20180127

Hevoset, jotka haluaisin itselleni

En ole koskaan kateellinen hevosten suvuista tai saavutuksista. Ihailen niitä, mutta minun on silti periaatteessa mahdollista saada sama suku tai sama saavutus omalle hevoselleni. Kuvistakaan en ole kateellinen, koska en harrasta näyttelyitä. Piirtotaitoa kadehdin, mutta harjoittelen itse kovasti ja olen koko ajan siedettävämpi. Muiden piirtämiä kuvia en kauheasti halua omille hevosilleni, vaan haluaisin vain olla itse hyvä piirtäjä. Hevosten nimien kanssa välillä kuitenkin ihan itkettää, jos joku vie MINUN HEVOSENI NIMEN, tai jos joku muuten vain keksii liian hyviä nimiä. Niin kuin tässä taannoin kävi...

Minulla välähti: haluan suokkiorin, jonka nimi on Finlandia. Onnittelin itseäni ihan mahtavasta nimestä ja ajattelin, ettei kukaan ole vielä varmana keksinyt mitään yhtä hienoa. Tuli kuitenkin tarkastettua VRL:n hevostekisteristä, ja VOI RÄKÄ. Voi kun Finlandiaa ei oltaisi koskaan keksittykään, tai voi kun se annettaisiin minulle. En halua edes sen varsaa, vaan nimen omaan Finlandian.

Olen kerran aiemminkin ollut tosi kateellinen hevosesta. Halusin ihan kauheasti Mörkövaaran Leijonaraidan sen nimen ja suvun takia, mutta se ei ollut myynnissä. Ostin sen täysveljenkin, mutta ei se ollut sama asia. Kadehdin sitä niin kauheasti, ja voi sitä autuutta, kun se tuli uudelleen myyntiin ja lankesi minun kätösiini! Nyt Leo on jo edesmennyt, mutta edelleen olen sitä mieltä, että se oli upea.

Teininä olisin halunnut nimetä kaikki hevoseni joko lempibändini biisien mukaan tai edes jollain bändin kappaleisiin liittyvällä teemalla. Voi vitsit että meikäläistä ärsytti, kun yksi ihan kakka harrastaja oli ottanut tosi monta nimeä omille hevosilleen. Nyt aikuisenakin ärsyttää, kun nämä hevoset on tottakai jo aikaa unohdettu ja kadotettu, ja olisin vieläkin voinut käyttää monet niiden nimet omiin tarkoituksiini. Onneksi minulla on sentään Gautse ja onneksi teiniaikojeni lempibändit voivat hyvin ja tuottavat koko ajan uusia biisinnimiä, joita voin käyttää, jos taas muutun kakaraksi.

Sitten case Womankind in Wonderland, jonka sivuja en löytänyt tähän hätään, ja joka on ehkä rodultaan englantilainen täysiverinen, ellen ihan väärin muista. Tosi rasittavaa, etten itse keksinyt tuota nimeä. Ja tosi rasittavaa, ettei hevonen ole rekisterissä, kun houkuttelisi niin kauheasti varastaa sen nimi jo muutenkin. Onneksi minulla on sentään Commodore 64 -konsolin The Great Giana Sisters -pelin mukaan nimettyjä englannintäysiverisiä tekohengityksessä ikivanhalla kuolleella laukkatallilla. Ihan mahtava peli ja mahtavat nimet! Sitten kun Gianat loppuvat, alkaa Mario Brothers -nimistö (josta on käytetty jo Shyguy).

**

Onneksi minulla on itselläni monta tosi hienon nimistä hevosta. Tällä hetkellä kirkkaimmat kruununjalokiveni ovat (nimien suhteen) Soittakaa Paranoid, Hiiridroidi, Jatsin Taika-Aika, Veljeni Rottamieli, Qiana Ring, Atheist Afterlife, Elly Jelly, Horror Movie Host ja Super Sumo Slap,

20180126

Loppu- ja alkuvuoden laatiksia

Eipä tässä paljoa ole muuta tehtykään virtuaaliheppojen eteen viimeaikoina kuin purettu laatisjonoja hitaaseen tahtiin. Tässä ovat viimeisimmät palkitut.

ERJL 12/17 ja SLA 1/18
Meiltä oli mukana kaksi evm-sukuista suokkioria, joista molemmista tykkään tosi paljon. SLA:sta tammikuussa kakkosen saanut Jatsin Taika-Aika sai ykköspalkinnon ERJL:sta. Kakkonen tuli Jukran Pujut -orille, jolla on ennestään jo SLA-II.

YLA 12/17
Gautsen tapaus harmittaa. Unohdin laittaa sen sivuille loput päiväkirjamerkinnät ja se sai kolmosen. Sama kävi aiemmin ERJL:n tilaisuudessa ja kolmonen tuli. Voi kökkö. Toinen evm-sukuinen fwb Last Samurai, joka kävi nyt viimeisessä laatiksessaan, sai onneksi kakkosen, samoin kuin suvullinen Royal Tiger RR. Kärmeniemen Pikkuvarpusen kakkospalkinnosta tuli oikein erityisen hyvä mieli, kun tuomari oli tykännyt kirjoittamistani päiväkirjamerkinnöistä ja antanut sanallisen kommentin. Ihanaa, että joku lukee minun tekemiä tekstejä ajatuksella! Suokkitammalla on ennestään jo SLA-II, ERJ-II ja KRJ-III.

KRJ 1/18
Kiro FIN, jolla oli jo ennestään YLA2 ja ERJ-II sai kakkospalkinnon. Tämä ori menee pian viimeiseen laatikseensa, KERJL:n tilaisuuteen, ja se on minulle kova paikka. Sen jälkeen Kiro painuu lopulta unholaan, ja koska se on yksi kivoimmista suomenpuokeistani, siitä on vaikeaa päästää irti. Sen sijaan kolmea lajia kisannut vanhus Zombie Dance, jolla on jo YLA2 ja ERJ-III ennestään, sai kolmosen ja tätä myöten lopetti laatisuransa, koska KERJL:n tilaisuuteen se ei mene. Ikivanha tamma lopetetaan, kun saan inspiraation tehdä sille muistosivut ja hoitaa muut sellaiset asiat.

KERJL 1/18
Meiltä oli tässä tilaisuudessa ihan hirveä määrä porukkaa ja koko jengi sai kolmospalkinnot. Palkitut olivat Erkinheimon Muskettianubis (silmäteräni, jolla on ennestään YLA2, SLA-I, ERJ-III ja KRJ-II), Hey-Ho Jack RR (joka sai ekan palkintonsa), Liam Diana (ihana mutta kämäisesti väritetty tamma, myös eka palkinto), Mayan Reason RR (ekoja fwb-kasvattejani, eka palkinto) ja Tiger Trouble (jolla on ennestään YLA2, ERJ-III ja KRJ-III). KERJ:sta pidän kolmosta edelleen riittävänä niin kauan, kunnes ylläpito saa poistettua arvostelukriteerin, joka pakottaa tekemään täytevarsoja hevosille. Vaikka KERJL:n takia niitä meillekin tulee kuopattavaksi tai Alegreen ensihevosiksi myytäviksi.

Kaikki hevoset ovat tarjolla jalostukseen ja kaikkien niiden täytevarsat ovat myynnissä.
Tuloksia odotellaan seuraavista tilaisuuksista:
YLA1/18, ERJ1/18

20171227

Laatistuloksia ja rauhallista harrastamista

Ison elämänmuutoksen takia virtuaaliharrasteluni on ollut jo lyhyen aikaa epämääräisellä tauolla, ja samanlaisena toimintani jatkuukin määrittelemättömän ajan. En ole edes Keskustassa käynyt tai vastannut maileihin ihan vain siksi, ettei huvita. Teen hommia omaan tahtiini. Onneksi ei ole mitään palkkoja tai hevosten sivuja roikkumassa. :)

**

Marraskuun KRJL

Kakkospalkinto tuli Erkinheimon Muskettianubikselle, joka odottaa vielä KERJ:n tilaisuuteen pääsemistä, sekä Mafia Princessille, jolta puuttuu meriittilistaltaan vielä YLA:n palkinto.

Marraskuun SLA
Kapteeni Kiukku sai ekan laatuarvostelupalkintonsa, SLA-II:n. Suhina-Lempille saatiin sama palkinto.

Marraskuun ERJL
Erkinheimon Hiiridroidin ykköslitannian alku jatkui ykköspalkinnolla. Suhina-Lempi oli tässäkin laatiksessa ja sai kakkosen. Southern Sacramento RR ja Gautse saivat kolmospalkinnot.

Marraskuun YLA
Zombie Dance, Maya Queen, Ghost RR ja Fly High RR saivat kakkospalkinnot. Erkinheimon Elävä Nukke ja Enkelinsiipi saivat kakkosen, ja Erkinheimon Mösiöö Seppo ykkösen, niin että kaikki sen laatispalkinnot ovat nyt ykkösiä.

Marraskuun KERJL
All About Our Annalle, Dictator FINille, ja Touch The Rainille kolmospalkinnot.

Joulukuun KRJL
Yksi viimeisistä hannoistani, The F-Word Rück, sai kakkospalkinnon. Last Samurai sai ykkösen.

20171110

Koukussa Keskustaan

Hei, olen Oresama, ja olen Keskustaholisti. Huomasin sen eilen, kun Keskusta kaatui ihan muutamaksi tunniksi.

Ensin tuntui tosi ahdistuneelta. Ihan niin kuin olisin ollut taas koululainen ja tiennyt, että minulla on tehtäviä tekemättä ja seuraavalla tunnilla opettaja määrää minut tekemään niitä koulun jälkeen. Ja siihen aikaan, kun ei ollut kännyköitä, ja kyyti odotti vihaisena turhaan pihassa, eikä ollut mitään asiaa ilmoittamaan.

Hetken päästä tuntui kuin virtuaaliminältäni olisi puuttunut yksi aisti. Ehkä kuuloaisti. Ihan niin kuin ympärillä oltaisiin kyllä keskusteltu, mutta en olisi kuullut kommentteja. Tai ihan niin kuin olisin ollut (jälleen kerran) koululainen, eikä minulla olisi ollut kavereita välitunnilla. Oli ihan masentavaa!

Seuraavaksi olisin halunnut korvata Keskustan uudella huumeella, tai useammalla lievällä huumeella. Kävin siis kurkkimassa ht.netissä, ja tottahan siellä oli aloitettu topa aiheesta. En kuitenkaan halunnut seurata keskustelua sen enempää. Lievemmät aineet eivät enää riittäneet. Halusin Keskustan vaaleaman ilmeen ja tutut nimimerkki-kuva -yhdistelmät, joista tunnistan harrastajat. Ht.netissä käväiseminen tuntui samalta kuin koti-ikävä.

Sitten Keskusta jo aukeni! Kello oli niin paljon, että menin melkein heti nukkumaan (minulla on töiden takia nyt outo päivärytmi) enkä ehtinyt siellä olemaan. Silti se tuntui, kuin olisin nukkunut pitkään pää peiton alla, ja nyt peitto vedettiin pois ja sain happea! Näin valon (eli Keskustan valkoisuuden ht.netin kakanvärisyyden jälkeen) ja kuulin taas puheensorinan! Olin elossa!

*

Vaikka tekstini on hiukan liioiteltu, oli jännä huomata, että Keskusta on minulle yhtä tärkeä kuin VRL. En halua olla ilman kumpaakaan. Jännän tästä jutusta tekee se, etten paljonkaan Keskustassa kirjoittele, vaan seuraan vain. Viimeaikoina olen uskaltanut kirjoittaa hiukan Rupattelutopiciin, mikä on uutta minulle: en ole vuosiin halunnut jakaa edes olemattomia henkilökohtaisia tiedonmurusia virtuaaliharrastajille. Olen ollut tosi iloinen, kun muutamat keskustelijat ovat noteeranneet kommenttini jotenkin: suurin este foorumeille kirjoitteluun on aina ollut minulla pelko siitä, ettei kukaan halua muka puhua minulle. :D Mutta Keskustassa on kivaa!

20171103

Laatistuloksia ja muita meriittejä

Ensinnäkin, olen tutustunut PKK:hon. Oli turvallista aloittaa ilmoittamalla kantakirjattavaksi toisen harrastajan piirtämä ori Southern Sacramento RR, joka kantakirjattiin nyt kolmospalkinnolla. Orin tulos on vähän masentava: en piirrä varmaan ikinä itse noin hyvin, joten kantakirjapalkinnoista on jatkossa ihan turha unelmoida. Olen kuitenkin ilmoittanut itse värittämäni Atomipommipormestarin pariin näyttelyyn, ja se sai (vain?) HY:n. Olen ottanut ihan kauhean tarkasti mallia valokuvasta sen värityksessä, eikä se silti ole kauhean häävi.

Mutta laatiksissa on sentään mennyt ihan jees. Syyskuun YLA:sta Veljeni Rottamieli, Treatment Of Terror, Too Many Ghosts ja Silent Battle toivat kakkosia tullessaan. KRJ:sta Enkelinsiipi sai kakkosen ja Rölli-Peikon Residenssi ykkösen, mistä olen tosi iloinen, etenkin kun kehnosti värittämäni kuva otetaan huomioon. (Äläpä Oresama vähättele, olet kehittynyt paljon, hyvä Oresama.) ERJ:sta tuli kakkoset kaikille, ja siellä olivat Maya Queen, Erkinheimon Droidiina, Rölli-Peikon Residenssi ja Fly High RR. SLA:n tilaisuudesta Jukran Pujut ja Skitsahdus saivat kakkosen, ja Erkinheimon Enkelipallo ja Erkinheimon Hiiridroidi ykkösen.

20170928

Osa syyskuun laatisten tuloksista nopeasti

Nykyään ei aika kauheasti riitä virtuaalihevosteluun. Minulla on oikeassa elämässä vielä gradu vähän kesken, ja se pitäisi ennen joulua taputella valmiiksi. Sairautenikin on saatu hallintaan, joten käyn nyt lähes täysipäiväisesti taas töissä. En siis enää makaa kotona koko päivää. :)

Laatiksiin laitoin kuitenkin hepat tässäkin kuussa. ERJ:n, KRJ:n ja SLA:n tilaisuuksista on jo tullut tulokset, joten katsotaanpa niitä.

Ghost RR (ERJ-I, KRJ-II) ja Red Reason (YLA1, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-II) saivat KRJ:n laatiksesta kakkoset ja jälkimmäinen sai myös ERJ:sta kakkosen. Red Reasonista on mahdollista saada varsa vielä tänä vuonna, mutta sitten sen on aika siirtyä eteenpäin virtuaalihevosten taivaaseen. Ghostilla on vielä matkaa edessään. Last Samurai (ERJ-II, KERJ-II) kävi ERJ:n laatiksessa ja on vielä jonkin aikaa tarjolla jalostukseen.

Matami (SLA-I, ERJ-I) sai ekat kaksi palkintoaan, ja Droidiina (SLA-II) oli hakemassa myös ensimmäisen suuren meriittinsä. Kummastakin tammasta on varsa myytävänä, ja varsan mukaan saa sukuselvityksen ja halutessaan voi pyytää minulta luonteenkin. Enkelipallo (ERJ-I) avasi myös laatispalkintotilinsä ja sen jälkeläisistä on myynnissä Rallirölli. Näitä tammoja ei käytetä enää jalostukseen.

Arvostelua odottaa vielä YLA:ssa ja KERJL:ssa muutama heppa. WRJ:n arvostelujonossakin minulla on kaksi hevosenruumista. Ensimmäinen hevoseni ikinä odottaa mahdollista pääsyään PKK:n kantakirjaan.

20170907

Laatisyllärit elokuulta

Avasin juuri kaksi sekuntia sitten YLA:n sivut ja jes, tulokset oli julkaistu. Katsoin arvostelun parhaat, niin kuin aina, koska niillä hevosilla on ihan järkyttävän ihania tekstejä melkein joka kerta, ja muutenkin niistä voi ottaa mallia. Ja siellä oli tällä kertaa... ...minun hevonen! Kakkosena! Ja toinen kolmosena! No tässähän on oltava jokin virhe tietenkin. Katsotaan, toivunko tästä ennen huomista. Iskä on nyt niin ylpeä pienistä virtuaalivauvoistaan! Mutta vilkaistaan niitä tuloksia.


***

YLA1, KERJ-III


© Benny De Ruiter Stables

Katsokaa! YLA1 taas evm-sukuiselle hevoselle - minusta se on kaikista hienointa. Ja se AP2! Teksteistä tuli 19+17, mikä on luonteen puolesta ihan sikahienosti. Yksi piste voi uupua mistä tahansa syystä, mutta itse olisin ottanut sen ekana pois varmaan siitä, että tuo luonne on sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti ulottuva massiivinen pläjäys tuolla sivuilla. Muista pisteistä puuttuu kaksi ainakin sen takia, ettei orilla ole historiakuvausta.
Sukuselvityksestä Retu sai superpisteet, ja nyt pitääkin meikäläisen ottaa silmä käteen ja katsoa, miksi tuo teksti oli parempi kuin monet muut kirjoittamani. Suoraan sanoen en enää kunnolla muista Retun sukua, koska kirjoitin sen vuonna 2011 ja lukaisin vain pintapuolisesti läpi ennen laatiksia.

***


YLA1, ERJ-II


Lineart © chronically/dA, väritys Oresama, tausta Juli

Holly sai ykköspalkinnon YLA:sta, ja sen AP3:n, mikä ei tietenkään voi olla totta, tai ehkä tilaisuudessa oli vain huono taso, kun toinenkin minun hevonen näkyi listoilla. Vaikka Hollylla on mielestäni kiva (joskin valitettavasti vain yksipolvinen) suku, se saa käydä laatikset loppuun ja muuttaa sitten virtuaalihevosten taivaaseen. En käsitä, miten onnistuin keksimään sille noin huonon nimen, vaikka nyt tietenkin keksisin noin miljardi parempaa. Mutta Hollylle on ollut kuitenkin aikoinaan kiva kirjoittaa päiväkirjamerkintöjä. Se saikin teksteistä 17+17, vaikka silläkään ei ole historiakuvausta.

***

YLA1, ERJ-II, KRJ-II


© Jessica M., Final Turn Gallery

Ylasta haki ykkösen myös edellisen puolisisko, jolla on sama kohtalo edessään kuin veljellään, vaikka rotu onkin eri ja nimi edes vähän parempi. Tamma on kuitenkin käynyt jo ne laatikset, joihin se on menossa, joten se ei kauaa enää elävien kirjoissa vaeltele. Tämä sai teksteistä 17+15,5, eli olisi voinut paremminkin kirjoittaa. :)


***

YLA2, ERJ-I



 © Cherie, CC BY-NC 2.0

YLA:ssa minulla oli ylimääräisenä hevosena Elsa. Se sai teksteistä 16+17, ja ottaen huomioon mitä kaikkea sen tekstit sisältävät, eivät pisteet ole juhlittavan hyvät. Silti kakkonen on hyvä palkinto.

***
***

SLA-II



© Line: Tea, muu Erkinheimot


Rölli kävi hakemassa ekan palkintonsa. Tässä hevosessa parasta on sen nimi!

***


SLA-II



© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

Röllin mukana oli ensikertalainen Kauko, joka pääsi samalle palkinnolle. Kaukossa hauskinta on kirjoittaa sille päiväkirjaa.

***
***

YLA2, ERJ-I, KERJ-III



© Klosterhof Medingen

Viimeksi harmittelin Rukin YLA2-palkintoa, mutta nyt juhlin sen ERJ-I -palkintoa! Jes, hyvin menee! Seuraavaksi KRJ:n laatikseen, niin on vanha ukko valmis!

***


ERJ-I


Line © Eduscia /dA., muu © Oresama/Yorca

Toinenkin ykkönen tuli, ja sillä Ghost avasi palkintotilinsä. Kun katson Ghostia, muistan kehittyneeni jo jonkin verran värittäjänä. Tämä kuva on ekoja, joita olen värittänyt uuden innostukseni myötä, ja olen jo paljon taitavampi. (Odottakaa vaan, kun pääsen esittelemään teille kahta uutta suokkiani uusilla värittämilläni kuvilla!!)

***

ERJ-II, KERJ-III



© foto-vik.ru

ERJ-II tuli ja noin vain on puolet laatiksista käyty.

***


SLA-II, KRJ-I, ERJ-II, KERJ-II



© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

Ihan kuin Veikko olisi vasta juuri tullut meille! Ihan kuin olisin eilen saanut idean tästä hevosesta! Ja nyt se on jo niin iso poika, että sillä on noin monta palkintoa, ja vain yksi saamatta. Veikon, yhden kaikkien aikojen lempihevoseni uusimmat palinnot ovat ERJ-II ja KERJ-II.

***
***


KERJ-II



 © Benny De Ruiter Stables


Toinenkin kakkonen tuli KERJ:n laatiksesta, ja aina kolmosia saavana se tuntuu aika siistiltä!

***

YLA2, SLA-II, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-III




© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

Kollin hieno ura loppui nyt kokonaan KERJ:n ja KRJ:n laatuarvosteluihin. Noin hyvällä litannialla kehtaakin painella kohti eläkeläisten pihattoa!

***
***


YLA2, ERJ-III, KRJ-III



© ransu.kuvat.fi

KRJ:n laatiksesta saatiin sen verran pisteitä, että palkinto tuli. Tästä on Bean hyvä mennä vielä hakemaan KERJ:n kolmonen.

20170813

Heinäkuun laatiskuulumiset


YLA1, ERJ-I, KRJ-III



© Tomasz Siergiej

Kolmospalkinto KRJ:n laatiksesta ja taas on yksi tamma KERJ:n palkintoa vaille valmis.

***


YLA1, ERJ-III, KRJ-III



© Tomasz Siergiej

Tämä on vähän niin kuin edellisen kaksoissisko: tuotu samaan aikaan, kisattu samassa tahdissa ja nyt palkittu samassa KRJ:n laatiksessa samalla palkinnolla. Myös YLA:n ykkönen tuli tässä kuussa, mikä on etenkin evm-sukuiselle mielestäni aina upea saavutus. (YLA:n muista palkinnoista tuonnempana.)


***


ERJ-II, KRJ-III

´

© Suomen Hippos

ERJ:n laatis meni Yorcan hevosilla paremmin kuin KRJ:n. Terokin sai kakkospalkinnon tässä kuussa.


***

ERJ-II, KRJ-III


© Alla K.

ERJ:n kakkospalkintojen sarja jatkuu. Olen jo kauan odottanut, että tulisi tämän hevosen vuoro mennä kaikkiin laatiksiin, ja nyt se alkaa olla käsillä. Too Many Ghostsilla on minusta ihana nimi, jonka annoin sille sellaisen kappaleen mukaan, jota tapasin teininä kuunnella sängylläni maaten ja haaveillen.


***


KERJ-III



 foto-vik.ru

Tämä on samaa sarjaa kahden ensimmäisen tamman kanssa: Yorcan ensimmäisiä tammoja. Tämän piti olla alun perin pelkkä kenttäratsu, mutta taas nousi pissaa Oresaman päähän ja kytevä suuruudenhulluus leimahti. Tämäkin tamma on siis menossa kaikkiin laatiksiin.


***


KERJ-II



© Suomen Hippos / Pirje Paananen

Pitäähän siitä kakkospalkinnosta olla ylpeä. Meillä ei KERJ:n laatiksista paljoa muuta ole, kuin kolmosia. Nyt on jo pari kakkostakin. Ehkä joskus vielä ykkönen?


***

YLA1, XLA-I, ERJ-I, KRJ-II, KERJ-II


Final Turn Gallery

Olli-poikani kävi viimeisessä laatiksessaan, KERJ:n omassa tietenkin. Yleensä kun virtuaalihevonen valmistuu, tuntuu samalta kuin silloin, kun päättelee viimeisen langan kutomistaan sukista: tulipa hieno, nyt on valmista, onnistuinpa hyvin, mitä neuloisin seuraavaksi? Ollin kanssa olo on ennemminkin samanlainen kuin silloin, kun luki viimeisen Harry Potterin loppuun ensimmäisen kerran silloin satoja vuosia sitten: OH NO KAIKKI ON OHI MITÄ NYT VOIN TEHDÄ MIKSEN HIDASTELLUT? Olli on vaan jotenkin niin ihana tuhkimotarinoineen. Ostin sen epäonnisena laukkurina, ja nyt se on menestyvä maailmanmies, jonka jälkeläiset ovat lukuisia kuin taivaan tähdet ja niin poispäin, ainakin melkein. Lisäksi hevonen Ollin kuvissa näyttää ihan siltä, että sen nimi voisi oikeastikin olla Olli. :D


***


YLA2, SLA-II, ERJ-II



© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

SLA tarjosi meille kaksi kakkospalkintoa tällä kertaa. Toinen on Kollin.


***

SLA-II, KRJ-I


© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

Veikko on edelleen yksi suosikkioreistani Erkinheimoissa Muskettianubiksen ja uudemman Rölli-Peikon Residenssin ohella. Harmi, että se oli vain kakkosen arvoinen SLA:ssa.


***

YLA2, ERJ-II



© Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

Gotta Be Charlie, eli Yorcan Charlie Numero Kaks sai YLA2-palkinnon. Charliessa parasta on sen kuva ja se, että se on Charlieitten jaloa sukua. Sen tekstit eivät ole häävit, eikä se hevospersoonana ole minusta mukavin. Joskus aiemmin olin hyvin innoissani myös Charlien luonteesta, enkä enää ymmärrä miksi.


***


YLA2, ERJ-III, KRJ-III



© Benny de Ruiter Stables

Anna on Yorcan esiäitejä kahden ekan hevosen tapaan, ja nyt silläkin on YLA:n palkinto. Tammasta itsestään minulla ei ole mitään jännää kerrottavaa, mutta annetaan sen silti jäädä joidenkin mieliin kertomalla hevosesta seuraavaa. Ensimmäinen oikea työpaikkani oli verrattaen kurja: aamuisin oli järkyttävä kiire ja piti tehdä hommia niin, että melkein oksensi. Illalla taas ei ollut mitään tekemistä (siis kirjaimellisesti: ei voinut tehtä YHTÄÄN mitään), ja silti piti esittää koko ajan, että on kiire. Aamut pärjäsin kyllä, mutta illalla oli hirveää. Eräänä iltana keksin tuonnin nimeltään All About Our Anna. Tein sille suvun ja luonteen, piirsin kuvankin. Alkuperäinen tuonti katosi ja työpaikkaakin vaihdoin tosi äkkiä, mutta Annan nimi jäi.

20170808

Dystopia: vapaasti kopioitavia tekstejä virtuaalihevosille

Eikö niin, että suurin osa virtuaalihevosharrastajista ei enää kirjoita tekstejä omaksi ilokseen, vaan vain laatiksia ajatellen? Niin minäkin periaatteessa teen. Nautin kirjoittamisesta, mutta jos laatiksilla ei olisi väliä, tekisin vain lyhyet luonteet, en sukuselvityksiä ja valmennuksia ollenkaan, ja rutosti tarinamaisia päiväkirjamerkintöjä. Joillekin kuitenkin ihan kaikki heppakirjoittaminen on tuskaa.

Luin vasta tänä aamuna Ionicin, Gin Ahaltekin ja Pinkin blogista aika vanhan tekstin Pärjäisikö rahalla laatuarvosteluissa? ja aloin ajatella kummia. Entä jos rahalla voisi tosiaan ostaa tekstejä? Nyt voi ostaa kuviakin, niin kuin tekstissä sanotaan. Toisaalta jotkut harrastajat ovat perustaneet vapaasti kopioitavien kuvien sivustoja, jottei välttämättä tarvitsisi maksaa kuvista. MITÄ JOS joku perustaisi vapaasti kopioitavien tekstien sivuston?

Olisihan se ihan outo ajatus, että hevosella ei enää olisikaan mitään omaa persoonaa, mihin yksilöllisellä luonnekuvauksella siis pyritään. Mutta pitääkö olla? Hevoset ovat nytkin jo toistensa kopioita. Sitä paitsi, suurin osa harrastajista kopioi surutta sukuselvityksetkin, Toisaalta suku ei ole sen ja sen hevosen ikioma, vaan myös sen sukulaisten oma. Ehkä sukuselvityskin pitäisi silti olla yksilöllinen, koska saahan siitä pisteitä laatuarvosteluissa. Vai onko reilua, että yhdestä tekstistä voi saada pisteet moneen kertaan, kun sen ämppää kaikkien sukulaisten sivuille? Jos sukuselvityksestä voi saada pisteet moneen kertaan, miksei yhdestä luonteestakin voi saada? Kuka määrää, että virtuaalihevosen tulee olla yksilöllinen?

Entäpä vapaasti kopioitavat päiväkirjamerkinnät sitten? Niiden puolesta voisi puhua samoin kuin vapaasti kopioitavien luonteiden. Sitä paitsi tämän tyylistä toimintaa näkyy jo ainakin YLA:ssa, eivätkä säännöt kiellä sitä. Eräässä tilaisuudessa olisin halunnut antaa hevoselle nolla pistettä päiväkirjamerkinnästä, johon oli kirjoitettu kaikkien tallin hevosten kuulumiset tosi nopeasti. Vaikka merkintä oli satoja sanoja pitkä, se oli jokaisen tallin hevosen sivulla ja arvosteltavasta hevosesta kerrottiin vain muutama sana. Jouduin kysymään neuvoa tuomarointiin tällaisen tekstin kanssa, ja toiminta oli aivan sallittua. Se on sitten eri asia, onko hevonen ansainnut nuo ilmaiset pisteensä. Miksei, jos vanhempien sivuilta kopioidulla sukuselvitykselläkin saa parhaassa tapauksessa täydet pisteet?

***

Mutta ollaanpa lopulta vielä hetki tosissaan. Entä jos tekstit olisivat oikeasti vapaasti kopioitavissa? Ainakaan minä en pitäisi kovin hyvänä sellaista hevosta, jolla olisi vaikka luonne ko. sivustolta, oli sillä laatuarvostelupalkintoa tai ei. Tekstit jokainen voisi tehdä itse, tai sitten maksaa niistä tarpeeksi. Miksikö? Siksi, että joka ainoalla on mahdollisuus kirjoittaa, vaikka kaikki eivät omistakaan esim. kameraa kuvia ottaakseen. Kaikki eivät ole hyviä kirjoittajia, mutta uskokaa pois, kirjoittamalla joka ikisestä tulee hyvä. (Miksi sitten maksaminen on OK? Siksi, ettei harrastuksessa kaikkea halua tehdä itse. Yleensä joku muu kehrää ne langat, joista käsityöharrastaja tekee sukat.)

Myöskään yhteisö ei taitaisi arvostaa hevosta, jolla on vapaasti kopioitavat tekstit sivuillaan. Ne kiellettäisiin laatuarvosteluissa aika vikkelästi (vaikka ensimmäiset ehtisivätkin niistä hyötyä) ja ehkä evm-sukuinen vapasti kopioidulla sukuselvityksellä ei olisi kenenkään mieleen jalostuksessa. Hoitohevosena (joita ei paljoa enää ole) ketään ei kiinnostaisi hevosrukka vaikka omaa hevoskohtaista persoonaa.

Jos joku perustaa vapaasti kopioitavien tekstien sivuston, seuraan sitä ärsytyksensekaisen mielenkiinnon vallassa. Aikoinaan se olisi tehnyt hyvää minun ja muutaman muun aiheuttamalle luonteiden hinnan nousulle, mutta nyt luonteita saa aika halvalla. Ehkä sellainen sivusto itse asiassa nostaisi luonteiden hintoja? Olisi A-luokan harrastajat, jotka tekevät itse, B-luokka kirjoituttaisi muilla ja kurjat kastittomat reppanat kopioisivat luonteensa... :DD