa tehtävänannossa ei voi ollenkaan ennakoida, mitä muut kirjoittavat ja mistä tuomari mahtaa pitää. (Ja tarinaluokissa on juuri parasta se, että tuomarilla saa olla subjektiivinen mielipide, en minä sitä.) Tällä kertaa tuomari arvosti humoristista settiä.

Minun sijoittuneet ratsuni tarinoineen:
3. Oresama (VRL-02753) - Veljeni Rottamieli VH15-018-1960 (110 cm)
"Aina saa hävetä - eiku ei ollu mun hevonen!!"

5. Oresama (VRL-02753) - Bunraku Doll RR VH13-031-0278 (140 cm)
"Jos sä olisit yhtään pienempi, mä tekisin susta kintaat, vaan nytpä susta tulee kokonainen palttoo!"

8. Oresama (VRL-02753) - Wannabe Coca-Cola RR (130 cm)
"Tule tule takaisin isin luo; ei se ollut yhtään sun syy, se este kävi selkeästi sun päälle!"

25. Oresama (VRL-02753) - Southern Sacramento (150 cm)
"Mä sentään pääsin tämän esteen yli, toisin kuin tuo Sacramenton kuvatus!"


Jos olisin itse tuomaroinut luokan, voittaja olisi ollut Katja H. hevosellaan Routalempi. Pudottuaan ratsastaja sanoi: "jännä toi aggressio..."
En tiedä, iskeekö minuun Routalemmen ääni, jonka kuulen päässäni, vai hevosen nimeen kekseliäästi yhdistetty vuorosana. (Jos johonkuhun ei iske tämä, äkkiä, katso Pasilaa.)

ERJ-Cup 4/15, tarinaluokka

Osallistuin ERJ-Cupin tarinaluokkaan omalla kasvatillani, Ghost RR:lla. Luokka meni paremmin kuin odotin: kuudesta osallistuneesta ratsukosta sijoituimme kakkossijalle, eli sijoitus sieltä tuli. :) Teki tosi hyvää saada tällainen positiivinen palaute tekstistä pitkästä aikaa. Laitan tarinan teidänkin iloksenne tänne: se on erilainen kuin yleensä kirjoittamani, kiitos luovan tehtävänannon.

***

2. Oresama (VLR-02753) - Ghost RR (150cm)
http://raitatossu.net/solo/k/erjcup0415.htm

"Iskä! Iskä!" hirnuin malttamattomana jo kun Tallimestari-niminen
ihmisystäväni käveli kanssani kohti tarhoja, "iskä, siellä oli ihan
mahtavaa!"
"No Ghost hyvä, muista käytöstavat! On kohteliasta odottaa paikallaan,
kunnes ihminen päästää sinut vapaaksi", iskä hörähti lempeästi.

Isä oli minusta ylpeä, kun odotin hiljaa ihmisen päästävän minut vapaaksi
preerialle, tai siis aitaukseen, näin sen heti korvien asennosta. Taisi
ajatella, että olen oikea kilpahevonen! Niin kuin olenkin, muistin, ja
ravasin ylpeänä häntä pystyssä iskän luokse.

"Siellä oli kasveja esteiden vierellä! Ja päällä! Kuvittele! Enkä syönyt
niitä yhtään, niin kuin neuvoit! Ja siellä oli muitakin nuoria, ja yksi
tamma oli vasta vuoden vanha, mutta se ei hypännyt yhtään, vaan oli vain
pihassa aitauksessa, eikä sanonut hei, vaikka minä huusin, ja siellä oli
koira-"
"Ghost!" isä pärskähti ja nosti päänsä ylös, "et kai hirnunut siellä
täyttä kurkkua? Se on aika moukkamaista, vain kylmäveriset ovat sellaisia
mämmikouria, etteivät pysty säilyttämään arvokasta vaikutelmaa!"
"Anteeksi, mutta kun siellä oli niin paljon kaikkea!"

Isä huski hännällään pää ylhäällä ja näytti ankaralta, mutta näin, miten
hän lientyi lopulta.
"No? Millaisia esteitä siellä oli?"
"Punaisia ja valkoisia. Ja vähän vihreitä harjoituskentällä", vastasin heti.
"Voi sinua, Ghost. Niin nuori vielä... Tarkoitin, että millaisen radan
hyppäsit?"
"No sellaisen kuin sinä eilen, kun harjoittelit sen uuden ihmisen kanssa.
Paitsi että siinä oli kasveja myös!"

Olisin halunnut kertoa isälle vielä linnuista, joita ui ojassa ja joiden
äänet kuulin koko ajan ja joilla saattaa olla tänä keväänä munia, ja
siitä, miten Tallimestari laittoi minulle loimen niin huonosti, että
kutitti. Ja pienikokoisesta naaraspuolisesta ihmisestä, joka otti minusta
kuvan, kun hyppäsin. Isä näytti kuitenkin mietteliäältä, joten olin
hiljaa. Isä aina suuttuu, jos sille hirnuu päin turpaa, kun sen aivot
heittävät kuperkeikkaa sen pohtiessa jotain oikein ankarasti.

