20150126

Pieni nostalgiapostaus: "viekut"

Ennen vanhaan jokaisella tallilla tuli olla vähintään kolme viekkua eli vieraskirjaa. Oli "viekku", "hoitis" ja "mainosviekku". Parhailla talleilla oli erikseen myös oma viekku hevosen ostamista ja kisaosallistumista varten. Oli tallin kunnia-asia koristella viekut mahdollisimman monin tribaalein ja kirkkain sävyin.

Tallin sivuilla tuli olla valikossa tarjolla linkki sivulle nimeltä "yhteys" tai "yhteydet". Sivulla kuului olla listattuna kaikki viekut näin:
TAVALLINENVIEKKU KIRJOITA: www.osote.fi/kirjota LUE: www.osote.fi/lue
HOITO VIEKKU KIRJOITA: osoite LUE: osoite
MAINOS VIEKKU KIRJOITA: osoite lUe: osoite

Viekkujen yläreunaan oli kirjoitettava viekun säännöt. Ne olivat joka tallilla suurin piirein tällaiset:
1. Ei saa puhua pahaa hevosista eikä tallista
2. Ei saa kiroilla
3. Ei saa sitä eikä tätä
...
...
...
194420. Ei saa puhua TeiNiX-kieltä.

Ja kyllä. Ne säännöt saattoivat olla niin pitkiä, että niiden lukemiseen meni paljon kauemmin kuin viestin kirjoittamiseen. Ja kaikki lukivat ne. Ja jos joku ei lukenut, hän sai heti IP-eston jumaliste!!! :)

Viekut olivat aina nimensä mukaisia: mainosviekussa oli mainoksia ja kisakutsuja (ellei ollut kisakutsuviekkua erikseen, kuten Hienoissa Talleissa) ja hoitoviekussa hoitotarinoita ja muita tarinoita (ellei ollut erikseen mm. kengittäjän, eläinlääkärin jne jne jne viekkuja). Kaikkia miljoonia viekkuja luki tietenkin sama ihminen: tallin omistaja. Tietenkin niitä hoitajia, joilla oli eniten tallirahoja tmv, feikattiin. Jos omistaja uskoi, että hoitaja oli tosissaan itse kirjoittanut HARJANNEENSA HEVOSTA PIIKKISUALLA OMG ELÄINRÄÄKKÄYSTÄ!!!! niin hoitaja sai tietenkin potkut. (Ihan tosi, mua feikattiin kerran ja sain potkut siitä, että feikki harjasi mun hoitsua piikkisualla. Mun sydän murtui silloin siksi, että menetin rakkaan hoitsun syyttömänä ja siksi, että tallin omistaja ei edes tiennyt että hevosta voi rapsutella piikkisualla varsinkin hikisistä paikoista.)

Mitä tavallisessa viekussa sitten tehtiin?

1. Salamainostettin:
"Hieno talli sulla mulla on tämmönen, käy kattoos:
www.osoite"

2. Haukuttiin:
"Voi ***** mitä ****** hevoset kuuluu makkaraXXXXX"
(Vastaus oli aina pitkä, suivaantunut ja myöhemmin satoi kannustavia "JUST NII!!!!!1111" -viestejä. Villi veikkaus: ne olivat omistajan itsensä kirjoittamia.)

3. Ostettiin hevosia.
"Haluisin ostaa Pollen mun tallille Tallimäkeen. Täs on osote: osote.fi"
(Ja toi oli siis riittävä ostotarjous. Tollasia ne oli.)

4. PYYDETTIIN Y-TYÖHÖN (mun lemppari)
Viestit olivat aina tällaisia, ihan siis kokonaisuudessaan:
"Y-työ?"
Ja erittäin usein oli unohdettu jopa tallin osoite laittaa. Jos osoite oli, eikä talli ollut Expagella (tai muuten "nolo"), viestiin vastattiin "OK". Sitten tallit olivat "y-työssä" olematta enää tekemisissä keskenään. Molemmat vain linkittivät toisensa. Y-työ oli ohi, jos toinen poisti linkin, toinen huomasi sen ja kävi poistamassa omansa.

5. Lähetettiin irl-kavereille sellaisia viestejä, joita kukaan muu ei ymmärtänyt (eikä lähettäjä tai vastaanottajakaan ymmärrä ainakaan enää).
"Hei gei, voitaxxxx nähä tänää siel no sä tiiät, nähää t: sun oma rakettispaketti"
Ja kyllä. Minunkin viekussani on näitä. Enkä todellakaan muista enää, mitä viestit koskivat ja kuka kavereista on niitä lähettänyt.

6. Annettiin ip-estoja seuraavista syistä:
a) Joku rikkoi Tallin Sääntöjä
b) Joku rääkkäsi tallin heppoja
c) Joku oli jotenkin ärsyttävä
d) "Oli yleisesti tiedossa", että joku oli IRL "eläinrääkkääjä"
e) Joku tuli sanomaan, että GOOGLESTA EI SAA KOPIOIDA EIKÄ IKINÄ SAA SUORALINKITTÄÄ JUMANKAUTA!!!!1111111 mutta toisaalta silloin ei saanut estoa, jos selitti nätisti, sellaisella tavalla, joka on sopiva nuorelle harrastajalle. (Tämä tapa olisi btw hyvä muistaa edelleen, just eilen törmäsin talliin, jonka omistaja oli ottanut neuvot haukkuina, kun ne oli sanottu hyökkäävästi. Mäkin bannasin pienenä "haukkujia", koska mulle tuli paha mieli siitä, miten rumasti ne mulle kirjotti.)

Tähän päättyy luku 1 kirjasta Oresaman Kronikat: Minun Nuoruudessani kaikki oli paremmin

Ei kommentteja: