En kestä luopua siitä!! 120111
Angst! Juurihan ihana Agata Jewel kuoli. Nyt huomasin, että suosikkiravurini MW Punasilmä täyttää kohta 14. Ravurihan saisi juosta siitä vielä pari vuotta, mutta koska Pupu on niin "valmis" kuin hevonen olla ja saattaa (enkä muutenkaan pidä siitä, että 10v+ hevoset juoksevat kuin kahdeksanvuotiaat), on aika siirtää ori eläkkeelle.
Olen luvannut senkin, ettei Pupusta enää tule jälkeläisiä, muttaah... Mitä teen orilla, jolla ei voi yhtään mitään puuhata? Sitä paitsi suurin osa nykyisistä jälkeläisistä vain mätänee paikoillaan - voin siis huoletta astuttaa vielä yhden tai kaksi tammaa. Tai siis oikeammin jälkeläiset hävisivät kokonaan kaikkialta, joten poistin ne sitten Pupultakin kostoksi. Minulla on kaksi, ja yksi on erinomaisessa kodissa Kridellä. Uudet varsat siis eivät olisi pahitteeksi... Eikö niin? Mutta entä jos varsojen omistajat muuttuvat yhdessä yössä huippuaktiivisiksi? MW Punasilmä on ihana hevonen, jonka nimen soisi näkyvän suvuissa - mutta joka tulisi pitää aarteena, keräilyharvinaisuutena, ihailtuna. MW Punasilmän tulisi olla se nimi, josta kaikki puhuvat.
Ai miksikö? Miksi ei? Tuolla hevosella on minulle tunnearvoa sen todellisen arvon lisäksi - mutta sanokaa silti yksikin osa-alue, jossa MW Punasilmä on huono tai epäonnistunut hevonen. Sellaisia ei nimittäin ole, ellei tämänhetkistä ulkoasua lasketa - ja sekään ei hepan arvoa laske.
Rakastan. Tuota. Eläintä.
Ja sillä hyvä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti