Näsäviisastelua, uudenvuodenlupauksia ja raviurakkaa, 261210
Olen ollut ahkera, kehukaa minua. Muutamassa päivässä olen kieli vyön alla naputellut nappuloita ja copypastannut hevoslistoja. Rästissä olleista jouluraveista yhdeksästoista sai tulokset juuri äsken - 5 more to go.
Sitten siirtykäämme v-mäisen luonteeni vuoksi lällättämään:
minähän SANOIN teille, lapsukaiset, että ei se VRL takaisin tule ainakaan vielä, vaan kusaisee tämänkin deadlinen. Joku ht.netissä kirjoitti vahingossa deathline, ja nimen omaan sitä minä tässä odottelen. Mmm...
Muutenkin olen alannut miettiä, mitä ihmeen järkeä tässäkin touhussa on. Päivittelen joka viikko monia nettisivuja, joista vain muutamat kiinnostavat minua. Jos olisin järkevä, siirtyisin kokonaan ravipuolelle, ottaisin muutaman laukkurin kenties R-Coresta mukaan. Mutta kun ei. Luonne ei anna periksi: en ole kovin järkevä, mutta senki edestä olen sisukas, ärsyttävä, pakkomielteinen, ja niin edelleen (ja kaunis, ihana, huippu, miellyttävä, paras... ... ... ). En voi jättää ratsuja, koska olen joskus kauan sitten kuvitellut saavuttavani jotain. Muutaman oman sukulinjan, ehkä? En voi jättää yhtäkään tavoitettani mojumaan, en edes virtuaalihevosten typerässä maailmassa.
**
Nyt ei vielä ole mikään uudenvuodenaatto, mutta silti olen tehnyt jo virtuaaliheppoihin liittyvät uudenvuodenlupaukseni, jotka ovat siis tavoitteita ensivuodelle:
1. Taistelen tallit kuntoon:
- Joushou Gaidou + Piikevästä jääneet hepat = Erkinheimot
- Zurück + Visualizm = Zurück
- Crimson ja R-Core jäävät
2. Järjestän vähintään viidet laukat joka kuukausi
3. Karsin ratsurodut kolmeen
4. Opettelen piirtämään tarpeeksi hyviä heppakuvia
(...nyt niistä ei erota, onko siinä kameli vai pedobear)
5. Olen aktiivisempi Borislav VB -yksityisheppani kanssa
- Kunnon kilpailua
- Aktiivinen tallipaikka
- Lisää tarinahommia
20101226
20101222
Rästiravit, 221210
Minulla oli hieno suunnitelma Crimsonin joulukalenteriravien varalle. Sen mukaan jos olisin toiminut, tulokset olisivat joka ainoasta kutsusta saapuneet aina yhtä tai kahta päivää ennen itse kisapäivää. Se olisi ollut siistiä, kevyttä, helppoa... ...mutta kävikin kauniisti.
Näyttö tosiaan sanoi sopimuksen irti vähän aikaa sitten, ja kesti päiviä, ennen kuin sain uuden tilalle. Siinä vaiheessa oli jo aikataulunu pissinyt monella, monella kutsulla minusta riippumattoman tauon vuoksi, ja tässä sitä ollaan. Yritän nyt jälkikäteen hosua ihan hulluna, mutta ei hyvältä näytä.
Päivä on nyt numero 22, eli tänään olivat ravit numero 22. Hauskaa on se, että juuri äsken sain tulokset julkaistua vasta kutsuun numero seitsemän. Ehdin viedä joka päivä kaksi tai kolme kutsua loppuun, aattona en yhtäkään. Näillä näkymin myöhästyn koko projektin kanssa surkeasti...
Toivottavasti ravikansa ei pillastu, tämä kun ei todellakaan ole (kokonaan) minun syyni. (No tottakai olisin esim voinut käydä kirjastossa arpomassa tuloksia tai tehdä niitä nyt yöt läpeensä kauhealla kiireellä, mutta jotenkin se ei tunnu hauskalta virtuaaliheppailulta.)
Ok, elikkä anteeksipyynnöt vain kaikille osallistujille. Yritän parhaani mukaan ehtiä korjaamaan tilannetta.
// edit:
Ravit nro 11 saivat juuri tulokset. Meillä on siis todellakin mahdollisuuksia saada kaikki kuntoon vielä tämän vuoden puolella :D
Minulla oli hieno suunnitelma Crimsonin joulukalenteriravien varalle. Sen mukaan jos olisin toiminut, tulokset olisivat joka ainoasta kutsusta saapuneet aina yhtä tai kahta päivää ennen itse kisapäivää. Se olisi ollut siistiä, kevyttä, helppoa... ...mutta kävikin kauniisti.
Näyttö tosiaan sanoi sopimuksen irti vähän aikaa sitten, ja kesti päiviä, ennen kuin sain uuden tilalle. Siinä vaiheessa oli jo aikataulunu pissinyt monella, monella kutsulla minusta riippumattoman tauon vuoksi, ja tässä sitä ollaan. Yritän nyt jälkikäteen hosua ihan hulluna, mutta ei hyvältä näytä.
Päivä on nyt numero 22, eli tänään olivat ravit numero 22. Hauskaa on se, että juuri äsken sain tulokset julkaistua vasta kutsuun numero seitsemän. Ehdin viedä joka päivä kaksi tai kolme kutsua loppuun, aattona en yhtäkään. Näillä näkymin myöhästyn koko projektin kanssa surkeasti...
Toivottavasti ravikansa ei pillastu, tämä kun ei todellakaan ole (kokonaan) minun syyni. (No tottakai olisin esim voinut käydä kirjastossa arpomassa tuloksia tai tehdä niitä nyt yöt läpeensä kauhealla kiireellä, mutta jotenkin se ei tunnu hauskalta virtuaaliheppailulta.)
Ok, elikkä anteeksipyynnöt vain kaikille osallistujille. Yritän parhaani mukaan ehtiä korjaamaan tilannetta.
// edit:
Ravit nro 11 saivat juuri tulokset. Meillä on siis todellakin mahdollisuuksia saada kaikki kuntoon vielä tämän vuoden puolella :D
20101220
Lisää ravimestareita, 201210
Derby Racing Teamin jouluravien kymäverifinaalissa pärjäsi hienosti meidän tallista kaksi heppaa. Koko homman voitti Sikahertta, ja toiseksi tullut, ihan hiuskarvan verran hävinnyt Savitaipaleen Henkilöitymä on myös minun juoksijani. Hieno saavutus kummaltakin kaviokkaalta.
Saman tallin lämminverifinaaleissa ei meidän talliporukalle enää voittoa herunut, mutta Fonky Monkey meiltä juoksi komeasti toiseksi. Myös How to Love toi totosijoillaan rahaa kotiinpäin.
Ei voi muuta sanoa, kuin että hienosti suoriuduimme taas kerran joulukuun raveista! Sekä Crimsonin lämminveritallissa että Joushou Gaidoun suomenhevostallissa on tällä hetkellä ihan mielettömän kovia kilpahevosia harjoittelemassa.
Derby Racing Teamilta on odotettavissa vielä joulun finaaliravit, joissa taas käudään kovaa kamppailua... ...meidänkin hevosten kesken!
Derby Racing Teamin jouluravien kymäverifinaalissa pärjäsi hienosti meidän tallista kaksi heppaa. Koko homman voitti Sikahertta, ja toiseksi tullut, ihan hiuskarvan verran hävinnyt Savitaipaleen Henkilöitymä on myös minun juoksijani. Hieno saavutus kummaltakin kaviokkaalta.
Saman tallin lämminverifinaaleissa ei meidän talliporukalle enää voittoa herunut, mutta Fonky Monkey meiltä juoksi komeasti toiseksi. Myös How to Love toi totosijoillaan rahaa kotiinpäin.
Ei voi muuta sanoa, kuin että hienosti suoriuduimme taas kerran joulukuun raveista! Sekä Crimsonin lämminveritallissa että Joushou Gaidoun suomenhevostallissa on tällä hetkellä ihan mielettömän kovia kilpahevosia harjoittelemassa.
Derby Racing Teamilta on odotettavissa vielä joulun finaaliravit, joissa taas käudään kovaa kamppailua... ...meidänkin hevosten kesken!
Tags:
Crimson,
Joushou Gaidou,
kilpailut,
lv,
ravit,
suurkilpailut
20101211
Piikevä ei ole enää minun, 111210
Piikevä - unelmieni tarinatalli. Se oli sitä jo ennen, kuin omistin paikan. Etsin hoitohevosta ikuisuuksia sitten, oikein siis syynäten, kun kaikki virtuaalihepat tapaavat nykyaikana olemaan samanlaisia tylsimyskisakoneita samanlaisissa masentavissa huipputalleissa. Silloin löysin Paven, josta tuli saman tien elämäni hevonen.
Kun minusta myöhemmin tuli tallin toinen omistaja, en voinut kuvitellakaan olevani enää onnellisempi. Päivitin tallia suurin piirtein puolen tunnin välein, siitä tuli rakkain kaikista, ja hevosista Pave oli ylitse muiden. Kun katselin Piikevän hevosia, tuntui melkein samalta kuin silloin, kun katselisin taas ensimmäisiä omia oikeita lemmikeitäni. Koko talli vain oli olemassa minulle ihan oikeasti. Pystyin haistamaan hevoset ja tallikämpästä tulevan tuoksun, kahvin. Pystyin näkemään tallirakennuksen, ja se näytti ihan samalta, kuin ensimmäisen irl-hoitohevoseni kotitalli.
Piikevästä tuli kuitenkin kysely ihan muutamia päiviä sitten: annanko pois sen? Epäröin ihan mielettömästi. Olen kauan halunnut tallista eroon siksi, että en vain pysty pitämään yllä sen tasoa. Toisaalta olen väkisin puolustanut reviiriäni, koska rakastan joka ikistä hevosta. Vastasin kuitenkin myöntävästi, ja sanoin tahtovani itselleni Piikevästä Pave-hepan ja muutaman muun. Minulle jäi kuusi hevosta, ja kilpailen edelleen myös Piikevän lämminveriravureilla, koska sitähän minä olen kautta aikojen tehnyt. Ihan alusta asti.
Nyt, kun tallia katson, tiedän tehneeni oikein. Piikevä on taas loistossaan, ylläpitäjä rakastaa sitä vähintään yhtä paljon, kuin minä. Melkein tippa tuli linssiin, kun huomasin, että Lento-niminen tamma on kuollut. Sen selässä minäkin alkeistuntini ratsastin. Se pieni murhe, vaikka minua koskettaakin, ei kuitenkaan ollut minun päätökseni. En olisi itse voinut tehdä sitä, mutta joskushan se oli tehtävä. Sitä paitsi hevoskanta on muutenkin uudistunut paljon: epävarmoimmat tuntihevoset saivat potkut hommistaan, ja uusia, parempia tuli tilalle. Taas kerran en olisi voinut toimia niin, koska rakastan joka ikistä hevosta, mutta koska uusi omistaja ei ole viettänyt hevosten kanssa montaa irl-vuotta, pystyi hän tekemään järkevät ratkaisut helpommin. Se on oikein.
Piikevä on edelleen suosikkitallini. Se tulee ikuisesti olemaan rakkain kaikista - vieläkin, vaikka se ei enää ole minun. En enää liity talliin muuten kuin muutaman hevosen omistajana. Pave lohduttaa minua suuresti: sen kuparikarvaan on ihana painaa pää ja rauhassa muistella Lentoa... Sitä aikaa, kun minä olin se, joka aamulla juoksi talliin... Niitä hetkiä, kun juuri minä seisoin keskellä kenttää ja huusin ohjeita pienille ratsastajanaluille... Muistoja, joita minulla on siitä ajasta, kun olin Pavelle, rakkaimmalle hevoselleni, pelkkä hoitaja.
Käykää Piikevässä, se on yksinkertaisesti maailman ihanin talli.
Piikevä - unelmieni tarinatalli. Se oli sitä jo ennen, kuin omistin paikan. Etsin hoitohevosta ikuisuuksia sitten, oikein siis syynäten, kun kaikki virtuaalihepat tapaavat nykyaikana olemaan samanlaisia tylsimyskisakoneita samanlaisissa masentavissa huipputalleissa. Silloin löysin Paven, josta tuli saman tien elämäni hevonen.
Kun minusta myöhemmin tuli tallin toinen omistaja, en voinut kuvitellakaan olevani enää onnellisempi. Päivitin tallia suurin piirtein puolen tunnin välein, siitä tuli rakkain kaikista, ja hevosista Pave oli ylitse muiden. Kun katselin Piikevän hevosia, tuntui melkein samalta kuin silloin, kun katselisin taas ensimmäisiä omia oikeita lemmikeitäni. Koko talli vain oli olemassa minulle ihan oikeasti. Pystyin haistamaan hevoset ja tallikämpästä tulevan tuoksun, kahvin. Pystyin näkemään tallirakennuksen, ja se näytti ihan samalta, kuin ensimmäisen irl-hoitohevoseni kotitalli.
Piikevästä tuli kuitenkin kysely ihan muutamia päiviä sitten: annanko pois sen? Epäröin ihan mielettömästi. Olen kauan halunnut tallista eroon siksi, että en vain pysty pitämään yllä sen tasoa. Toisaalta olen väkisin puolustanut reviiriäni, koska rakastan joka ikistä hevosta. Vastasin kuitenkin myöntävästi, ja sanoin tahtovani itselleni Piikevästä Pave-hepan ja muutaman muun. Minulle jäi kuusi hevosta, ja kilpailen edelleen myös Piikevän lämminveriravureilla, koska sitähän minä olen kautta aikojen tehnyt. Ihan alusta asti.
Nyt, kun tallia katson, tiedän tehneeni oikein. Piikevä on taas loistossaan, ylläpitäjä rakastaa sitä vähintään yhtä paljon, kuin minä. Melkein tippa tuli linssiin, kun huomasin, että Lento-niminen tamma on kuollut. Sen selässä minäkin alkeistuntini ratsastin. Se pieni murhe, vaikka minua koskettaakin, ei kuitenkaan ollut minun päätökseni. En olisi itse voinut tehdä sitä, mutta joskushan se oli tehtävä. Sitä paitsi hevoskanta on muutenkin uudistunut paljon: epävarmoimmat tuntihevoset saivat potkut hommistaan, ja uusia, parempia tuli tilalle. Taas kerran en olisi voinut toimia niin, koska rakastan joka ikistä hevosta, mutta koska uusi omistaja ei ole viettänyt hevosten kanssa montaa irl-vuotta, pystyi hän tekemään järkevät ratkaisut helpommin. Se on oikein.
Piikevä on edelleen suosikkitallini. Se tulee ikuisesti olemaan rakkain kaikista - vieläkin, vaikka se ei enää ole minun. En enää liity talliin muuten kuin muutaman hevosen omistajana. Pave lohduttaa minua suuresti: sen kuparikarvaan on ihana painaa pää ja rauhassa muistella Lentoa... Sitä aikaa, kun minä olin se, joka aamulla juoksi talliin... Niitä hetkiä, kun juuri minä seisoin keskellä kenttää ja huusin ohjeita pienille ratsastajanaluille... Muistoja, joita minulla on siitä ajasta, kun olin Pavelle, rakkaimmalle hevoselleni, pelkkä hoitaja.
Käykää Piikevässä, se on yksinkertaisesti maailman ihanin talli.
20101210
Vähennyksiä, 101210
Nyt on se aika, kun R-Coressa vietetään ensimmäistä suursiivousta. Surkeimmat hevoset pois alta vain. Mukana on muutama sellainen, joista vain en VOI luopua, joten niistä tulee ratsuja, kunhan vain ehdin. En varsinaisesti harrasta xx-kouluratsuja, mutta suunnittelen käyttäväni niitä puoliverijalostukseen pienissä määrin.
Myyntiin lähtevät siis Black Tango, Radical Showtime, Holy Joy, Carry Dawn, Wonderholic ja Psychedelic Lover. Tiukkaa tekee luopua ensimmäisestä.
Ratsuiksi koulutetaan USAn Pride ja All Your Tattoos.
