Panostusta laatuun vai määrään? + kadonneista 010211

"Panostamme laatuun", lukee jokaisen puoliverisiittolan kasvattisivulla. Minunkin sivuillani se luki muutama vuosi sitten, kun olin kakara, enkä oikein tiennyt, mitä se tarkoittaa. "Laatu" kuulostaa mielestäni hienolta: sellaiselta, että kasvatteja ei tarvitse olla paljon, ja se ilmaistaan kierrellen. On tärkeää, että on muutama hyvä kasvatti, ei montaa keskinkertaista... ...vai onko tärkeää, että jalostuksen kaltaista vaikeaa asiaa ei tarvitse miettiä, siinä vasta kysymys.

En ole oikein ollut laatuun panostaja siinä hevoskasvatuksessa (tai siis "kasvatuksessa"), jota olen harjoittanut. Olen turvannut aina omien hevosteni sukupisteet laatiksissa pitämällä itselläni aina yhden varsan, mutta muista en ole juurikaan välittänyt. Tottakai on ihanaa, kun joku KERRANKIN pitää lupaukset, jotka ostotarjouksessa antoi, mutta en ole vihaisesti katsonu niitäkään, jotka toimivat vain vähän sinnepäin.

Myyntiehdot minulla oli viimeksi freewebsin valmisleiskatalleilla. Nekin laitoin, koska siihen aikaan ne piti vain olla täytteenä. Ne olivat sellaisia kuin että oria ei ruunata ilman lupaa, heppaa ei saa rääkätä, ja niin edelleen. Idioottimaisia sääntöjä, joilla ei oikeastaan ole mitään merkitystä virtuaalimaailmassa. Nykyään vaadin vain, että kasvatin osoitteenmuutokset tulee ilmoittaa, ja että hevonen ei saa kadota, vaan sillä on oltava ainakin muistosivut, jos se esim kuolee.

Pitäisikö vaatia enemmän? Kuukausi sitten kyllästyin ostotarjouksiin, jotka ovat alusta loppuun paskapuhetta. Mitä jos ottaisin ostatarjoukset ylös koneelleni, ja kerran vuodessa kävisin katsomassa, onko niitä noudatettu? Lupaus on lupaus - entä jos ottaisin 100 kertaa sijoittuneen koulupuokin takaisin ihan vain siksi, että omistaja ei ole ehtinyt viedä sitä lupaamiinsa satoihin laatiksiin?

Olisin hullu, kyllä, mutta välillä kun ostajien touhuja katsoo, mieli kyllä tekisi olla niin päästään vialla. Selasin vanhoja kasvattejani, ja hupsista - Joushou Gaidoun (ja sen edeltäjien) ajoilta tallella ovat vain minun omistamani hevoset ja noin viisi muuta. Ja hevosia olen yhteensä kasvattanut useamman sata.

En koskaan hukkaisi muilta ostettua hevosta. En koskaan. Vihaan itse niin syvästi aukkoja sukutauluissa ja jälkeläislistoissa, etten tekisi sitä muille. Miksi muut jaksavat tehdä sen kerta toisensa jälkeen minulle?

Ok, Geon katoaminen (ja domainien lopettaminen) vaikuttavat paljon. Geon tempulle en voi yhtään mitään, mutta eikö olisi vähintäänkin reilua tehdä vaikka freewebsiin JOTKUT sivut hevoselleen, kun oman domaininsa sulkee? Minä esim siirrän kuolleet hevoset heti freewebsiin ja säilytän pelkän linkin uuteen osoitteeseen vanhalla sivulla noin kaksi tai kolme irl-vuotta. En voi täyttää kotisivutilaani hevosruumiilla, mutta voin edes tehdä sen pienen palveluksen. Mikseivät muut voi?

Jos kasvatteja on suuri määrä, enemmän niitä heppoja katoaa, kuin "laatua" kasvattavilla. Toisaalta, enemmän myös säilyy. Jos taas laatuhepalla on vain kaksi laatuvarsaa, ja vaikka toiselle käy niinkin laadukkaasti, että se oli Geolla, sitten ei tällä hetkellä naamaria paljoa naurata. Minunkin olisi siis viisainta lisätä varsamäärää. Ihan varmuuden vuoksi.

Onko ok tehdä ITSE muistosivut kuolleelle kasvatilleen, vaikka se ei olisi enää omassa omistuksessa? Onko OK kerätä googlella tietoa suurin piirtein esim kisasuorituksissa, ja arvoioda vaikkapa sijoitusmäärä suurin piirtein oikeaksi? Loukkaantuuko joku, jos hänen hevosensa löytyisi muistosivuineen minun kotisivutilaltani? Minä en katsoisi sitä hyvällä, koska pidän jokaisesta hevosestani - mutta toisaalta, minä en myöskään koskaan kadota hevosiani.