"Tuliko ruusuketta? Pokaalia? Mitään, mitä voin osoittaa muille oreille ja
sanoa, että minun poikani ensimmäiset suuret kisat menivät mahtavasti?"
"Eeei..." hirnahdin välttelevästi korvat luimussa. Käänsin pääni sivulle
ja kuopaisin kainosti maata.
"Olitko kuitenkin kymmenen parhaan joukossa?" isä varmisti.
"Eeen", hörähdin yhä välttelevästi. Toivoin, ettei tätä keskustelua olisi
tarvinnut käydä, mutta ovela isi huomaa aina kaiken, mitä yritän
piilotella.
"No? Mitä tapahtui? Pudottiko tuuli puomeja? Et kai kompastunut?" isä
hörisi huolestuneena ja nuuhki minua tarkistaakseen, olinko ehjä.
"Oikeastaan, iskä, kun se pieni tamma siellä haassa näytti niin
surulliselta, niin minä taisin vähän niin kuin saada arvosanaksi hylätyn.
Kun se ei vastannut, kun hirnuin sille, niin ajattelin mennä katsomaan. Ja
kun siellä otettiin valokuviakin! Iskä! Valokuvia! Salamalla!!"

Iskä suttui, sen näki. Se kuopaisi mahtipontisesti maata, pudisteli
päätään ja pärski sanatonta harmiaan. Ihmettelin ääneen, eikö isä muka
ollut tehnyt mitään kummaa epähuomiossa ensimmäisissä isoissa kisoissaan,
ja mitä väliä sillä oikeastaan oli, yhdellä kisalla.

"Kuules Ghost! Tuollaisilla sijoituksilla on erittäin paljon väliä!
Tiedätkö, mikä on jalostusori? Se on ori, joka saa enemmän herkkuja ja
parempaa ruokaa kuin muut, ja jota ihmiset puunaavat ja hoivaavat tarkasti
joka ainoana päivänä, ihan niin kuin minua! Ja jalostusoriksi pääsee vain
voittamalla isoja kisoja! Käyttäytymällä kuin ammattilainen! Haluatko muka
päätyä rahvaanomaiseksi harrastehevoseksi, niin kuin se ikäisesi
suomenhevonen? Harrastehevosen elämä on kamalaa! Ei saa pehmeintä lointa
ylleen, ei uudenkarheaa satulaa, ja ratsastajanakin toimii toistaitoinen
ihminen, joka ei uskalla hypätä kuin puolen metrin esteitä! Ja poika, en
mokannut ensimmäistä ERJ-Cup -luokkaani, vaan voitin sen, niin kuin aidon,
hienostuneen puoliverisen kuuluu!"

Olin onnellinen, kun Tallimestari tuli portille huhuilemaan minua. Isän
vihainen hirnunta kuulosti melkein karjunnalta. Onneksi isä asuu eri
tallissa. Kävelin rauhallisesti mutta erittäin innokkaasti portille, niin
kuin isä oli opettanut, vaikka teki mieli laukata. Seuraavalla kerralla
keskityn ihan varmasti kunnolla, niin minusta tulee jalostusori ja saan
pehmeän loimen, uuden satulan ja parasta ruokaa!

Denka eläkkeelle Moscow Sim-Star Cupin jälkeen

Kuva: HW Farm
Sleep Deep G
Sleep Deep G:n eli Denkan ura on nyt ohi. Viimeiset kilpailut käytiin tässä kuussa. Eläkkeelle päästäminen on rankka ajatus, koska Denka on näitä pitkään mukana roikkuneita, rennolla tahdilla kisattuja, paljon rakastettuja hevosia.

Vaikka kilpailut ovat ohi, sai Denka arvoisensa finaalin Moscow Sim-Star Cupissa, jossa tammani voitti karsinnat. Itse finaali ei mennyt kovin hyvin, mutta juuri sillä hetkellä ymmärsin vaativani hevoseltani aivan liikaa. Se ei ole ollut nuori enää pitkään aikaan.

Kun häpeän sitä, millaisissa paineissa olin mummohevostani pitänyt, olen samalla ylpeä siitä, kuinka hyvin Denka on aina typeriin vaatimuksiini ja kohtuuttomiin tavoitteisiini vastannut. Nykyään vaadin tammalta hyvän treenikauden sijasta sitä, että se sopeutuu elämänmuutokseen:  harjoitukset vaihtuvat metsässä samoamiseen, kiireinen elämä kisatallissa pitkiksi pihatolla vietetyiksi kesiksi, alati vaihtuvat kilpahoitajat yhteen omaan hoitajaan... Denkalla on vielä paljon hyviä vuosia edessään. Katsotaan, mitä seuraavaksi keksimme!

Suurlähdöissä pärjänneitä, 210112

Crimsonissa ja Erkinheimoissa on taas bileet pystyssä. Ruotsin puolelta raahattiin mukaan kunniakirjoja ja rahoja aika lailla, ja nyt ne on oikeille paikoilleen sijoitettu, kun taas kerran matkalaukut purettiin. Nyt samalla kun mietitään, mitkä hevoset lähtevät ensikuuksi ruotsiin kilpailemaan, on aika onnitella juuri kotiutuneita hevosia.

Suurin sankarimme on Erkinheimon vanha kunnon Hätävampyrisaatio, joka juoksi voittajaksi kahdessa suurlähdössä. Kallblodserien final ja Montéserien final -lähdöissä ori kaahasi menemään sellaista tahtia, että paransi hieman sekä monté- että kärrylähtöennätystään. Hyvä poika! Talli- ja tarhakamu Laadukas Rikollinen kiri urheasti kakkoseksi ja ylitti maalilinjan hitusen Hätävampyrisaation jälkeen.

Stayercuppen final -lähdössä kunnostautui Crimson Moneymonster. Kovien palkintorahojen lisäksi aikuistunut ikivauvamme sai arvonimen Januaristayern 2012.

Muita voittoja ei tullut, mutta muutamat muut juoksivat silti myös todenna hienosti! Nuorista lämpöisistä Crimson Carmencita sijoittui toiseksi Unghästserien Final -lähdössä, ja palkintosijoille ponki myös Crimson Dragomir.

Vanhemmista hevosista Crimson Moneymonstern varsa Crimson Moneyman jaksoi juosta kakkoseksi Silverdivisionassa. Se on hieno saavutus nelivuotiaalta. Hienoimmassa lähdössä, Gulddivisionassa ei niin hienosti meidän hevosilla mennyt, mutta GO Joke ja Funky Monkey pääsivät edes rahasijoille.

Monéserien finalissa joka ainoa mukaan valittu hevosemme sai myös rahaa tililleen. Maniac In Actionin ja Crimson Cat Slapin sijoitus oli melko vaatimaton, mutta konkaritamma Flirt! sijoittui toiseksi. Hienosti juostu.

Crimson Kyoto, C.L. Müllers memorialin voittaja & muita suurkisajuttuja, 040111

Crimsonin 1-polvinen kasvatti, 5-vuotias Crimson Kyoto voitti ensimmäisen arvokkaamman kilpailunsa. Ruotsin C.L. Müllerin muistolähdössä se kiskoi kärryjään hipoen omaa ennätystään, joka on 1.13,2.

Kotiin Suomeen lähdettiin parin päivän huilin jälkeen hyvillä mielin ja 400 000 virtuaalikruunua rikkaampina.

Mukaan lähtöön meidän tallilta oli valittu myös evm-sukuinen tamma Hot Like Mexico ja 1-polvinen ori Crimson Japan. Orin lähtö meni vähän mönkään, mutta Hot Like Mexico paransi ennätystään ja kiri suhteellisen kevyen näköisesti kolmossijalle. Viisivuotiaalle Crimson Japanillekin lähtö oli hyvää harjoitusta, ja tulevaisuudessa meno onkin aivan varmasti parempaa myös suurissa ja jännittävissä lähdöissä.

**

Ruotsin lämminveristen montémestaruusfinaalitkin menivät Crimsonin osalta aika nätisti. Voittoa ei saavutettu, mutta kaksi finaaliin valittua montératsumme sijoittui rahasijoille. Konkari Maniac In Action juoksi huonosta startistaan huolimatta viidenneksi. Crimson Cat Slap, jota en itse pitänyt edes erityisen valmiina suurkisoihin, yllätti kaikki ponkimalla sinnikkäästi nelossijalle. Flirt!, johon uskoin kovasti, valitettavasti mokasi koko kilpailunsa alusta loppuun.

**

Nuorten hevosten mestaruussarjassa oli meiltä valittuna Crimson Pride, Crimson Solo Song, Guitar Solo Time ja Crimson Tangocat. Pride selviytyi kuutossijalle tehden ihan omantasoisensa juoksun, mutta muulla porukalla ei mennyt aivan yhtä hyvin.

Derbyn Tammasuosikki 2011 voittaja & kisoja Ruotsissa, 131111
Erkinheimon Hiukkanen on Derbyn Tammasuosikki 2011 voittaja. Ohjastin tammaa itse, ja juoksu meni täydellisen putkeen heti alusta asti. Vastustajien taitojen puutteesta ei voitto johtunut, vaan kovaa tulivat seuraavat hevosetkin! Hiukkanen ei aivan ylittänyt itseään, mutta puski kuitenkin melko lähelle omaa ennätystään.

Tallimestari Miro ajoi Erkinheimon Kostajattarella kahdeksanneksi. Kostajattaren lähtö ei mennyt hyvin, eikä juoksu ollut ollenkaan tamman omaa tasoa. Hevonen ei kuitenkaan jää kotiin valmennukseen, koska moka johtuu nimen omaan kokemuksen puutteesta radalla. Juoksija jatkaa pienemmissä ja rauhallisemmissa lähdöissä

***

Erkinheimon ja Crimsonin hevoset ovat päässeet kilpailemaan nyt marraskuun puolivälin tienoilla Ruotsissa. Osa nuorimmista hevosista on pärjännyt mahtavasti. 2-vuotiaat Crimson Pride, Crimson Solo Song ja Crimson Tangocat juoksivat niin komeasti, että ei koto-Suomessa koskaan. Tangocat meni yhtä komeasti kuin Magic Sense aikoinaan. Ympäristönmuutos teki siitä todella hyvän - kukaties Tangocat on Crimsonin nuori mestari?

5-vuotias Crimson Coversong juoksi uudeksi ennätyksekseen 1.12,4aly. Se paransi vanhaa ennätystä kokonaisella sekunnilla. Lyhyt kisapaussi teki ilmeisesti hyvää Coversongille, joka näytti ruotsalaisyleisölle, mistä nämä suomessa syntyneet hevoset on tehty.

Juuri 3 vuotta täyttänyt tuontitamma Joku Merja pääsi myös tosi lujaa Ruotsissa. Sen kavereina juoksivat vielä paremmin myös evm-sukuinen Peilikuva ja oma kasvattini Erkinheimon Karhuton, mutta niiden uusi ennätys olisi ollut niin epärealistisen hyvä, että sellaisia ei meillä Erkinheimoissa (ainakaan vielä tällä ikää) hevosille lasketa.

Lamborghini TB, A-ponimestari 2011, 140911
Uskomatonta! A-ponimestaruuskisojen finaalilähdössä meidän Lambo otti ja juoksi niin komeasti, että pääsi voittajaksi asti ja paransi vielä hiuskarvan verran ennätystään, jota se on jo monta kautta hiponut kuitenkaan onnistumatta sitä rikkomaan.

Kyllä, lähdössä oli vähän osallistujia, mutta ponit olivat sitäkin sporttisempia. Konkariponien, Muddyfoot C'n ja SB Lumitossun kanssa meillä oli niiiiin kova kamppailu, että Lambo ei voittanut edes turvanmitalla, vaan pikemminkin turpakarvan mitalla. Narrilaivan Fiasko oli ehdottomasti Lamborghini TB'tani kovempi poni, mutta se hermostui ja laukkasi. Meidän onni - mutta kurja juttu, että toisen kisa ja erittäin mahdollinen voitto jäi siihen.

En ymmärrä, miten minulla ponin valinnassa on tällainen säkä käynyt. Olen aina suorastaan inhonnut kaikkea lämminveriravuria pienempää, ja juuri tätä ponia en vain voinut vastustaa. Tahdoin sen, minun oli kerta kaikkiaan pakko saada Lambo - ja uskomatonta mutta totta, se oli kaupan pilkkahintaan omistajan vaikeuksien vuoksi. Ratsuksi koulutettu ponivarsa muutti meille. Käytiin parit ratsukisat, todella säälittävällä menestyksellä. Päätin, että nyt tulee meidän Lambosta ravihevonen, ja olin varma, että siitä ihan kohtalainen juoksija tuleekin. Ja eipä mitä, siitä tuli A-ponimestari vuosimallia 2011.

Lamborghini TB - tarjolla jalostukseen.

Virtuaalimestari 2011 on Erkinheimoista, 190811

Minun hevosillani on voittoputki päällä, sen voin sanoa. Virtuaalimestaruus juostiin (juostaan) Pirunmarjassa 210811. Karsintoihin meiltä lähti neljä ravuria: suomenhevoset Egokulissi ja Sikahertta (Joulun Suomalainen 2010 -voittaja), sekä lämminveriset Derek Demo (Demon Trottersin kasvatti) ja Funky Monkey.

Lämminveristen lähdössä Derek Demo aloitti komeasti. Se ei ihan ennätystään hiponut, mutta kuskina toiminut Miro (evm) kehui, että ori meni eikä meinannut. Se tuntui kuulemma oikein heittäytyvän valjaitaan vasten ja juoksevan kiskoen kärryparkoja sellaisella voimalla ja vimmalla, että ihme kun pyörät pystyivät rullaamaan niin äkäisesti. Minä ohjastin tasaista uraa tehneen 5-vuotiaan Funky Monkeynkin komeasti finaalipaikoille, mutta sen juoksu oli ihan normaalia tasoa ja se olisi kyllä varmasti pystynyt parempaankin.

Lämminveristen finaalissa väsynyt Derek Demo antoi taas palaa. Edellisestä voimannäytteestä vieläkin väsyneenä se jaksoi aloittaa ihan yhtä komeasti kuin karsinnoissakin, mutta loppumatkassa sen vauhti hyytyi hieman ja se päästi kaksi valjakkoa edelleen. Derek Demo sijoittui neljänneksi, ja se on todella hieno saavutus viisivuotiaalta, erittäin lupaavalta oriltamme. Funky Monkey taas oli kohtuuttoman väsynyt jo edellisestä lähdöstä ja teki suoraan sanoen nolon juoksun. Minua kuskina ja valmentajana otti ihan kohtuuttomasti nuppiin Funky Monkeyn hävettävä nyhverrys, mutta tunteet lientyivät aika lailla, kun ori tuli pari päivää myöhemmin lievästi sairaaksi. Se oli joutunut yrittämään puolikuntoisena, ja jos olisin tiennyt kytevästä heppanuhasta etukäteen, en olisi vienyt sitä kilpailuihin ja rasittanut noin paljon.

Suokkien karsinnassa Miro ei saanut Sikaherttaan oikein yhteyttä, ja tamma tippuikin pois finaalista. Egokulissi sen sijaan juoksi paremmin kuin koko vuonna. Se ei ole päässyt lähellekään omaa ennätystään viimeaikoina, ja kuukauden tehotreenin ja kunnon loman jälkeen se jaksoi taas. Oli ihanaa ohjastaa sitä hevosta. Se painoi korvansa luimuun ja juoksi niin sinnikkäästi, että näytti etenevän matalana kuin hiipivä kissa pikakelauksessa. Egokulissi kiri kolmannelle sijalle ja kun finaalipaikka oli taskussa, koko hevonen räjähti käsiin. Ori ei ole ikinä ennen yrittänyt tehdä pahaa meille, jotka olemme todistaneet sille olevamme sen laumanjohtajia, mutta kun otin sitä päästä kiinni, se yritti ensin purra ja sitten kävellä takajaloillaan pois. Kun kumpikaan ei onnistunut, se suivaantui, pukitteli ja riehui. Ajattelin, ettei sitä voisikaan päästää finaaliin, mutta Miro tuumasi, että kyllä se pysyy hallinnassa kärryiltä käsin.

Niin se pysyikin. Jokin vain napsahti ensimmäisen sekunnin aikana, kun ajoin Egokulissia. En koskaan päästä hevosta juoksemaan oikeasti lujaa alkumatkasta, mutta nyt tuntui, että niin pitää tehdä. Egokulissi moukaroi maata kavioillaan korvat luimussa ja suupielet kireinä, ja viiletti johtopaikalle. Kun hölskäytin ohjia vielä, orista irtosi vielä vähän enemmän. Johdimme komeasti, mutta koska kaikki oli laitettu jo peliin, loppukiriin Egokulissista ei ollut. Muut saavuttivat meitä roimasti loppusuoralla, mutta olimme liian kaukana ja veimme voiton.

***

Tarjolla jalostukseen kahdelle tammalle virtuaalimestari 2010,
Egokulissi!

Kolme hurraa-huutoa Crimsonin peitsareille! 140811

Hieno saavutus, Shock This N00b! Ori juoksi Classic Pace -lähdössä 090811 kolmanneksi, ja todella hienosti. Se hipoi omaa ennätystään, ja pysyi hienosti lähdön ajan kakkosena ennen kuin putosi kolmannelle paikalle. On sanomattakin selvää, että olen ylpeä pienestä hevosestani. (Oria ei ilmoitettu noin huonossa kunnossa noin suureen lähtöön: uusimpia startteja ja vuoden kuluessa roimasti paremmaksi hilattua ennätystä ei olla päivitetty vielä sivuille!)

Shock This N00b on tarjolla jalostukseen, ja meidän tallin peitsaritammojen kanssa siitä saa myös tilausvarsoja.

**

Muutkin peitsarit ovat menestyneet oikein hienosti aikojen kuluessa eteenpäin.

2010 kesäkuussa Hide And Seek -tamma paineli Crimson Clever -lähdössä ensimmäiseksi. Samana vuonna ja samassa kuussa Audience Killer LOOP ylitti itsensä ja juoksi hitusen ennätystään nopeammin Juvenile GP -lähdössä ja voitti koko roskan. Classic Pacessa 2010 Beauty And Stupid CH selviytyi kakkoseksi juosten erittäin upeasti voittajaa vastaan.

Myös tammat ovat tarjolla jalostukseen. Niiden varsojen nimet ovat aina muotoa Crimson Nimi.

**

Tästä olisi hyvä jatkaa. Täytyy sanoa, että aina kun onnistuu jossain erityisen hyvin, tekisi mieli vain porskuttaa eteenpäin. Kuten joku muistaa, olen kuitenkin sanonut, etteivät peitsarit olleetkaan se Minun Juttuni, vaikka yritinkin harjoitella näiden kanssa. Toisaalta, en myöskään ikinä, ikinä suostuisi luopumaan näistä.

Peitsareiden kilpailutus menee siinä sivussa ravureiden kanssa, eikä siitä ole vaivaa. Siksi minä jatkan muutaman peitsarin kanssa Crimsonissa, vaikka en aiokaan kaavailla mitään suurimittaista jalostustoimintaa. Kehotan nyt muitakin hankkimaan peitsarin. Ne eivät ole hankalia tapauksia, ja kaiken lisäksi niistä ei ole ollenkaan vaivaa. :) (Mainos: meiltä saa niitä tilausvarsoja!!)

CAS-vuoden vauvat tähän asti, NDM, ratsutauko jatkuu! 250511

Asia 1: tänä CAS-vuonna talliin muuttaneet tulokkaat esiteltäköön. Kenelläkään ei ole sivuja, koska olen laiskistunut: en tee tuonneille ollenkaan, elleivät menesty, hävitän koko konit bittiavaruuteen ja käytän nimet parin vuoden päästä uudelleen. :DDD Muhahahaa.

sprinterit
(ei-voittaneet)
xx-o Spy Fly
xx-t Cat Slap
xx-o Feel The Sorrow
(maiden-voittajat)
xx-t Killer Bee
xx-o Death Rally
xx-t Five Years Dead
xx-o Charlie Express
(allo-voittajat)
xx-o Alfa Romeo
(G3-voittajat)
xx-t Candynaire

Sprinttereistä nostan erityisesti oman kasvatin esille. 2v xx-o Sochial Suicide RR -hepan sl on G2. Se taisi ryssiä maidenin kerran ennen voittoa ja päihitti kaikki G2'ssa ensimmäisellä yrittämällä. Nyt puuttuu G1-voitto, jota tavoitellaan seuraavalla kaudella.


semistayerit
(ei-voittaneet)
xx-o Gettin' Hectic
xx-t Primal Scream
(maiden-voittajat)
xx-o Diego
(allo-voittajat)
xx-t Madam Du Laud
(G2-voittajat)
2v xx-t Exceptional

stayerit
(ei-voittaneet)
xx-o Rap-Rock
xx-t Giana Get Ready
xx-t Be A Queen
xx-o Must Be Pepper
(maiden-voittajat)
xx-t Black Cherry
(allo-voittajat)
xx-t Feline
xx-t Northern Raven

***
***
***
***


NDM 2011 on täällä, kuten kaikki tietävät. 2010 (huh, tuntui että se oli ihan äsken) pidetyssä NDM-finaalissa meidän USA Goes PUNK pääsi finaaliin asti, mutta ei aivan voittajan paikalle. Tänä vuonna NDM-voittoa tavoittelevat USA Goes PUNK, Derek Demo, Please-Please, How To Love ja Funky Monkey. Lisäksi saatan ilmoittaa mukaan myöhemmin myös Go Joken, kunhan päivitän sen sivut: se on kehittynyt paljon sitten viimekertaisen päivityksen... ...joka oli joskus kesällä 2010... ...että silleen...

