20110203

Tilausvarsako? Minulta? 030211
Pari vuotta sitten vielä tarjosin hevosiani aktiivisesti jalostukseen aina, kun joku etsi oria tai tammaa. Yleensä vastaus oli ei, tai "harkitaan", eli epäsuora ei. Opin, että hevosia (ratsuja), joilla ei ole jo valmiiksi arvonimiä, ei kannata edes yrittää tarjota. Ihan sama, vaikka ne vain odottaisivat jälkeläisnäyttöä laatiksiin.

Olinkin melkein kuolla onnesta, kun ensimmäisen kerran pyydettiin tilausvarsaa minulta. Oikeasti pyydettiin siis, ei vain joku tollo kirjoittanut viekkuun, että voiko ihku orisi Mörkövaaran Partajehu astua ihkun tammani, jonka nimi on Shadow's Secret. Mikä kunnia - joku vaivautui oikein etsimään vanhempia hevoselleen, ja löysi minun hevoseni, ja valitsi juuri ne.

Lähiaikoina olen taas tarjonnut hevosiani jalostukseen siellä täällä ht.netin topissa, pari kertaa kuussa suurin piirtein. Hevoset ovat ihan samanlaisia kuin ennenkin, ts laatisvalmiita ilman jälkeläisnäyttöä, mutta nyt ne kelpaavat. Mikä on syynä?

Puhutaan, että vmaailman feimeillä on automaattisesti hyviä hevosia, vaikka jonkun muun omistuksessa ne olisivat kaksi kertaa kuolleita evm-sukuisia sontakasoja. Enhän minä ole mikään feimi, mutta jo pidemmän linjan harrastaja edes. Ehkä syynä on himpun verran se, että minut tunnetaan jo: kun sanon, että jälkeläisnäytöt saatuaan tämä menee laatiksiin, ihmiset tietävät, että se ihan totta menee, enkä vain höpötä. Lisäksi minun hevoseni, eli siis tilareiden sukutaulujen linkit, eivät ole koskaan aikaisemminkaan kadonneet.

Saan myös myytyä kasvatteja, ja se on todella hieno juttu. Kuten olen usein sanonut, harva loppujen lopuksi pitää tarjouksessa antamansa lupaukset, mutta katsonkin tarjouksia tietyn siivilän läpi nykyään. Jos luvataan "vähintään YLA ja KRJ-laatis", se yleensä tarkoittaa, että hepalle kisataan kymmenisen sijoitusta ennen kuin se unohdetaan. Jos luvataan "kisa- ja jalostuskäyttöä", yleensä toteutuu vain kisakäyttö. Tärkeintä kuitenkin on, että kasvatti saa hyvän kodin.

Varsinkin Crimsonin ravivauvoista olen todella, todella ylpeä. Harva on tähti, mutta vain pari on kadonnut tai unohtunut, vaikka myytyjä onkin jo aika paljon. Erkinheimojen aka Joushou Gaidoun ratsusuokeista taas suurin osa on mystisesti hävinnyt, mutta ravikansa puolestaan on huolehtinut oivallisesti suokkikasvateistani. Edes montéhevosia, jotka klassisesti unohdetaan alkuinnostuksen jälkeen, ei olla hävitetty. Jo niiden myyminenkin hyvään kotiin on jonkinlainen saavutus.

Nyt meikäläisen kahta oria kyseltiin jalostukseen, ja tottakai pienien tallien omistajana, eli melko suppean oritarjonnan omistajana siitä olen tyytyväinen. Kerrankin näin päin.

Ei kommentteja: