Mikael Kontiokorpi haluaa olla syvänmenensukeltaja. Sitä varten pitää harjoitella. Hän ei halua enää olla syvänmerensukeltaja. Hän haluaa olla sittenkin Englannin kuningatar. Ikävä kyllä Englannissa on jo kuningatar. Lisäksi Englannin kuningattaren tulee olla ihan toista sukupuolta kuin Mikael Kontiokorpi ja olla vieläpä syntynyt oikeaan sukuun. Mikaelilla olisi toki sellainen vaihtoehto, että hän menisi naimisiin jonkun tulevan kuninkaan kanssa, mutta se vaikuttaa pitkäveteiseltä, eikä Mikael ole homoseksuaali. Hän päättää mennä naimisiin Helenan kanssa, mutta se päättyykin jo kihlajaisvaiheessa. Mikael huomaa rakastaneensa Helenan hevosta enemmän kuin Helenaa, ja niin Mikaelinkin on saatava oma hevonen. Omaa hevostahan on turvallista pitää jossain osaavalla ratsastuskoululla? Niin juuri Mikael tekee! Hän varmasti ostaa myös jonkin vanhan opetusmestarin samaiselta ratsastuskoululta ensihevosekseen, eikö niin?
Väärin!
Kun Mikael näkee Apache Moonin, hänen on saatava se. Ihan sama, että se on pikkasen pitkän lentomatkan päässä, oripuolinen ja, tuota noin, preerialta pyydystetty mustangi. Se on saatava. Valitettavasti Apache Moonin hankkiminen ei ole samalla tavalla mahdotonta kuin Englannin kuningattareksi ryhtyminen, eikä samalla tavalla pitkäveteistä kuin syvänmerensukelluksen opetteleminen. Siksi Apache Moon törröttää vain joidenkin kuukausien päästä Hallavan ratsastuskoulun pihassa Mikael Kontiokorpi riimunarun toisessa päässä ulkoisesti hämmentyneen näköisenä (niin kuin aina), mutta sisäisesti kuplien onnesta (niin kuin melkein aina).
Apassi on tällä hetkellä Mikael Kontiokorven lännenratsu. Se on kunnostautunut WRJ:n vauhdikkaammissa ja ketteryyttä vaativissa lajeissa, kuten suosikissaan barrel racingissa sekä pole bendingissä. Se on porrastetuissa maksimitasolla.
Ennen kaikkea Apassi on kuitenkin tarinahevonen, jolla on pitkä tarina takanaan ja myös edessään. Tällä hetkellä se kyyditsee holtitonta isäntäänsä uskollisesti läpi Kanadan länsirannikon metsien ja mantujen tukikohtanaan Orange Wood Ranch. Sitä ennen se on tarponut Suomen kesässä ja talvessa kaitsien omaa Mikaeliaan. Edes (varsinkaan) Mikael ei tiedä, mihin seuraavaksi päätyy kera uskollisen ratsunsa. Onneksi Apassi ei ota moisesta turhaa stressiä. Kunhan se saa pidettyä isäntänsä hengissä, kyllä se uusi päivä seikkailuineen sieltä stressaamattakin koittaa.