***
***

Juuri tuon takia ratsupuolella on taukoa. En JAKSA päivittää kisakalentereita. Ei HUVITA ilmoittautua kisoihin, jotka ovat kuitenkin aina täynnä. Ei KIINNOSTA järjestää kisoja, kun ihmiset eivät osaa osallistua oikein & urputtavat, kun hylkään väärässä muodossa tulleen. "Olisit sä ny ton voinu ees korjata" ei mene läpi siksi, että jos korjaan yhdeltä, joudun korjaamaan viideltä miljoonalta muulta samanlaiselta sääntöjä lukematta luistelevalta tyypiltä.

Pitää varmaan ruveta taas kirjoittamaan luonteita palkkaa vastaan. Joku saisi laittaa muotoon kaikille ravureilleni melkein kaikki vuoden 2010 lähdöt... Noin 30-50 per koni. Jippii. Oikein sormet syyhyävät sitä hommaa.

Lisää ravimestareita, 201210

Derby Racing Teamin jouluravien kymäverifinaalissa pärjäsi hienosti meidän tallista kaksi heppaa. Koko homman voitti Sikahertta, ja toiseksi tullut, ihan hiuskarvan verran hävinnyt Savitaipaleen Henkilöitymä on myös minun juoksijani. Hieno saavutus kummaltakin kaviokkaalta.

Saman tallin lämminverifinaaleissa ei meidän talliporukalle enää voittoa herunut, mutta Fonky Monkey meiltä juoksi komeasti toiseksi. Myös How to Love toi totosijoillaan rahaa kotiinpäin.

Ei voi muuta sanoa, kuin että hienosti suoriuduimme taas kerran joulukuun raveista! Sekä Crimsonin lämminveritallissa että Joushou Gaidoun suomenhevostallissa on tällä hetkellä ihan mielettömän kovia kilpahevosia harjoittelemassa.

Derby Racing Teamilta on odotettavissa vielä joulun finaaliravit, joissa taas käudään kovaa kamppailua... ...meidänkin hevosten kesken!

Vuoden 2010 virtuaalimestari 181010

Meiltä Joushou Gaidousta löytyy vuoden 2010 "Virtuaalimestaruus" -finaalin voittajatamma. Huomasin sen vasta tänään, jos totta puhutaan - olenhan pitänyt pienoista ressilomaa, ja vaikka hevoset ovat kilpailleet, niiden sivut ovat olleet melko hyytyneet.

Seitsemänvuotias Karhutar siis juoksi tiensä voittoon 3009 järjestetyssä mestaruusfinaalissa. Sanomattakin on selvää, että olen erittäin ylpeä: olen paitsi tamman omistaja, myös sen maahantuoja ja valmentaja. Kuski, Miro (evm.) kehui myös suorituksen menneen nappiin hänenkin osaltaan, ja täytyy kyllä taas kerran tunnustaa, että mies on paitsi ahkera tallimestari, myös ässäkuski. Lieneekö palkankorotus kohdallaan - vai annanko palkinnoksi uusia valmennettavia ja sen myötä lisää liksaa?

Joushou Gaidoun ja Crimsonin osalta kesä ja syksy ovat olleet yhtä voittokulkua. Hevosille on satanut meriittiä meriitin perään, ja muutama on juossut ilman suurlähtöjäkin niin hyvin, että ensisyksynä minulla on mielettömän hyviä jalostushevosia talli täynnä. Suuriahan minä toivon - mutta en tule pettymään. Hevosteni taidot yllättävät minut kerta toisensa jälkeen.

Monté Prix De Virtuile 120710

Miten meni meidän Monté Prix De Virtuile? Vastaus: paremmin, kuin voin vieläkään uskoa!! Meiltä mukaan lähti muutamia hevosia, ja paras tulos on suomenhevosten voitto. 13-vuotias konkari, tämän hetken ehdottomasti paras montésuokki Susan Puhuri otti ja voitti!

070710 ne finaalit kilpailtiin, ja löytyvät kutsun lähdöistä 10 (lämminveriset) ja 11 (suomenhevoset). Crimsonin ja Joushou Gaidoun hevoset juoksivat komeasti, suurin osa.

Suomenhevosten kilpailun voitti komea Susan Puhuri. Tuttuun tapaan ohjastin oria itse, ja kyllä täytyy sanoa, että se lähti loistavasti heti alusta asti. Viimeaikoina on tuntunut kuin orin ura olisi hiipumassa, mikä on toki luonnollista tällä iällä, mutta sepä otti ja ponki itsensä vielä kerran maineeseen ja kunniaan. Tämä VRER'n montérankingin ykkönen on luonteeltaan varsin kiltti, mutta osoittaa selästä- ja kärryiltäkäsin edelleen sellaista voimakkuutta ja nuoruuden virtaa, että ihan päätä huimaa joskus. Kun poikaa katselee, ei uskoisi sen olevan kolmetoistavuotias - mutta se on, ja orin ura tuleekin olemaan loppu viimeistään kesäkuussa 2011.

Myös kuusivuotias Puukkohippa-niminen montératojen tulokas selvitti itsensä palkintosijoille. Se ilmoitettiin mukaan lähinnä kokeilumielessä, eikä kukaan olettanut sen sijoittuvan peräti neljänneksi. Aika hipoi herran omaa ennätystä, ja Puukkohipan vakiokuski, tallimestari Miro vakuuttaa orin pistäneen peliin sata prosenttia. Se yritti parhaansa, ylitti itsensä ja pärjäsi paljon, paljon kokeneempia hevosia vastaan ensimmäistä kertaa. Puukkohippa on todellakin tehnyt töitä nelossijansa eteen ja ansaitsee sen, siinä missä Susan Puhurin voi sanoa hölkkäilleen voittoon.

Hyvin pärjäsi myös kuusivuotias lämminverisemme, Maniac In Action. Ori juoksi oman ennätyksensä ja sijoittui viidenneksi. Minä kuskina, valmentajana ja omistajana olen kyllä tyytyväinen sijoitukseen, mutta kilpatauon ja treenin vuoksi rahkeita olisi riittänyt vielä hitusen parempaankaan. Emme me kuitenkaan huonolle hävinneet, koska jokainen Maniac In Actionia paremmin sijoittunut on ehdottoman hieno ja hyvä kilpahevonen.

Mukana kisassa oli myös yksi tamma, Flirt!, joka ei tehnyt mitään huikaisevaa suoritusta. Kahdeksas sija ja oman ennätyksen parantaminen yli sekunnilla on minusta hyvä suoritus, mutta kuski, tallimestari Miro syyttää itseään mukamas huonosta arvioinnista lähdön suhteen. Miro sanoi jumittuneensa vahingossa kahden hevosen taakse, mutta kertoi, että oli vielä mahdollisuus päästä ohittelemaan. Koska hän epäröi ja viivytteli, kolmas hevonen lähti kirimään ja Flirt! joutui ikävään pussiin. Minä olen edelleen sitä mieltä, että joutui tamma pussiin tai ei, parempaan se ei olisi kovin kesken muutenkaan pystynyt.

Nordic Dream Meeting + ravitaustaa 090710
Niin. Elvistelinkin jo tuossa viime postauksessa, että minun, mtättömän Oresaman hevosia osallistuu NDM-karsintoihin. Nyt huomasin Dancing Milen (1. alkukarsinta) tulosten tulleen - ja hups, niin vain menivät molemmat orini nätisti Fantasy Mileen toinen sijoittuen komeasti toiseksi. Tamma ei niinkään pärjännyt, mutta sen kanssa on vielä monta mahdollisuutta, enkä siltä ihan niin kovaa tulosta odotakaan kuin oreilta, varsinkin vanhemmalta pojalta.

Minun NDM-kopukoitani on siis olemassa yhteensä kolme, ja nyt tahtoisin esitellä heidät lyhyesti. Magic Sense on teille aiakin jo tuttua kauraa, mutta koetan pysyä pääasioissa. :)

13v o Magic Sense (1.11,9ke, 1.10,4ake, 1.11,3akp, voittosumma 102 610 virtuaalieuroa)
Ensimmäinen ravihevoseni, ehdoton suosikkini. Sijoittui Money Maker Memorial -finaalissa kolmanneksi. Sensellä on yhteensä neljä varsaa, ja suunnitteilla on vielä kaksi. Yksi varsoista on kotona, mutta sille ei enempää jälkikasvua ole luvassa. Toinen varsa tulevista jää myös kotiin, ja toivon hartaasti sen olevan tamma. Toinen myydään - ja sitä voi varailla jo nyt!

7v o USA Goes PUNK (1.12,9aly, 1.11,8ke 1.10,0akex, voittosumma 64 500 virtuaalieuroa)
Kun Crimsonia perustettiin, USA Goes PUNK maahantuotiin ensimmäisenä. Se on ainakin vielä täysin tuntematon evm-sukuinen ori, jolla on muutamia varsoja. Tulevaisuudennäkymät juoksu-uran jälkeen ovat vain eläkettä: todennäköisesti Punkista ei tule enää varsoja. Se on yksi Crimsonin kantaoreista. Menestynein jälkeläinen on komea Demon Trottersin Crimson Frosty!

8v t Please-Please (1.12,0ke, 1.11,3ake, voittosumma 45 510 virtuaalieuroa)
Taas tuntemattomaksi jäänyt evm-sukuinen juoksija, jonka maahantuomisen ainoa tarkoitus alu perin oli tuottaa uusia, tuoreita varsoja virtuaalimaailmaan. Crimson Frosty on tämän ensimmäinen jälkeläinen, ja sen(kin) suorituksista päätellen ainakin siitostamman vikaa Liisassa todella on. Kyllä se kovasti on juossutkin, ja olen hämmästynyt huomatessani, että minähän ihan rakastan tammaa virtuaalihevosen tasolla.

Nämä kolme sankariani lähtevät siis koettamaan onneaan. Ne eivät todellakaan ansaitse paikkaansa siellä Hienojen Hevosten ja Upeiden Kasvattajien seassa, mutta silti hehkun ylpeyttä. Minun hevoseni. Suurissa kilpailuissa. Ensimmäistä kertaa, ja ihan oikeasti! Tarkoittaakohan se, että olen saanut jotain aikaan virtuaalimaailmassa?

Siitä päästäänkin hyvin päivän toiseen aiheeseen - minun vaatimattomaan virtuaaliravitaustaani ja jatkuvaan alemmuuskompleksiini. Otan ihan oikeaa, IRL-elämän stressiä virtuaalihevosista, koska pelkään tekeväni väärin. Olen ollut ravimaailmassa irtuaalipuolella vasta Magic Sensestä asti, toisinsanoen vuodesta 2003 ja pelkään jatkuvasti, etten ole oppnut vieläkään kaikkia sanomattomia sääntöjä, ja teen jotain aivan kamalaa. Suosikkihevostani Magic Senseä pelkään kaikista eniten!

No mitä täällä muka voi tehdä? Kun painaa delete, sivun saa poistettua ikuisiksi ajoiksi, ja niin edelleen.Kuinka täällä voi mokata? No, minäpä kerron: käyttämällä Magic Senseä väärien tammojen astuttamiseen. En ole ollut täällä Rockefeller-orin aikoina, enkä todellakaan tiedä, MIKSI se on asemansa ansainnut, mutta onpas vain, ja se sattuu olemaan Sensen vaari. Vieläkään en tiedä, miten se hevoseni sukuun oikeasti vaikuttaa. Paheksutaanko liikaa jalostuskäyttöä, ja kuinka paljon on liikaa? Onko rikos olla käyttämättä Senseä jalostukseen enempää? Voinko astuttaa sillä sellaisia tammoja, jotka ovat täysin omista, upouusista (2008 =>) sukulinjoistani? Ja niin edelleen, kysymyksiä on tuhansia, mutta ei niistä voi julkisesti puhua. Minäkin pitäisin uunona harrastajaa, joka ei tiedä, mitä hevosellaan voi tehdä!

Crimson Classy, Crimson Clever ja Juvenile GP -voitot kotiin! 070710

Jes! Ihkaensimmäisiä suurempia voittoja on tullut. Ihan ensimmäisiä Minun Ravhevoseni On Pärjännyt -kohtia voidaan lisätä sivuille. Olen ällistynyt, vaikka virtuaalihevosten kanssa kyse onkin vain ja ainoastaan arpaonnesta...

Crimson Classy -finaalissa onni osui oman hevosen kohdalle. Minun tammani, Please-Please otti ja juoksi ykköseksi. Loistava saavutus seitsenvuotiaaltani, joka juoksee nyt myös NDM'ssa kolmisin muiden hevosteni kanssa.

Onni potki myös Classy-päivän avoimessa peitsarilähdössä, jossa mainetta sai peitsari arvonimellä Crimson Clever. Hide And Seek otti ja voitti koko roskan, vaikka kyseessä olikin yksinkertainen arvonta eikä ollenkaan karsintalähtöjä sun muita. Olen erittäin tyytyväinen.

Juvenile GP'n voitto tuli myöskin meille. Sen otti ja voitti Audience Killer LOOP, ja siinä vaiheessa olin pudottaa silmät päästäni. Toistan, että kyse on arpaonnesta, mutta harvinaista on, kun onni suosii kolmesti kyhyellä aikavälillä tällä tavalla.

Edessä on vielä Tour de Monté ja koko NDM. Magic Sense -niminen orini (ii. ihana Rockefeller) on voittanut yhden osakilpailulähdön, mutta evm-sukuinen Susan Puhuri, ehdottomasti paras montératsuni ei oikein pärjää. Toisaalta sillä äijällä voi ikä jo painaa - vuosia on kertynyt kolmetoista, ja ehkä on jo aika jättää radat nuoremmille. Alkuvuonna 2011 Susan Puhuri kilpailee viimeiset lähtönsä, ja samoin radat hyvästelee ensimmäinen ravihevoseni, hitaalla ikääntymisellä kärvistellyt 13v Magic Sense. Toivottavasti jompi kumpi pojista edes ottaa ja räjäyttää itselleen potin suuremmissa lähdöissä ennen sitä - se olisi sopiva hyvästely näin hienoille ravimiehille.

Myös uutta sukupolvea on luvassa. Toissapäivänä syntynyt amerikantuonti Intro To This saapui Crimsoniin. Maailmaan pääsi 04. päivä myös oma kasvatti, tuntemattomien vanhempien Crimson Capulet. Tuonteja tarvitaan aina, ja Crimson Capulet on vasta kolmas oma kasvatti, joka on jäänyt kotiin Crimsonin lyhyen historian (2008->) aikana. Ryhdistäydyn kyllä myös suomenhevosten kanssa. Tästä päivästä lähtien olkoon aina kolme kolmivuotiasta suomenhevosta ja kolme kaksivuotiasta lämminveristä kilpailemassa samaan aikaan, ja jääköön jokainen meillä uransa aloittanut tuonti meille kuolemaansa asti. Jälkimmäinen on aina pitänyt paikkansa, mutta viimeaikoina olen jaksanut neppailla nuorten hevosten kanssa vähän hintsusti.

Olen nopeuttanut ikääntymistäkin joidenkin hevosten kohdalla. Yleinen tapa on ollut jo vuosia, että 6kk=1v ravihevosten ja ratsujen maailmassa, mutta silloin olenkin ollut epäaktiivinen. Nyt, kun hevosia on enemmän ja vietän niiden kanssa enemmän aikaa, uusi ikääntyminen on paikallaan. 1kk=1v on minulle AIVAN liian nopea, mutta nykyään uudet ravihevoset saavat ikääntymisekseen 3kk=1v. Ratsujen kanssa ikääntymistä säädellään hevoskohtaisesti, ja laukkureilla on tottakai käytössään CAS.