R-Coren omat laukat saivat juuri äsken tulokset, ja nyt olisi vähän niin kuin tarkoitus anoa kahdet tai neljät lisää. Tänään ei hermo riitä minkään lomakkeen täyttelyyn ihan henkilökohtaisista syistä, mutta enköhän jo huomenna reipastu.
Ensimmäinen kasvatti, tänä CAS-vuonna syntynyt, sai nimekseen muuten Sochial Suicide RR. Isänsä $ochial Riot Machinen mukaan se ristittiin, vaikka emä, Shocker Stalin, onkin salaa suosikkini... :) Omaan talliin jää vauva.
Nyt on se aika, kun R-Coressa vietetään ensimmäistä suursiivousta. Surkeimmat hevoset pois alta vain. Mukana on muutama sellainen, joista vain en VOI luopua, joten niistä tulee ratsuja, kunhan vain ehdin. En varsinaisesti harrasta xx-kouluratsuja, mutta suunnittelen käyttäväni niitä puoliverijalostukseen pienissä määrin.
Myyntiin lähtevät siis Black Tango, Radical Showtime, Holy Joy, Carry Dawn, Wonderholic ja Psychedelic Lover. Tiukkaa tekee luopua ensimmäisestä.
Ratsuiksi koulutetaan USAn Pride ja All Your Tattoos.
R-Coren omat laukat saivat juuri äsken tulokset, ja nyt olisi vähän niin kuin tarkoitus anoa kahdet tai neljät lisää. Tänään ei hermo riitä minkään lomakkeen täyttelyyn ihan henkilökohtaisista syistä, mutta enköhän jo huomenna reipastu.
Ensimmäinen kasvatti, tänä CAS-vuonna syntynyt, sai nimekseen muuten Sochial Suicide RR. Isänsä $ochial Riot Machinen mukaan se ristittiin, vaikka emä, Shocker Stalin, onkin salaa suosikkini... :) Omaan talliin jää vauva.
20101205
Crimson-vauvat + kuvista, kisoista ja luonteista, 051210
Minäpä ahkera olen! Tein nimittäin tänään ihan valmiit sivut niille kolmelle Crimson-vauvalle, ja remppasin loppuun Capuletinkin kotisivun. Saanen siis esitellä: Cat, Japsi ja Kassu. Jokaisella on minun ottamani kuva, ja olen siitä asiasta ylpeä - olkoonkin, että kuvat ovat vanhoja, ja laatu on sen mukaista. Sain myös aikaan tulokset neljännen päivän villeihin Crimson-raveihin. Laahaan enää yhden päivän jäljessä!
Mikä siinä muuten on, että omaottamat kuvat virtuaalihevosilla viehättävät minua? Farmikuvat ja Hippoksesta löytyvät otokset ovat paljon upeampia, mutta silti otan mielummin omat, vanhat rämäkuvani. En tiedä itsekään. Farmikuvia parempi vaihtoehto ovat myös jonkun muun heppailijan ottamat valokuvat, mutta eivät nekään voita ikiomia räpellyksiäni.
Ionicin sun muiden blogissa mietittiin vähän aikaa sitten, että etsiäkö hevoselle kuva, vaiko kuvalle hevonen. Itse en ihan ymmärrä, mitä väliä tuolla asialla loppujen lopuksi on. Mm meikäläisen sadoista hevosista suurin piirtein viidesosa on ilman kuvia kokonaan. Monen mielestä se kuva tekee virtuaalihevosen - minusta hevosen tekee luonne. Olipa kyse sitten laukkurista tai laatisratsusta, joka tapauksessa edes jonkinlainen luonne on oltava.
Sanotaan myös, että "romaaniluonteet" ovat "yliarvostettuja", ja haluaisin nyt julkisesti vikistä tästäkin asiasta seuraavin sanoin: happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Onhan se vaivannäön ihailu kirjoittamisen saralla SITTEN kauheaa, jos ei itse osaa kirjoittaa (lue: on liian laiska kirjoittamaan), tai jos ei ole mahdollisuuksia palkata jotain muuta kirjoittamaan (lue: on liian laiska jopa kilpailemaan palkaksi). (Ja tottakai myönnän, että osa ihmisistä osaa käyttää suomen kieltä muita paremmin, mutta jokainen osaa ihan varmasti KIRJOITTAA edes keskihyviä luonteita.)
Jotkut vastustavat massakisaamista, jotkut niitä pitkiä luonteita, jotkut jopa kuvien etsimistä. Minusta joka ikinen on ainakin ratsujen maailmassa tekosyy samalle asialle, laiskuudelle. Jos tallissa on luonteeton, kuvaton hevonen, joka ei kilpaile... ...hetkinen, mitä hevosen eteen on tehty? Varsotettuko? Silloinhan ollaan vain luotu lisää hevosia homehtumaan, ei tehty Juuri Sille Hevoselle mitään.
Ok, tottakai ymmärrän esim laukkamaailman kannan: siellä kilpailuissa vaikuttaa laatu, ei määrä, jos näin voin sanoa. Se onkin ihan eri asia, ja yllämainitut mielipiteet koskevatkin lähinnä ratsuja. Tottakai jokainen saa harrastaa niin kuin tahtoo - mutta hei pliis, älkää rutisko kuinka se ja se on yliarvostettua, vaan antakaa muiden panostaa hevosiinsa, vaikka itse ette millään viitsisikään omienne eteen mitään tehdä.
Minäpä ahkera olen! Tein nimittäin tänään ihan valmiit sivut niille kolmelle Crimson-vauvalle, ja remppasin loppuun Capuletinkin kotisivun. Saanen siis esitellä: Cat, Japsi ja Kassu. Jokaisella on minun ottamani kuva, ja olen siitä asiasta ylpeä - olkoonkin, että kuvat ovat vanhoja, ja laatu on sen mukaista. Sain myös aikaan tulokset neljännen päivän villeihin Crimson-raveihin. Laahaan enää yhden päivän jäljessä!
Mikä siinä muuten on, että omaottamat kuvat virtuaalihevosilla viehättävät minua? Farmikuvat ja Hippoksesta löytyvät otokset ovat paljon upeampia, mutta silti otan mielummin omat, vanhat rämäkuvani. En tiedä itsekään. Farmikuvia parempi vaihtoehto ovat myös jonkun muun heppailijan ottamat valokuvat, mutta eivät nekään voita ikiomia räpellyksiäni.
Ionicin sun muiden blogissa mietittiin vähän aikaa sitten, että etsiäkö hevoselle kuva, vaiko kuvalle hevonen. Itse en ihan ymmärrä, mitä väliä tuolla asialla loppujen lopuksi on. Mm meikäläisen sadoista hevosista suurin piirtein viidesosa on ilman kuvia kokonaan. Monen mielestä se kuva tekee virtuaalihevosen - minusta hevosen tekee luonne. Olipa kyse sitten laukkurista tai laatisratsusta, joka tapauksessa edes jonkinlainen luonne on oltava.
Sanotaan myös, että "romaaniluonteet" ovat "yliarvostettuja", ja haluaisin nyt julkisesti vikistä tästäkin asiasta seuraavin sanoin: happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Onhan se vaivannäön ihailu kirjoittamisen saralla SITTEN kauheaa, jos ei itse osaa kirjoittaa (lue: on liian laiska kirjoittamaan), tai jos ei ole mahdollisuuksia palkata jotain muuta kirjoittamaan (lue: on liian laiska jopa kilpailemaan palkaksi). (Ja tottakai myönnän, että osa ihmisistä osaa käyttää suomen kieltä muita paremmin, mutta jokainen osaa ihan varmasti KIRJOITTAA edes keskihyviä luonteita.)
Jotkut vastustavat massakisaamista, jotkut niitä pitkiä luonteita, jotkut jopa kuvien etsimistä. Minusta joka ikinen on ainakin ratsujen maailmassa tekosyy samalle asialle, laiskuudelle. Jos tallissa on luonteeton, kuvaton hevonen, joka ei kilpaile... ...hetkinen, mitä hevosen eteen on tehty? Varsotettuko? Silloinhan ollaan vain luotu lisää hevosia homehtumaan, ei tehty Juuri Sille Hevoselle mitään.
Ok, tottakai ymmärrän esim laukkamaailman kannan: siellä kilpailuissa vaikuttaa laatu, ei määrä, jos näin voin sanoa. Se onkin ihan eri asia, ja yllämainitut mielipiteet koskevatkin lähinnä ratsuja. Tottakai jokainen saa harrastaa niin kuin tahtoo - mutta hei pliis, älkää rutisko kuinka se ja se on yliarvostettua, vaan antakaa muiden panostaa hevosiinsa, vaikka itse ette millään viitsisikään omienne eteen mitään tehdä.
Raveja & raviheppoja, 051210
Joo no, ainakin ravien järjestäminen meikäläistä innostaa, ellei muotoon laittaminen vielä kunnolla. Crimsonissa on nyt meneillään joulukalenteri, johon kuuluu kaksin kappalein suurempiakin kisoja. Nyt osallistua voi vielä yhdeksännen päivän raveihin ja myöhemmin pidettäviin. Tulokset laahaavat aavistuksen jäljessä, koska en ottanut huomioon omia synttärijuhliani: tänään postasin vasta 031210 pidettyjen kilpailuiden tulokset. Vielä ehdin ehkä yhdet tänään - mutta tuskin raviporukkaa haittaa parin päivän jäljessä laahaaminen...
Tutustuin tosiaan talliin nimeltä Davton Stablesiin, kun möin sinne yhden uusista Crimson-vauvoista. Audi sai pikkuinen nimekseen, ja olen erittäin tyytyväinen, kun sain vauvan hyvään kotiin.
Vähän aikaa sittenhän yritin Jenni L.'lle myydä Crimson Gastonia - murheenkryyniäni. Olisin tahtonut pojan ensin itse, kun sen omistaja lopetteli, mutta koska minulla on jo samansukuinen Crimson Ninji kotona, en viitsinyt sitten ottaa. En tiedä, mitä Jennille tapahtui kun Gastonin unohti, mutta tänään lupasin senkin Davtoniin kaksi viikkoa turhaan sivuja odoteltuani. Muutama tunti, ja sivut tulivat tietooni - mainiota toimintaa.
En ole ennen edes huomannut tuota varsin mukavaa tallia, ja nyt kun siellä on omia kasvatteja, alan tietenkin tarkkailla hieman enemmän. Vaikuttaa ainakin tosi mukavalta, rennolta paikalta.
Nyt painan tekemään tuloksia vielä ainakin yksistä raveista... :)
Joo no, ainakin ravien järjestäminen meikäläistä innostaa, ellei muotoon laittaminen vielä kunnolla. Crimsonissa on nyt meneillään joulukalenteri, johon kuuluu kaksin kappalein suurempiakin kisoja. Nyt osallistua voi vielä yhdeksännen päivän raveihin ja myöhemmin pidettäviin. Tulokset laahaavat aavistuksen jäljessä, koska en ottanut huomioon omia synttärijuhliani: tänään postasin vasta 031210 pidettyjen kilpailuiden tulokset. Vielä ehdin ehkä yhdet tänään - mutta tuskin raviporukkaa haittaa parin päivän jäljessä laahaaminen...
Tutustuin tosiaan talliin nimeltä Davton Stablesiin, kun möin sinne yhden uusista Crimson-vauvoista. Audi sai pikkuinen nimekseen, ja olen erittäin tyytyväinen, kun sain vauvan hyvään kotiin.
Vähän aikaa sittenhän yritin Jenni L.'lle myydä Crimson Gastonia - murheenkryyniäni. Olisin tahtonut pojan ensin itse, kun sen omistaja lopetteli, mutta koska minulla on jo samansukuinen Crimson Ninji kotona, en viitsinyt sitten ottaa. En tiedä, mitä Jennille tapahtui kun Gastonin unohti, mutta tänään lupasin senkin Davtoniin kaksi viikkoa turhaan sivuja odoteltuani. Muutama tunti, ja sivut tulivat tietooni - mainiota toimintaa.
En ole ennen edes huomannut tuota varsin mukavaa tallia, ja nyt kun siellä on omia kasvatteja, alan tietenkin tarkkailla hieman enemmän. Vaikuttaa ainakin tosi mukavalta, rennolta paikalta.
Nyt painan tekemään tuloksia vielä ainakin yksistä raveista... :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)